Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto
Protokoll 11.03.2021/Paragraf 13

5165/00.01.03/2020

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto 11.03.2021 § 13

§ 13

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Mattila Virpi

Selostus Koronatilanne

Alkuvuoden 2021 aikana koronatapauksia on ollut noin 30 päiväkodissa ja altistuneet on selvitetty ja asetettu tartuntatautiviranomaisten määräämänä karanteeniin.

Henkilökuntaa on edelleen poissa tavanomaista enemmän, koska lieväoireisenakaan ei saa olla töissä vaan tulee hakeutua koronatestiin. Myös karanteenit lisäävät poissaoloja. Päiväkodeissa esiintyy ajoittaista henkilöstöpulaa ja moni on tavanomaista väsyneempi.

Jo syksyn aikana voimassa olleet hygienia-, maski- ja muut varhaiskasvatuksen korona-ajan toimintaa koskevat suositukset jatkuvat edelleen.

Palvelusetelin käyttöön ottaminen

Palvelusetelin käyttöönoton valmistelu etenee edelleen.

Palvelusetelituottajiksi on hakeutunut tähän mennessä yhteensä 23 päiväkotia. Tavoitteena on toteuttaa palveluntuottajien hyväksyminen helmikuun aikana, jolloin perheet voivat hakea lapselleen paikkaa palvelusetelipäiväkodista maaliskuun aikana. Palvelusetelituottajaksi voi hakeutua myöhemminkin, milloin vain palveluntuottajien omien aikataulujen mukaan. Päätökset tuottajien hyväksymisestä on tarkoitus jatkossa tehdä joustavasti sitä mukaa, kun hakemuksia tulee.

Internetsivuilla on julkaistu palveluseteliin liittyvää informaatiota perheille ja palveluntuottajille:

https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Varhaiskasvatus/Hakeminen_varhaiskasvatukseen/Palveluseteli

Talousasiat

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2021

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Palvelut ja toiminnan kehittäminen

Valtakunnallinen kehitys varhaiskasvatusikäisen väestön määrän vähenemisestä on toteutunut myös Espoossa vuosina 2017-2020. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin samalla jaksolla noussut 75,1 prosentista 78 prosenttiin. Osallistumisaste on jo korkea varhaiskasvatusikäisten vanhimmissa ikäluokissa ja sen arvioidaan nousevan etenkin alle 4-vuotiaiden ikäluokkien varhaiskasvatukseen osallistumisen kasvun myötä noin 82 prosenttiin suunnitelmakauden aikana.

Väestöennusteen mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten määrän arvioidaan lähtevän uudelleen kasvuun vuodesta 2022 alkaen.

Espoo osallistuu 5-vuotiaiden maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeiluun vuosina 2019-2021. Valtakunnallinen kokeilu päättyy 31.7.2021. Talousarviossa on varauduttu jatkamaan maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämistä 5-vuotiaille lapsille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää elokuussa 2021 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun. Kokeiluun ei ollut mahdollista ilmoittautua, vaan siihen osallistuvat kunnat valittiin erillisin kriteerein määritellyllä kattavalla otannalla. Tällöin saman kunnan sisällä osa 5-vuotiaista olisi mukana 2-vuotisessa esiopetuksessa ja osa varhaiskasvatuksessa. Espoota ei valittu kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun. 

Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa (TaKE) linjataan lapsille yhtenäisestä kasvun ja opin polusta. Yksityisen palvelutuotannon osuutta varhaiskasvatuksesta nostetaan ottamalla käyttöön palveluseteli. Palvelusetelin avulla voidaan suunnitelmallisesti ohjata yksityisille toimijoille osa palvelutarpeen kasvusta johtuvaa investointitarvetta. Kunnallista ja yksityisen varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että ne muodostavat jokaisella maantieteellisellä alueella tasapainoisen kokonaisuuden.

Varhaiskasvatuksen yksikkökokoa kasvatetaan ja nopeutetaan luopumista   epätarkoituksenmukaisista tiloista. Yksikkökoon kasvattaminen mahdollistaa monipuolisemman ja tasalaatuisemman varhaiskasvatuksen ja kevyemmät kustannukset.

Varhaiskasvatuksen palveluseteli otetaan Espoossa käyttöön 1.8.2021 alkaen. Palveluntuottajat voivat hakeutua palvelusetelituottajaksi tammikuusta alkaen. Asiakkaille varhaiskasvatuksen palvelusetelin haku käynnistyy maaliskuussa.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, saatavuuden parantamista ja etenkin koulutuspaikkojen ja erimuotoisten kouluttautumisväylien lisäämistä edistetään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperusteet muuttuvat lakimuutoksen myötä. Maksuihin vaikuttavia perheiden tulorajoja korotetaan 1.8.2021 alkaen. Samalla perheen toisen lapsen enimmäismaksu alenee 50 prosentista 40 prosenttiin.

Palvelut

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa haluamme toimia niin, että toiminnassamme jokainen lapsi saa oppia, kasvaa ja kehittyä omaan parhaimpaansa ja että lapset ja heidän huoltajansa kokevat yhteisöissämme osallisuutta, turvallisuutta ja oppimisen iloa. Lapsia ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa.

Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus ja esiopetus sekä esiopetusikäisten lasten valmistava opetus päiväkodissa, varhaiskasvatus ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona, varhaiskasvatuksen kerhotoiminta, asukaspuistot sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus.

Vanhemmat tai muut huoltajat, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, voivat saada lasten yksityisen hoidon tukea tai elokuusta lukien palvelusetelin lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Vaihtoehtona on myös kotihoidon tuki, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että ne ovat myös kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisesti toteutettuja. Tuottavuutta parannetaan pitkällä tähtäimellä järjestämistapoja selkeyttämällä ja palveluja kehittämällä.

Varhaiskasvatusikäisen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielisen väestön määrä vähenee vuonna 2021 väestöennusteen mukaan 137 lapsella. Vaikka varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennakoidaan vähenevän, varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvaa varhaiskasvatuksen osallistumisasteen noususta johtuen. Vuoden 2020 lopussa varhaiskasvatukseen osallistui 78 prosenttia ikäluokasta. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen arvioidaan nousevan taloussuunnitelmakauden aikana noin 82 prosenttiin. Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän arvioidaan lähtevän uudelleen kasvuun vuonna 2022.

Henkilöstö

Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lasten kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöjä kehitetään oppiviksi ja välittäviksi. Henkilöstöä kannustetaan jatkuvaan työn ja ammattitaidon kehittämiseen.

Henkilöstörakenteen muuttamista jatketaan varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2021 aikana tavoitteena on muuttaa vähintään 40 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa valmistellaan.

Päiväkotien kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevan henkilöstön kokonaismäärä kasvaa uusien päiväkotien käynnistymisestä ja lapsimäärän kasvusta johtuen. Uusia varhaiskasvatuksen opettajan vakansseja on saatu kymmenen.

Kilpailu osaavasta henkilöstöstä, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista, lisääntyy edelleen. Suunnitellaan monimuotoisia rekrytointi- ja henkilöstön palkitsemistapoja nykyisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavan ja kelpoisen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korona-tilanne ja sen jatkuminen edelleen vuonna 2021 vaikuttaa osaltaan henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden kehittämisessä hyödynnetään Kunta10 -tutkimuksen tuloksia.

Esiopetus

Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Valmistavan opetuksen tarpeessa oleville esiopetusikäisille lapsille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta. Esiopetuksen ja esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäksi lapsi voi osallistua myös muuhun varhaiskasvatukseen. Esiopetusta varaudutaan järjestämään yhteensä 2 900 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa.

Avoin varhaiskasvatus

Avointa varhaiskasvatusta järjestetään asukaspuistoissa ja kerhoissa. Avointen päiväkotien toiminta integroidaan osaksi asukaspuistojen toimintaa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa järjestetään myös joissakin päiväkodeissa. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana.

Palvelusetelillä tuotettu yksityinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen tulosidonnainen palveluseteli otetaan käyttöön 1.8.2021. Se tuo perheille uuden vaihtoehdon lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Palvelusetelin avulla toteutettua varhaiskasvatusta varaudutaan järjestämään noin 1 700 lapselle. Lapsista osa siirtyy palvelusetelille muista varhaiskasvatuksen järjestämismuodoista, etenkin yksityisen hoidon tuelta. Palvelusetelin arvo määritellään lapsikohtaisesti perheen tulojen, lapsen iän ja varhaiskasvatusajan perusteella. Palveluseteliin sisältyy hintakatto, jolla tarkoitetaan kunnan asettamaa ylärajaa sille, minkä hinnan palveluntuottaja voi periä palvelusta. Perhe maksaa palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksun sekä mahdollisen hintakaton (0-50 e).

Palvelusetelin enimmäisarvo on 870 e/kk. Lapsen ikään liittyvät kertoimet ovat 3 vuotta täyttäneillä lapsilla 1 ja alle 3-vuotiailla 1,55. Lisäksi varhaiskasvatusaikaan liittyen kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kerroin on 1 ja osa-aikaisen kerroin 0,6. Esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen kerroin on 0,5.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen tai palkkaavat työsopimussuhteisen hoitajan hoitamaan lasta. Tuki sisältää lakisääteiset osat, hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin ja niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Yksityisen hoidon tuet haetaan pääosin Kelalta. Espoon kaupunki rahoittaa asukkaidensa lakisääteiset tuet ja kuntalisät.

Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä seuraavasti.

Korotus hoitorahaan:

Varhaiskasvatus                            Alle 3-v. Lapsi,               3-6-v. lapsi

Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka  630 €/kk,                440€/kk

1.8.2021 lukien   680 €/kk               470€/kk

Perhepäivähoitajan kotona tapahtuva varhaiskasv.  330 €/kk,                200€/kk

Perheen kotiinsa palkkaama työsopimussuhteinen

hoitaja lapsille   560 €/kk,                200€/kk

Esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus,            Esiopetusikäinen lapsi

Kaikki varhaiskasvatusmuodot  110 €/kk

Korotus tulosidonnaiseen hoitolisään:

100 €/kk niille lapsille, joista maksetaan lakisääteisen tuen tulosidonnaista hoitolisää.

Espoo maksaa lisäksi yksityisen hoidon tuen sisaruslisää toisesta lapsesta lukien perheille, joilla on useampi kuin yksi lapsi yksityisen palveluntuottajan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai palveluntuottajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Sisaruslisä maksetaan myös perheelle, jonka edellä mainitussa yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen sisarus on kunnallisessa tai ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Espoo-lisien maksamisen ja yksityisten palveluntuottajien hyväksymisen ehtona on, että palveluntuottaja järjestää sekä osa-aikaista että kokoaikaista varhaiskasvatusta. Perheen palkkaaman työsopimussuhteisen hoitajan työajan tulee olla yli 20 tuntia viikossa.

Esiopetuksesta suoritettava korvaus esiopetuksen järjestämispaikaksi hyväksytyille yksityisille päiväkodeille on 510 euroa/kk/esiopetuslapsi ajalta 1.8.2021 - 31.5.2022.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan 1.8.2021 lukien päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoidossa olevan alle 3-vuotiaan lapsen osalta 50 €/kk ja 3-6-vuotiaan lapsen osalta 30 €/kk.

Lasten kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tukea voivat saada vanhempien valinnan mukaan vanhempainrahakauden päätyttyä perheet, joilla on alle 3-vuotias lapsi. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös 3 vuotta täyttäneestä lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat saada myös ns. joustavaa hoitorahaa työaikansa palkattomaan lyhentämiseen. Pienten koululaisten (1-2 lk) vanhemmille työajan palkattomasta lyhentämisestä voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Lakisääteinen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan 1.3.2021 alkaen Espoo-lisää 160 €/kk alle 2,5-vuotiaasta perheen nuorimmasta lapsesta (ennen 1.3.2021 kuntalisä alle 2-vuotiaasta on 190 €/kk ja 2-vuotiaasta, alle 3-vuotiaasta perheen nuorimmasta lapsesta 150 €/kk).

Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että perheen kaikista lastenhoidon tukeen oikeuttavista lapsista maksetaan kotihoidon tukea, jolloin he eivät voi osallistua muihin varhaiskasvatuspalveluihin kuin avoimeen varhaiskasvatukseen. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi on varhaiskasvatuksessa.

Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää:

• Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Monikkoperheille maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 160 euroa kuukaudessa normaalin 158 arkipäivän vanhempainrahakauden jatkeeksi käytetyiltä päiviltä (enintään 60 arkipäivää). Tuki maksetaan toisesta samanaikaisesti syntyneestä tai ottolapseksi otetusta lapsesta alkaen.

• Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 160 euroa kuukaudessa

3 vuotta täyttäneestä lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Varhaiskasvatuksen kehittäminen

Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten iän ja kehitystason mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia ja tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistetaan lapsille myönteisiä oppimiskokemuksia.

Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen perustuu Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelman todentumista ohjataan ja tuetaan osaamisen kehittämisen ja suunnitelmallisen pedagogiikan johtamisen kautta.

Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa.  Varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajien työtä suunnataan erityisesti toimipaikkoihin ja alueille, joilla on varhaiskasvatuksessa keskimääräistä enemmän vieraskielisiä lapsia. Laadukkaan ja monipuolisen pedagogisen toiminnan avulla edistetään lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista.

Varhaiskasvatuksen kielirikasteista toimintaa lisätään ja lapset saavat kokemuksia vieraiden kielten oppimisesta muun muassa kielirikasteisessa ja kielikylpytoiminnassa.

Kuvataan siirtymäkäytännöt varhaiskasvatuksesta perusopetukseen oppimispolkujen sujuvuuden varmistamiseksi. 

Valtion avustuksia ja hankerahoitusta on suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa saatu vuodelle 2021 aiempia vuosia enemmän. Niiden mahdollistamana kiinnitetään erityistä huomiota eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden, ryhmään kuulumisen ja lasten suomen kielen oppimisen edistämiseen. Tavoitteena on kaikkien lasten tasa-arvon edistäminen erilaista tukea tarvitsevien lasten oppimisvalmiuksien vahvistumista edistämällä. Lisäksi mahdollisella lisärahoituksella kehitetään etäopetukseen liittyviä toimintatapoja ja välineitä sekä esiopetuksen pedagogiikkaa.

Hankkeiden kautta ja henkilöstön osaamista kehittämällä vahvistetaan lisäksi lasten tasavertaisia mahdollisuuksia hyödyntää oppimisessaan myös it-välineiden tuottamia virtuaalisia oppimisympäristöjä. Samalla lisätään henkilöstön mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä lasten oppimisympäristöjen rikastamisessa sekä oppimisen tukemisessa valtakunnallisten normien edellyttämillä tavoilla.

Uusi varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä eVaka on otettu käyttöön. eVaka-projektin toisessa vaiheessa kehitetään järjestelmään muun muassa seuraavat toiminnallisuudet: palveluseteli, sähköinen asiointi sekä viestintä lapsen huoltajien kanssa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja pedagoginen dokumentointi. eVakan kehittämiseen on saatu valtion rahoitusta ja järjestelmää rakennetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Talous

Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman (TaKE) mukaisesti kustannustehokkuutta parannetaan tulevina vuosina. Palvelutuotelaskentaa jatketaan ja kehitetään Johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmäkokonaisuus -projektissa (JoTo).

Henkilöstön työaikojen ja vuosilomien sekä vuokratyövoiman käytön hyvällä suunnitellulla varmistetaan, että oma henkilöstö on työssä ajankohtina, jolloin lapsia on eniten varhaiskasvatuksessa ja vuokratyövoiman käyttö on hallittua. Rekrytointitoimia kelpoisen henkilökunnan saamiseksi tehostetaan.

Varhaiskasvatustiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulot kasvavat 2,3 prosenttia. Tulojen kasvu muodostuu lapsimäärän ja hanketulojen kasvusta. Varhaiskasvatuksen tulot koostuvat pääosin asiakasmaksutuloista. 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu päättyy 31.7.2021. Käyttösuunnitelmassa on varauduttu jatkamaan maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämistä 5-vuotiaille lapsille. Hankerahoitusten osuus tuloista kasvaa.

Menot kasvavat 3,1 prosenttia palkankorotusten, tukipalvelujen, toimitilavuokrien kulujen kasvun, uusien yksiköiden perustamisen ja lasten määrän kasvun myötä. Menojen kasvu kohdentuu kunnalliseen ja palvelusetelillä tuotettavaan yksityiseen päiväkotitoimintaan.

Vuokratyöhön varattua määrärahaa on alennettu 1,2 miljoonaa euroa, jonka vuoksi lakisääteistä henkilöstön mitoitusta on suunniteltava ja sen toteutumista seurattava erityisen tarkasti. Henkilöstöä hankitaan vuokratyönä henkilöstön lyhytaikaisiin sijaisuuksiin sekä myös tilanteissa, jolloin pitkäaikaisempaan sijaisuuteen tai vakinaiseen tehtävään ei ole saatu rekrytoitua henkilöstöä muulla tavalla.

Varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen on varattu yhteensä 197,8 milj. euroa. Varhaiskasvatuspalveluihin sisältyvät myös esiopetus ja esiopetusikäisten valmistava opetus, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, ostopalveluna sekä yksityisen hoidon tuella ja palvelusetelillä tuotettu varhaiskasvatus.

Kunnallisiin varhaiskasvatuspalveluihin on varattu 163,4 milj. euroa, josta suurin osa, 152,7 milj. euroa, päiväkotitoimintaan. Loput 10,7 milj. euroa on kohdennettu perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuspalveluja hankitaan 13,4 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Uusien yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen perustamiseen myönnettävään starttiraha-avustukseen on varattu 0,25 milj. euroa.

Yksityisen hoidon tukeen on varattu 14,6 milj. euroa. Yksityisille palveluntuottajille varaudutaan maksamaan lakisääteistä yksityisen hoidon tukea 3,6 milj. euroa sekä siihen liittyviä Espoo-lisiä 11 milj. euroa. Käyttösuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että osa yksityisen hoidon tuen palveluntuottajista tulee siirtymään 1.8.2021 lukien palvelusetelin palveluntuottajiksi. Palveluseteliin on varattu 6,1 milj. euroa.

Lasten kotihoidontukeen on varattu 18,3 milj. euroa. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 14,9 milj. euroa ja kotihoidon tuen Espoo-lisään 3,4 milj. euroa. Kotihoidon tuen kuntalisän määrärahanvarauksessa on huomioitu kuntalisän muutos 1.3.2021 lukien.

Tulosyksikön yhteisiin menoihin on varattu 24,9 milj. euroa. Yhteisiin menoihin sisältyy tulosyksikön hallinnon, kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen erityistyöntekijöiden, avustajien, kieli- ja kulttuuriopettajien, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen kehittämisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat sekä kaupungin konsernihallinnon sisäiset palvelumaksut.

Investoinnit

Tammikuussa 2021 otetaan käyttöön Espoon keskuksen Suviniityn ympärivuorokautinen päiväkoti sekä Matinkylän Matinraitin päiväkoti. Vuoden 2021 aikana valmistuu lisäksi Matinkylän asukaspuisto ja Leppävaaran Monikon koulu ja päiväkoti. Keran alueelle rakennetaan siirtokelpoinen päiväkoti, joka toimii alkuvaiheessa Kilon ja Kylänmäen päiväkotien väistötilana. Kilon päiväkoti ja koulu puretaan ja päiväkodit korvaavan uudisrakennuksen rakentaminen aloitetaan nykyiselle tontille. Pisan päiväkoti peruskorjataan toimintavuoden 2021 - 2022 aikana.

Ruotsinkielisten palvelujen käytössä oleva Bergans daghemin tila siirtyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttöön kesällä 2021. Merikansantiellä hoivakodin yhteydessä väistötilana käytetty päiväkotitila otetaan pysyvämpään käyttöön siihen asti, kunnes alueelle saadaan lisää päiväkotikapasiteettia.

Investointihankkeisiin liittyy tavoite luopua osasta pienistä ja epätarkoituksenmukaisista tiloista.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2021 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 3.12.2020.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikölle varataan oikeudet tehdä teknisiä muutoksia.

Kokouksessa esitellään myös muut mahdolliset ajankohtaiset asiat ja vastataan kokouksessa esitettäviin kysymyksiin.