Ympäristölautakunta
Protokoll 13.04.2021/Paragraf 23

Ympäristölautakunnan lausunto Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksesta

Ympäristölautakunta antaa kaupunkisuunnittelukeskukselle Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Ympäristölautakunnan luonnosvaiheen lausunto on huomioitu Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksessa osittain. Kaavakarttaan on tarkennettu laitosten onnettomuusriskien suojavyöhykkeitä ja liito-oravien ydinalueet on lisätty s-1 -rajauksina. Kaavaluonnoksen jälkeen Kiviruukkiin on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä arviointi kaavan vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Liikennemääräennusteita on päivitetty.  Nämä selvitykset auttavat arvioimaan kaavan mahdollistaman kaupunkirakenteen luonto- ja ympäristövaikutuksia mutta moni keskeinen asia on siirretty ratkaistavaksi asemakaavavaiheessa.

Ympäristölautakunta toistaa huolensa siitä, että Kiviruukin osayleiskaava ei riittävästi ohjaa vaiheittaisesti ja pitkällä aikajänteellä tapahtuvaa kaupunkirakenteen muutosta. Erityisen huolissaan ympäristölautakunta on siitä, muodostuuko vaiheittaisessa toteutuksessa Kiviruukkiin rakenteiden verkosto, joka pystyy kokonaisvaltaisesti hallitsemaan hulevesiä, suojaamaan asuinrakennuksia liikennemelulta sekä säästämään toimivan ekologisen verkoston ja keskeiset luontoarvot.


VTT:n Bioruukki ja Fortumin lämpökeskus sekä onnettomuusriskit:

Osayleiskaavaehdotukseen on lisätty Fortumin lämpökeskukselle onnettomuusriskien suojavyöhyke ja VTT:n Bioruukin suojavyöhykettä on muokattu laitoksen saaman ympäristöluvan mukaiseksi.  Ehdotuksen kaavakartan suojavyöhykkeet ovat asialliset mutta ympäristölautakunta huomauttaa, että VTT Bioruukin toiminnasta voi aiheutua hajuhaittoja asumiselle suojavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä. Ympäristölautakunta ehdottaa, että laitosten onnettomuusriskejä ja suojavyöhykkeitä koskevaan kaavan yleismääräykseen lisätään, että jatkosuunnittelussa on huomioitava myös laitosten mahdolliset hajuhaitat.


Tieliikenteen melu ja ilmanlaatu:

Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksessa kerrotaan, että kaavaluonnoksen jälkeen liikennemääräennusteita on päivitetty, mutta kaavaehdotuksen selostuksen melumallinnuskarttoja ei ole muutettu vastaamaan päivitettyjä liikennemääriä, vaikka liikenne-ennusteet osoittivat melun leviämistä laajemmalle alueelle.  Kaavaselostuksessa todetaan, että asemakaavoissa huomioidaan viimeisin liikenne-ennuste ja asemakaavat laaditaan niin, ettei melun ohjearvot ylity.

Mikäli päivitetyt liikenne-ennusteet olivat käytettävissä osayleiskaavaehdotuksen laatimisen aikana, olisi kaavaselostuksen liitteinä olleita melumallinnuskarttoja sekä ilmanlaadun suojavyöhykekarttoja pitänyt päivittää vastaamaan uusimpia liikenne-ennusteita. Kaava-aineistojen perusteella on vaikea arvioida, onko Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksessa riittävästi huomioitu tulevien asukkaiden sekä herkkien kohteiden suojaaminen melulta ja huonolta ilmanlaadulta.  Ympäristölautakunta on huolissaan siitä, että osayleiskaava mahdollistaa asumista edistäviä asemakaavoja kortteleihin, joiden meluntorjunta myöhemmin osoittautuu teknisesti ja taloudellisesti liian haastavaksi.

Ympäristölautakunta muistuttaa, että liikennemäärien muutokset vaikuttavat myös HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeisiin, jotka ohjeistavat mille etäisyydelle tiestä asuinrakennukset ja herkät kohteet, kuten päiväkodit ja koulut, tulisi sijoittaa.  Kaavaselostuksen liite 10 on ilmanlaadun suojaetäisyydet 2050. Millä etäisyydellä tiestä turvataan riittävä ilmanlaatu asumiselle ja herkille kohteille, tulee liikennemelun tavoin tarkastella asemakaavoissa päivitetyn liikenne-ennusteen mukaan.

Osayleiskaavaehdotuksen kaavakarttaan on lisätty meluntorjunta viivamerkintää viher- ja torialueiden kohdalle.  Ympäristölautakunta katsoo, että tämä parantaa olemassa olevien asuinrakennusten meluntorjuntaa sekä edistää viheralueiden ekosysteemipalveluista saatavia höytyjä.


Virkistysalueet, viheryhteystarpeet ja ulkoilureitit:

Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että luhtanevakorven ympäristössä virkistysaluetta (V) on laajennettu. Kun nykyinen metsäinen alue säilyy mahdollisimman laajana ja yhtenäisenä, pystyy metsä ja siellä oleva luhtanevakorpi tuottamaan ekosysteemipalveluja sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Myös lehtojen mainitseminen virkistys - ja suojaviheralueiden (EV) kaavamääräyksessä tukee monipuolisen kaupunkiluonnon säilymistä.

Myös Tiilenvalajantien suuntaisen virkistysalueen leventäminen luonnoksesta kaavaehdotukseen on ekologisesti kestävämpi ratkaisu, mutta ympäristölautakunta huomauttaa, että virkistysaluemerkin kohdalla on nykyisin enimmäkseen katualuetta ilman kasvillisuutta. Nykyisen ekologisen yhteyden muodostaa noin 10 metriä leveä puustoinen vyöhyke tonttien ja Tiilenvalajantien välissä. Tästä puustovyöhykkeestä valtaosa on kaavakartassa asuntoalueilla (A).

Kaavaehdotuksessa paikallisten ekologisten yhteyksien tilanne on heikko, etenkin kun työpaikka-alueen (TP1) laidasta Ruukinhuhdan suuntainen virkistysalue poistettiin kaavakartasta. Ympäristölautakunta ehdottaa poistetun virkistysalueen kohdalle virkistysyhteystarve -merkintää. Ympäristölautakunta huomauttaa, että liito-oravien kulkuyhteydet eivät aina ole ekologisia yhteyksiä muille lajeille.


Hulevesien hallinta ja keskeiset luontoarvot:

Kaavaluonnoksen lausunnossa ympäristölautakunta esitti, että hulevesien yleismääräykseen lisättäisiin velvoite huomioida Lambrobäckenin valuma-alueella puron luontoarvot ja mereen laskevilla valuma-alueilla purkukohtien läheinen uimaranta sekä Marinsataman meriuposkuoriaisen luonnonsuojelualue. Yleismääräystä ei muutettu kaavaehdotukseen mutta kaava-alueelle tehtiin kunnallistekninen tarkastelu, jossa on käsitelty hulevesien hallinnan periaatteet, muutoksia luhtanevakorven valuma-alueella sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ympäristölautakunta pitää edelleen tärkeänä kaavan ohjausvaikutuksen sekä vaiheittain rakentuvan Kiviruukin kokonaisuuden toimivuuden kannalta, että hulevesien yleismääräys ohjaisi seuraavien suunnitteluvaiheiden hulevesisuunnitelmissa huomioimaan Savimalmin luhtanevakorven vesitasapainoin ja luontoarvot, Lambrobäcken-puron valuma-alueella puron luontoarvot ja mereen laskevilla valuma-alueilla uimarannan ja Marinlahden meriuposkuoriais-esiintymä. Hulevesien hallinnassa tulee noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia valuma-alue kohtainen hulevesien hallintasuunnitelma.

Kunnallisteknisessä tarkastelussa todetaan, että kun rakentaminen pienentää luhtanevakorven valuma-alueen kolmannekseen nykytilanteesta, voidaan haittoja lieventää johtamalla kaavan asuntoalueilta (A) sekä julkisen palvelun ja hallinon alueelta (PY) hulevesiä luhtanevakorpeen. Jos tämä on menetelmä säilyttää luhtanevakorpi, tulee A- ja PY -alueen kaavamääräyksiin lisätä luhtanevakorven huomioiminen hulevesien hallinnan suunnittelussa.

Julkisen palvelun ja hallinnon alueella (PY) ja sen viereisellä virkistysalueella (V) on luhtanevakorven ja hulevesien mahdollisen tulvimisen kannalta merkittäviä avo-ojia ja lammikoita, jotka tulee huomioida rakentamisessa. Kaavamerkinnät tai -määräykset voisivat tukea avo-ojien ja lammikoiden huomioimista, sillä niitä ei ole laajasti käsitelty kunnallisteknisessä tarkastelussa.

Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa tunnistettiin alustavat päätulvareitit, jotka ympäristölautakunnan mielestä olisi hyvä esittää osayleiskaavakartalla merkinnällä, jonka sijainti voi olla ohjeellinen.


Kiviruukin uhanalainen luontotyyppi luhtanevakorpi:

Luhtanevakorven säilymistä edistää se, että kaavaehdotuksessa luhtanevakorven kohdalla PY-aluetta on pienennetty ja luhtanevakorven ympärillä olevaa V-aluetta laajennettu.  Osa luhtanevakorven luo-rajauksesta on edelleen PY -alueella. Muutoksista huolimatta ympäristölautakunta toistaa kantansa, että luhtanevakorpi ei voi olla osa tulevan koulun pihaa tai urheilukenttää (PY-aluetta) ilman, että luhtanevakorven luontoarvoja menetetään. PY-alueen rajausta on muutettava niin, että luhtanevakorven luo -rajaus on kokonaan V-alueella.

Luhtanevakorpi on uhanalainen luontotyyppi, jotka ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita (VU) ja valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT). Luhtanevakorpien arvoa metsäluonnon monimuotoisuudelle kuvastaa se, että ne ovat metsälain 10§:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja METSO-ohjelmassa kuuluvat arvoluokkaan I.  Ympäristökeskuksen luonnonmonimuotoisuutta edistävissä ohjelmissa suot ja kosteikot, joihin luhtanevat lukeutuvat, on tunnistettu espoolaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiksi kohteiksi, koska niitä on muihin uhanalaisiin luontotyyppeihin verrattuna Espoossa vähemmän. Kaavan luontoselvityksessä todetaan, että luhtanevakorpi on yksi arvokkaimmista luontokohteista jo pitkälle rakennetussa Kiviruukissa.

Luonnonsuojelulaki ei suoraan velvoita suojelemaan luhtanevakorpia mutta ympäristölautakunta muistuttaa, että Kiviruukin osayleiskaavan tavoitteet ovat edistää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä, taata luontoarvot ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä tunnistaa ja turvata alueen luontoarvot.

Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto. Luhtanevakorpi on ekosysteemi, joten luhtanevakorven luontoarvojen säästämisessä on vesitasapainon lisäksi huomioitava eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Mikäli luhtanevakorpi rajautuu avoimeen tilaan, voi luhtanevakorven kasvillisuus muuttua, kun kasvillisuus altistuu enemmän suoralle auringonpaahteelle ja tuulelle.  Luhtanevakorven kasvillisuus on herkkää tallaantumiselle ja kulumiselle.

Ympäristölautakunta esittää luhtanevakorven luo-rajauksen määräystä muutettavaksi niin, että siinä edellytetään ekosysteemin säilyttämistä alueen erityisten luontoarvojen sijaan. Tämä muutos korostaa sitä, että luhtanevakorpi on huomioitava toiminnallisena kokonaisuutena.

Ympäristölautakunta muistuttaa, että luhtanevakorpien kaltaiset puustoiset soistumat ovat hiilivarastoja, joiden muokkaaminen vapauttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Kosteikot ja soistumat edistävät ilmastoresilienssiä tasaamalla mikroilmastoa sekä veden virtauksia.

Kiviruukin kaava-alueen kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa esitettiin, että PY-alueella oleva avo-oja voidaan siirtää luhtanevakorven viereen V-alueelle ja PY- sekä A -alueiden toteutuksen jälkeen näiltä alueilta voidaan johtaa hulevesiä täydentämää luhtanevakorven vesitasapainoa.  Ympäristölautakunta huomauttaa, että avo-ojien määrä ei ole luhtanevakorven säilymistä määrittävä tekijä vaan vesitasapainon, mikroilmaston ja eliöstön muodostama kokonaisuus.  Mikäli luhtanevakorven säilyminen jatkossa tukeutuu PY- ja A -alueiden hulevesiin, on huomioitava, että nämä alueet luhtanevakorven ympärillä voivat toteutua eri aikaisesti. Yhden alueen toteutuksen edellytyksenä voi olla, että toiseltakin alueelta lisätään luhtanevakorpeen johtavia hulevesiä, vaikka toista aluetta ei vielä lähdetä kehittämään.


Liito-oravat:

Ympäristölautakunta on tyytyväinen, että annetun lausunnon mukaisesti ehdotuksen kaavakarttaan on lisätty liito-oravien ydinalueet sekä ne kulkuyhteystarvemerkinnät, jotka yhdistävät Kiviruukin liito-oravaesiintymät lähialueen muihin liito-orava-alueisiin.

Yksi ydinaluerajaus on päällekkäin PY -alueen kanssa. Ympäristölautakunta toistaa näkemyksensä siitä, että liito-oravien ydinalueiden ja koulujen tai päiväkotien yhdistämistä tulisi välttää, sillä ajan kanssa liito-oravien pesäpuut vanhenevat ja niistä tulee vaarallisia puita, joita liito-oravien takia ei voida kaataa mutta samalla puut ovat osa lasten käyttämää pihaa.

Kaavaehdotuksesta on poistettu Ruukinhuhdasta yksi virkistysalue TP1- ja TP/P alueiden välistä. Samalla kaavaehdotuksesta on poistettu yksi liito-oravien kulkuyhteys, jonka säilyttäminen oli sisällytetty virkistysalueiden kaavamääräykseen. Kulkuyhteyden poistoa on perusteltu sillä, että tulevien liito-oravien kulkuyhteyksien liitekarttaa 4 on päivitetty ja Kiviruukin jatkosuunnittelussa jäljelle jääviä kulkuyhteyksiä tullaan kehittämään niin, että jokaisella nykyisellä liito-oravien ydinalueella on kolme erisuuntaista kulkuyhteyttä.

Ympäristölautakunta huomauttaa, että tämä kaavaratkaisu tarkoittaa, että kun TP1- ja TP/P -alueita lähdetään toteuttamaan, tulee Tiilenvalajantien kohdalla olevassa V-alueella liito-oravien kulkuyhteys niin pitkälle kehitettynä, että kulkuyhteyden laatu on hyvä tai vaihtoehtoiset Tiilenvalajantien viereinen A-alue ei ole lähtenyt kehittymään, jolloin liito-oravat pystyvät liikkumaan A-alueen reunassa olevia puita pitkin.

Liitteeseen 4 mukainen kaavaratkaisu perustuu liito-oravien kulkuyhteyksien kehittämiseen kaava-alueen ulkopuolella Tillinmäentien varrella. Ympäristölautakunta näkee ratkaisussa riskinä sen, että yksittäisen asemakaavan laadinnassa ei huomata tarkastella liito-oravayhteyksien tilannetta Kiviruukki osayleiskaavan ulkopuolella.              


Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteet:

Kaavaluonnoksen jälkeen Kiviruukkiin laadittiin ilmastovaikutusten arviointi sekä kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista.  Kaavaehdotukseen on lisätty yleismääräys, joka edellyttää julkisilla alueilla ja kortteleissa turvaamaan ekosysteemipalvelut ja ilmastonmuutokseen varautumisen hyödyntämällä luontopohjaisia ratkaisuja.

Ympäristölautakunta 

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.