Kaupunginhallitus
Protokoll 29.03.2021/Paragraf 96

2345/09.00.00/2021

Kaupunginhallitus 29.03.2021 § 96

§ 96

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuutettu Henna Kajava ja 19 muuta valtuutettua ovat tehneet 10.12.2019 seuraavan valtuustokysymyksen: 

Espoossa on uutisoitu nuorten tekemien katuryöstöjen lisääntyneen ja nuorten teräaseidenhallussapidon nousseen ilmiöksi:

https://www.lansivayla,fi/artikkeli/812358-rvostelevat-nuorisoioukot-vha-riesana-espoossa-jakauniaisissa-iskevat-jopa-5-euron

https://www.lansivavla.fi/artikkeli/819048-poliisi-paljasti-uuden-ilmion-espoossa-jopa-8-vuotiaskantanut-teraasetta

Espoon nuorisotaloilta on paikoin tullut viestiä, että poliisin kutsumista vaatineita fyysisiä yhteenottoja olisi etnisten ryhmien kesken viikoittain. Nuorten parissa työskenteleviltä henkilöiltä Helsingistä on puolestaan kuulunut, että syksyn ilmiönä olisivat nuorten bileisiin tehdyt hyökkäykset, joihin kuuluvat pahoinpitelyt sekä rahan ja tavaran anastaminen. Tekijöillä on pääsääntöisesti ollut etninen tausta.

Paljonko Espoossa on kirjattu julkisessa tilassa tapahtuvia väkivaltarikoksia kuluneena vuonna ja mikä on määränkehityssuunta?

Voisiko Espoo selvittää nuorisotalojen turvallisuustilannetta?

Paljonko Espoossa esiintyy joukkotappelulta viranomaisten tietojen mukaan?

Paljonko Espoossa on kirjattu ns. pusikkoraiskauksia eli ennalta tuntemattomien henkilöiden päällekarkauksia edellisenä ja kuluvana vuonna?

Ruotsissa katuturvallisuus on monin paikoin heikentynyt huolestuttavasti pimeänaikaan.

Olisiko mahdollista saada katsaus Espoon katuturvallisuustilanteen kehitykseen väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta säännöllisin väliajoin kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä, esimerkiksi kerran vuodessa?

Vaikka turvallisuus ei ole omana osa-alueenaan Espoo-tarinassa, on se espoolaisten tärkein arvo luontoarvojen ohella ja sen voi lukea hyvinvoinnin tärkeäksi osaksi.

Valtuustokysymyksessä pyydetään vastauksia alla oleviin kysymyksiin.

1. Paljonko Espoossa on kirjattu julkisessa tilassa tapahtuvia väkivaltarikoksia kuluneena vuonna ja mikä on määränkehityssuunta?

Väkivaltarikokset ja pahoinpitelyt

Espoossa pahoinpitelyrikosten kokonaismäärä on laskenut 2019 - 2020

Espoo  2018 2019 2020

Väkivaltarikokset yhteensä 1688 1830 1824

Pahoinpitelyt tapahtumapaikan mukaan

-yleisellä paikalla 579 574 566

-yksityisellä paikalla 1014 1160 1150

Pahoinpitelyrikokset yhteensä

1593 1734 1716

Vertailuaikana 2018-2019 väkivaltarikosten kokonaismäärä kasvoi. Kasvu johtuu yksityisellä paikalla tapahtuvista pahoinpitelyistä. Pahoinpitelyjen kasvu on taittunut vuonna 2020.

2. Voisiko Espoo selvittää nuorisotalojen turvallisuustilannetta?

Espoon kaupunki pyysi Länsi-Uudenmaan poliisilta arvion Espoon katuväkivaltatilanteesta alueellaan. Nuorten ja nuorisotilojen osalta osalta poliisin muistiossa todetaan seuraavaa. Poliisi ja Espoon kaupungin nuorisotoimi tekee jatkuvaa yhteistyötä, jotta nuorisotilat olisivat turvallisia paikkoja. Nuorisotiloilla on omat turvallisuussuunnitelmat ja tilat ovat edelleen turvallisia nuorille ja myös niissä työskenteleville työntekijöille.

Espoon nuorisotyöntekijät liikkuvat nuorten keskuudessa näiden suosimilla alueilla ja puuttuvat nuorten kriisitilanteisiin ja haitallisiin ilmiöihin ohjein ja neuvoin. Poliisin arvion mukaan toiminta on erityisen hyödyllistä ja se tukee muiden viranomaisten turvallisuustyötä.

3. Paljonko Espoossa esiintyy joukkotappelulta viranomaisten tietojen mukaan?

Länsi-Uudenmaan poliisin Espoon kaupungille toimittamassa muistiossa todetaan, että nuorten välisten sovittujen tappelujen ilmiö eli "beeffien" esiintyminen ilmenee myös poliisilaitoksen alueella. Näissä sovituissa tappeluissa poliisilaitoksen arvion mukaan on kyse nuorten tavoitteesta saada mainetta ja asemaa sosiaalisessa mediassa. Tappelut kuvataan ja striimataan tai jaetaan sosiaalisessa mediassa. Tarkoituksena on, että mahdollisimman laaja joukko näkisi videon ja samalla sen levittävää ryhtyisi sosiaalisessa mediassa seuraamaan mahdollisimman moni nuori.

Tappeluiden käynnistämisen syynä on jokin mitätön tai keksitty syy, jolla vastapuoli saadaan pakotettua sovittuun tappeluun. Usein toista osapuolta syytetään täysin keksityistä rasistisista kommenteista tai toisen osapuolen kunnian loukkaamisesta. Toisen kunnian loukkaamisen syynä voi olla esimerkiksi toisen lapsen äidin haukkuminen. Tämä loukkaus katsotaan oikeuttavan väkivaltaiseen kostoon. Vastapuoli haastetaan tappeluun ja uhkauksena käytetään jopa nuoren noutoa koulusta vastaamaan teoistaan.

4. Paljonko Espoossa on kirjattu ns. pusikkoraiskauksia eli ennalta tuntemattomien henkilöiden päällekarkauksia edellisenä ja kuluvana vuonna?

Poliisilta saadun selvityksen mukaan raiskausrikosten kokonaismäärä on Espoossa vähentynyt aikavälillä 2018-2020 (70 rikosta v. 2018 ja 59 rikosta v. 2020). Valtaosa seksuaalirikoksista tapahtuu yksityisellä paikalla ja ns. puskaraiskausten määrä on hyvin pieni.

5. Olisiko mahdollista saada katsaus Espoon katuturvallisuustilanteen kehitykseen väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta säännöllisin väliajoin kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä, esimerkiksi kerran vuodessa?

Lausunnossaan Länsi-Uudenmaan poliisi toteaa, että "lukujen ja poliisin muiden tietojen perusteella Espoo on edelleen yksi turvallisimmista suurista kunnista". Tätä tukee myös poliisin katuturvallisuusindeksi, jossa Espoo on kärkisijalla verrattaessa suomen kuuden suurimman kunnan joukkoon sekä se, että kysyttäessä espoolaisilta kuntapalveluista myös koetun turvallisuuden osalta Espoo on verrokkikuntien suhteensuurista kunnista turvallisin yleisenturvallisuuden ja järjestyksen ollessa parhaiten hoidettu.

Espoon turvallisuustilannetta ja sen kehittymistä seurataan tiiviisti mm. valtuuston asettamien isojen kehittämiskohteiden seurannan yhteydessä, josta annetaan valtuustolle tilannekatsaus kerran vuodessa. Kysymyksessä esitetty katsaus katuturvallisuuden kehittymisestä voidaan antaa kerran vuodessa, jos se nähdään tarpeelliseksi.

Päätöshistoria