Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK-1), jolle on asemakaavassa määrätty yhteensä kolme rakennusalaa enintään neljä-, kuusi- ja seitsemänkerroksiselle asuinkerrostalolle sekä näiden alle ja sisäpihalle sijoittuvalle maanalaiselle autohallille. Rakennettavalle tontille sijoittuvan nelikerroksisen asuinkerrostalon enimmäiskerrosala on 1950 kem2. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä valkoista rappausta, valkobetonia ja/tai paikallamuurattua tiiltä. Julkisivuja voidaan elävöittää värillisillä osilla. Kadun puoleiset parvekkeet on lasitettava. Rakennusoikeuden lisäksi saadaan rakentaa kerhotiloja, saunoja, varastoja, pesutupia, väestönsuojia, jätehuoneita, teknisiä tiloja, kiinteistönhuollon tiloja sekä porrashuoneiden 15 m2 ylittävät osat, edellyttäen että tämä lisää asumisviihtyisyyttä. Alueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä lähiympäristösuunnitelma.
RAKENNUSHANKE
Suunnitellun teräsbetonirakenteisen tasakattoisen asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on valkobetoni. Tehosteina käytetään hopeanharmaata peltiä ikkunalinjoissa sekä profiloitua betonia ja käsittelemätöntä pystysuuntaista puupaneelia maantason rakenteissa ja piharakennuksissa. Asuntoja on suunniteltu yhteensä 36 kpl keskipinta-alaltaan noin 46 m2. Asunnoilla on lasitettu parveke, ranskalainen parveke tai aidattu asuntopiha. Asunnoissa on asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto. Sisäpihalle sijoittuvaan, korttelin yhteiskäytössä olevaan maanalaiseen autohalliin ajetaan etelästä Niittyportti-kadulta ja pihakannen päällä olevaan paikoitukseen lännestä Niittykadulta. Varatiepoistuminen on osoitettu parvekkeiden kautta nostokoriautoon. Jätteet kerätään tontin alueelle pihakannen päälle sijoittuvaan korttelin yhteiseen syväsäiliöryhmään ja kierrätyshuoneeseen. Kortteliin on aiemmin myönnetty rakennusluvat kahdelle muulle asuinkerrostalolle, maanalaiselle autohallille, piharakennuksille sekä maalämpökaivoille.
Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeudellinen kerrosala 1950 kem2 käytetään kokonaan. Kokonaiskerrosalasta 2474 kem2 on MRL 115 §:n mahdollistamaa ulko- ja väliseinävahvuuden, teknisten tilojen tai kuilujen ylitystä 128 kem2 sekä asemakaavan mahdollistamaa lisärakennusoikeutta 396 kem2.
AUTOPAIKAT JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/ 95 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto; yhteensä 21 ap. Autopaikkoja on suunniteltu yhteensä 21 ap autohalliin. Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp/30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto; yhteensä 72 kpl. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu yhteensä 82 pp ulkoiluvälinevarastoihin.
VÄESTÖNSUOJA
Väestönsuoja sijaitsee 1. kerroksessa ja se on mitoitettu 52 henkilölle. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.
MUUT SELVITYKSET
Asuinrakennus sekä yhteydet autohalliin ja pihakannelle ovat esteettömiä. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy. Hankkeelle on varattu yksi LE-autopaikka autohallista.
Ulkovaipan ääneneristys on suunniteltu liitteenä olevan ääneneristävyysselvityksen mukaisesti.
Asuntojen tuloilma otetaan asemakaavan mukaisesti katolta tai katuun nähden suojaiselta puolelta.
Hulevesi johdetaan liitteenä olevaa hulevesisuunnitelmaa noudattaen kunnalliseen hulevesiverkostoon asemakaavan mukaisesti viivytettynä. Asemakaavan edellyttämä rakentamisen aikainen hulevesisuunnitelma on toimitettu lupahakemuksen liitteeksi.
Hanke noudattaa Kuivaketju 10 -toimintamallia.
Länsimetro Oy toteaa lausunnossaan, ettei suunnitellulla pintalouhinnalla ole haittaavaa vaikutusta metrotunnelin rakenteisiin.
Espoon ympäristökeskuksen lausunnon sisältämät ehdot hulevedenhallinnasta ja liito-orava-alueen suojaamisesta on otettu suunnitelmissa huomioon.
Asunnoista puolet on pienasuntoja. Hakija on ottanut huomioon PKS- ja TOPTEN -rakennusvalvontojen aputilojen mitoitusohjeen ja laatinut hakemuksen liitteenä olevan aputilaselvityksen. Mitoitus noudattaa korttelin yleistä mitoitusta, ja osa yhteistiloista on kiinteistöjen yhteisessä käytössä.
RASITTEET JA SOPIMUKSET
Kiinteistöjen 49-15-45-7, 49-15-45-8 ja 49-15-45-9 välille on solmittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu kulkuyhteyksistä, autopaikoista, pelastusjärjestelystä, yhteispihasta, yhteistiloista, jätteidenkeräyspaikasta sekä rakenteiden ja johtojen sijoittamisesta.
Perustusrakenteiden, tonttivesijohdon ja sadevesiviemärin sijoittumiselle yleisen alueen puolelle on saatu sijoituslupa.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Hanke kuuluu korttelikokonaisuuteen, joka on esitelty aiemmin kaupunkikuvatoimikunnalle.
Hankkeen käsittely teknisessä toimikunnassa on katsottu tarpeettomaksi, koska hanke ei sisällä tavanomaisesta poikkeavia teknisiä ratkaisuja.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 2. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Vs. rakennusvalvontajohtaja Pasi Timo
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Rakennuspaikka sijaitsee lähellä maanalaista metrotunnelia. Rakennustyössä sekä louhinnan valmisteluissa, katselmuksissa, tärinäseurannassa ja toteutuksessa on noudatettava HKL:n internetsivuilta saatavaa ohjetta 'Työskentely metroradalla ja sen välittömässä läheisyydessä'.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät auto- ja polkupyöräpaikat sekä kiinteistön käyttöön tarkoitetut yhteistilat ja jätesuoja oltava toteutettuina.
|
| Ennen rakennustöiden aloittamista on asemakaavan s-1 -alueen säilytettävä puusto tontin pohjoisreunalla suojattava hakemuksen liitteenä olevaa suojaussuunnitelmaa noudattaen. Riittävä puiden merkintä tulee varmistaa ympäristökeskukselta.
|
| Poistumisreittivalaistus ja -opastesuunnitelmat on esitettävä pelastuslaitokselle.
|
| Pelastusteiden nostopaikkoineen tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Mötesärende i PDF-format