Kaupunginhallitus
Protokoll 02.11.2020/Paragraf 358

5048/06.00.00/2020

Kaupunginhallitus 02.11.2020 § 358

§ 358

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Perusturvajohtaja Metso Juha

Käsittely Juvonen teki seuraavan muutosehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää, että Espoo perii koronavirusinfektiosta aiheutuvan tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia 1.11.2020 lukien sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa ja joiden mahdollinen vakuutus ei kata tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Juvosen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

Päätös

Selostus 

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 26.8.2020 Kuntainfolla 8/2020 suosituksen kunnille ja kuntayhtymille kotikunnattomien henkilöiden koronainfektioon liittyvän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi kunnat eivät perisi koronavirus-infektiosta aiheutuvan tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa ja jonka mahdollinen vakuutus ei kata tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 4 kohdan mukaan terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia muun muassa yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen.

Asiakasmaksulain 13 §:n mukaan muulta kuin Suomessa asuvalta voidaan asetuksella säätää perittäväksi maksu ja korvaus asiakasmaksulaissa säädetystä poikkeavin perustein, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 24 §:n mukaan muulta kuin Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.

Kela on 18.5.2020 päivittänyt valtion korvauksiin liittyvää tiedotettaan kotikunnattomista potilaista ja koronaviruksen hoidosta. Hoito on maksullista henkilöille, joilla on pysyvä tai tilapäinen oleskelulupa Suomessa, mutta joilla ei ole Suomessa kotikuntaa eikä oikeutta hoito-oikeustodistukseen. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi kolmansista maista (eli EU- tai ETA-valtion ulkopuolelta) tulevat:

. opiskelijat (jotka eivät työskentele Suomessa)

. diplomaatit

. lähetetyt työntekijät

. au pairit

. ns. "paperittomat henkilöt".

Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfossa 8/2020 suosittelemalla maksuttomuudella turvataan se, että kaikki koronavirusinfektioon mahdollisesti sairastuneet saisivat tarvitsemansa hoidon. Lisäksi maksuttomuudella ehkäistään koronavirusinfektion leviämistä ja suojellaan siten myös kunnan asukkaita.

Sosiaali- ja terveysministeriön suositus ei koske sellaisia henkilöitä, jotka saavat vakuutuksestaan korvausta tartuntataudin tutkimuksesta tai kiireellisestä hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta tulleet diplomaatit, joiden vakuutus yleensä kattaa myös tartuntataudeista aiheutuvan hoidon kustannukset.

Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaan julkinen terveydenhuolto voi hakea Kelasta valtion korvausta, kun se on antanut hoitoa henkilölle, jolla:

1. Ei ole kotikuntaa, mutta hän on osoittanut oikeuden hoitoon voimassa olevalla hoito-oikeustodistuksella,

2. on kotikunta, mutta toinen EU-, ETA-maa tai Sveitsi vastaa asiakkaan sairaanhoitokustannuksista tai

3. ei ole kotikuntaa eikä hoito-oikeustodistusta ja joka on saanut THL 50 §:n mukaista kiireellistä hoitoa eikä asiakas ole maksanut itse näitä kustannuksia maksujen perimisestä huolimatta.

Kun kyse on koronaviruksen hoidosta, yllä olevat normaalit valtionkorvaussäännöt pätevät. Näiden tilanteiden lisäksi julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta, kun hoitoa on annettu henkilölle, joka on Suomessa matkailijana.

Kela täsmensi tiedotteellaan 14.9.2020 käytäntöä kustannusten korvausten hakemisessa Kelalta. Kelan tiedotteen mukaan kunta ei voi hakea Kelasta valtion korvausta, jos se on ministeriön suosituksen mukaisesti päättänyt olla perimättä koronan hoidosta aiheutuneita kustannuksia asiakkaalta, jolla ei ole kotikuntaa, hoito-oikeustodistusta tai joka ei ole matkailijana Suomessa. Tämä johtuu siitä, että hoidon kustannukset pitää aina ensin yrittää periä asiakkaalta.

Espoossa on tammikuusta kesäkuuhun 2020 haettu Kelalta kiireellisen hoidon osalta valtinkorvausta kiireellisen hoidon kustannuksia yhteensä noin 8500€. Korvauksen hakeminen on koskenut noin 50 henkilöä. Luvut eivät sisällä henkilöitä, joilla on hoito-oikeustodistus tai eurooppalainen sairaanhoitokortti.  STM:n kuntainfon mukainen muutos kustannusten korvausten perimiseen kotikunnattomilta ei tarkoita muutosta kotikunnattomien Espoossa saamiin palveluihin. Sen sijaan kunta luopuu palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannuksen perimisestä asiakkailta eikä jatkossa hae mainittuja korvauksia Kelalta.

Päätöshistoria