Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 16.12.2020/Paragraf 175

5424/02.02.00/2020

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.12.2020 § 175

§ 175

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Päätös

Selostus Talousarvion sitovuus

Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä Espoo-tarinaan perustuvat kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Vuoden 2021 käyttösuunnitelma on valmisteltu valtuuston hyväksymään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan.

Lautakuntien ja johtokuntien sekä toimialojen, tulosyksiköiden ja liikelaitosten johtajien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava.

Talousarvion seuranta

Lautakunnat ja johtokunnat laativat oman tehtäväalueensa raportit huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta. Näiden raporttien lisäksi lautakuntien ja johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Raportit tuodaan lautakuntien ja johtokuntien käsittelyyn omana lista-asianaan.

Kuntalaki edellyttää, että poikkeamat talousarvion sitovissa määrärahoissa, tuloarvioissa ja toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa viedään valtuuston käsiteltäviksi tilikauden aikana. Jos talousarvion määrärahat ja tavoitteet ovat yhteen sopimattomat, asianomaisen toimielimen ja toimialan on valmisteltava määrärahan tai tavoitteen muutosehdotus. Tiedossa olevat muutokset tulee valmistella siten, että valtuusto ehtii käsitellä ne etukäteen ja ennen tilikauden päättymistä. Kaupunginjohtaja esittelee nämä asiat kaupunginhallitukselle.

Taloudellisesti kestävä Espoo ohjelma

Espoon väestö on kasvanut keskimäärin 4600 asukkaalla/vuosi 2010-2019 ja kasvun odotetaan jatkuvan samansuuruisena. Kasvavan kaupunkikonsernin on investoitava palvelutarpeen kasvun edellyttämiin toimitiloihin sekä kestävän joukkoliikenteen ja infran rakentamiseen. Samalla Espoon käyttötalous on siirtynyt epätasapainoon.

FCG Perlacon Oy:n tekemän taloustarkastelun mukaan jatkamalla viimevuosien toimintakatteen kasvun perusuralla Espoon tilikauden konsernitulos tulee kääntymään pysyvästi negatiiviseksi ja taseessa oleva suuri ylijäämä sulaa, eli vuonna 2024 taseen ylijäämä on kulutettu. Samaan aikaan jatkuu vakava velkaantuminen, konsernivelka kasvaa 4,3 mrd. eurosta yli 6 mrd. euroon. Perusuralla vuosikate ei kata poistoja eikä nettoinvestointeja. Tulos kääntyy negatiiviseksi, tase alijäämäiseksi ja Espoosta tulee kriisikunta.

Uhkaavan kehityksen oikaisemiseksi valtuuston neuvottelutoimikunta teki neuvottelusopimuksen 24.9.2020 Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelman linjauksista, toimenpiteistä ja tavoitetasoista vuosille 2021-2025. Ohjelman tavoitteena on hidastaa suunnitelmallisesti käyttötalouden kasvua, laskea kaupungin investointitasoa ja kehittää palvelujen ja prosessien kustannusvaikuttavuutta.

Alustavan suunnitelman mukaan kaupunkisuunnittelukeskuksen toimenpiteiden vaikutus perusuraan nähden on seuraavan viiden vuoden aikana 1,1 miljoonaa euroa. Tästä noin 100 tuhatta euroa suunnitellaan saavutettavan Espoon digihankkeiden myötä ja kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnan tehostamisella tavoitellaan noin miljoonan euron vaikutusta.

Toiminta- ja käyttösuunnitelma vuodelle 2021 on tehty toteuttaen Espoo -tarinaa ja Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman tavoitetasoja, linjauksia ja toimenpiteitä. Ohjelman toteutumisesta ja vaikutuksista raportoidaan konsernihallinnon myöhemmin tarkentamin käytännöin.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintasuunnitelma ja tuloskortti vuodelle 2021

Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.

Valtuustokauden tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunkisuunnittelukeskus on asettanut omat tavoitteensa tuloskorttiin osa-alueittain, jotka ohjaavat keskuksen toimintaa.

Sivistys ja hyvinvointi

Palvelutuotannon asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi,

-          seurataan kuntalaisten arvioita kaupunkisuunnittelukeskuksen tarjoamista palveluista.

-          Hyödynnetään monituottaja- ja kaupunki palveluna- mallia ottamalla asukkaat mukaan kehittämiseen. Tavoitteena on tuottaa palveluja verkostomaisesti yhdessä kumppanien kanssa, digitalisaatiota ja olemassa olevia kyvykkyyksiä hyödyntäen.

Saavutettavien virkistyspalvelujen varmistamiseksi kaavoitetaan riittävästi tontti- ja maa-alueita virkistyspalvelujen käyttöön sekä vehreille ja turvallisille yhteyksille asuin- ja virkistysalueiden välillä. Myös merellisen Espoon virkistyskäyttömahdollisuuksia kehitetään. Virkistysalueiden saavutettavauutta mitataan vuosittaisilla mittareilla.

Elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys

Jatketaan länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävien investointiohjelman sekä kaavoitustavoitteiden toteuttamista.

Tutkitaan elinkeinoalueiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä tavoitteellisen kaupunkisuunnittelun edistämiseksi.

Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelujen asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi

-          muutetaan toimintakulttuuria ja asiakasyhteistyötä kuuntelevaan ja osallistavaan suuntaan,

-          markkinoidaan enemmän olemassa olevaa palvelutarjontaa,

-          seurataan kaavoituksen ja maankäytön lupien toteutumista sekä valmistelun etenemistä suhteessa niiden tavoitteisiin ja

-          kehitetään Espoo.fi -sivustoa tukemaan palvelutuotantoa.

Ympäristö, rakentaminen ja liikenne

Etätyöstä saatuja kokemuksia hyödynnetään toimitilahankkeissa asiakaslähtöisen tilatehokkuuden ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi.

Espoon kaupunkirakennetta kehitetään

-          vahvistamalla kasvua täydennysrakennuskohteet priorisoiden,

-          kaupunkikeskusten välisiä yhteyksiä parantaen ja

-          kaupunkiympäristön rakentamisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia seuraten.

Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja raideliikenteen asemaseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Priorisoidaan MAL-maankäytön ensisijaisten alueiden kaavoitusta ja kehitetään Otaniemi-Keilaniemi ja Leppävaaran keskusalueiden liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta.

Varmistetaan asuntotuotannon riittävä tonttivaranto luomalla mahdollisuuksia pientalotuotannolle ja edistämällä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaa.

Espoo kasvaa kaupunkirakenteeseen, joka kykenee sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Espoon kaupungissa hyväksytyt asemakaavat sisältävät 350 000 k-m2 uutta asumisen kerrosalaa.

Joukkoliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään huomioiden liityntäliikenteen palvelujen toimintaympäristö. Seurataan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden edistymistä.

Parannetaan pyöräilyn ja kävelyn verkostoa lisäämällä pyöräliikenteen sujuvuutta kaavoituksen keinoin. Tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta.

Espoo hiilineutraali 2030 mennessä -teeman puitteissa edistetään energiasäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa.

Talous, henkilöstö ja johtaminen

Palvelutuotannon tuottavuuden tavoitellaan paranevan vähintään 1,0 %.

Johtamisen ja arjen sujuvuuden edistämiseksi tavoitellaan terveysperusteisten poissaolojen olevan enintään 13 päivää / henkilötyövuosi.

Espoon digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki - City as a Service valtuustokauden tavoitteeseen tähtäävät osatavoitteet ovat:

-          Sähköisten palvelujen käyttöasteen kasvu.

-          Sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto.

-          Digitaalisten asukastilaisuuksien järjestäminen.

-          Yleiskaavallisen tietomallin kehittäminen.

Viestinnän kehittämiseksi

-          uudistetaan internet-sivustoa ja asiointimateriaalia,

-          mahdollistetaan keskeisten palvelutuotteiden englanninkielinen asiointi,

-          huomioidaan verkkosivu-uudistuksesta saatu asukaspalaute ja

-          hyödynnetään asukkaiden viestinnästä ja vuorovaikutuksesta antama palaute kehittämistyössä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2021

Lautakunnan esittämään talousarvioon on lisätty toimitilavuokramenoja 3 tuhatta euroa. Muita muutoksia ei ole ja 2021 käyttösuunnitelma on vuoden 2020 käyttösuunnitelman tasolla.

Tunnusluvut

Vuoden 2021 toiminnan suoritemäärät pysyvät vuoden 2020 tasolla ja raportoituihin yksikkökustannuksiin odotetaan vain vähäisiä mutoksia.

Henkilöstö

Käyttösuunnitelmassa henkilöstömäärä on 132, josta vakituisia työntekijöitä on 116 ja määräaikaisia 16.

Päätöshistoria