Kaupunginhallitus
Protokoll 03.05.2021/Paragraf 141

6747/02.02.02/2020

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 141

§ 141

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

1. Vuoden 2021 maaliskuun kuukausiraportti

Espoon väestö oli helmikuun lopussa ennakkotietojen mukaan 293 700 asukasta. Väestö kasvoi tammi-helmikuun aikana 800 asukkaalla, mikä on 150 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Tammi-helmikuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Vieraskielisiä asukkaita oli helmikuun lopussa 56 800, mikä on 19 prosenttia koko väestöä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammikuun-helmikuun väestönkasvusta oli yli 67 prosenttia.

Työttömien kokonaismäärä oli koronapandemian alettua korkeimmillaan toukokuussa 2020 (23 177), minkä jälkeen määrä väheni kesän ja syksyn aikana, kunnes kääntyi jälleen nousuun joulukuussa. Helmikuun lopussa Espoossa työttömien osuus työvoimasta oli 11,5 %, vuotta aiemmin 7,5 %. Työttömiä oli 16 805 henkilöä, 5 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 5 530 henkilöä, 2 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Verotuloja yhteensä on kertynyt tammi-maaliskuussa 471 milj. euroa, 13,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kunnallisveroa on tilitetty tammi-maaliskuussa Espoolle yhteensä 386,6 milj. euroa, joka on 4,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tammikuun tilityksessä ennakonpidätykset palkoista ja eläkkeistä olivat 5,5 prosenttia edellistä vuotta korkeammat ja tilitys sisälsi viime vuotta enemmän henkilöasiakkaiden ennakkoveroja ja lisäennakoita. Kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 1 333 milj. euroa, ennuste perustuu alkuvuoden toteumaan ja valtiovarainministeriön ja kuntaliiton arvioon ansiotulojen kehityksestä 2021. Arvio päivitetään osavuosikatsausten yhteydessä.  

Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus nousi tammikuussa 12 prosenttiyksikköä 44,34 prosenttiin (2020 n. 32,34), nosto aiheutti 40 milj. euroa yhteisöveron positiivista oikaisua kunnille. Tammikuussa otettiin käyttöön myös uudet kuntakohtaiset jako-osuudet verovuodelle 2021.  Espoon jako-osuus nousi 6,94 prosentista 7,17 prosenttiin, jako-osuus perustuu vuosien 2018 ja 2019 valmistuneeseen verotukseen. Yhteisöveroa on tilitetty tammi-maaliskuussa 71,4 milj. euroa ja arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti.

Kiinteistöverossa siirryttiin vuonna 2020 jatkuvaan valmistumiseen, muutoksen takia osan yrityksistä kiinteistöveron 2. eräpäivä siirtyi vuodelle 2021. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 138 milj. euroa, 5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa vuoden 2020 siirtymän takia.

Espoon valtionosuuspäätös oli yhteensä 137,6 milj. euroa, joka on 12,3 milj. enemmän kuin talousarviossa. Loppuvuodesta 2020 päätettiin vielä 2. asteen maksuttomuudesta, joka nosti OKM valtionosuutta ja tarkennettiin peruspalvelujen valtionosuutta. Verorahoitusta yhteensä arvioidaan kertyvän 1?759 milj. euroa vuonna 2021.

Ulkoisia toimintatuottoja on tammi- maaliskuussa kertynyt 97 milj. euroa, -1.8 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tulokertymää laskee mm. liikunta- ja kulttuuripalvelujen koronasulut.  

Tammikuun alussa otetiin käyttöön uusi palkanlaskentajärjestelmä Sarastia365. Palkat on saatu työntekijöiden osalta pääosin korjattua ja henkilöstökulut on saatu tammi-maaliskuun osalta siirtymään kirjanpitoon, mutta siirrot vaativat vielä paljon tarkistuksia ja korjauksia järjestelmään. 

Ulkoisia toimintamenoja on tammi-maaliskuussa kertynyt 480 milj. euroa, 1,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimintamenoja ennustetaan maaliskuun tilanteessa kertyvän 43,1 milj. euroa talousarviossa oletettua enemmän. Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyy noin 4 milj. eurolla mutta muutoin ylitys johtuu pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen arviosta koronan testaus-, jäljitys- ja rokotuskustannuksista.

Valtio on sitoutunut korvaamaan näitä kunnille valtionavustuksena, mutta korvausperusteita ei ole vielä julkistettu, siten niitä ole voitu huomioida ennusteissa. Maaliskuun lopun tilanteessa ei tehdä tulosennustetta mm. puuttuvien valtionapu- ja koronasulkujen vaikutusarvioiden takia.

Investoinnit ovat edenneet hyvin koronasuluista huolimatta.

Toimitilainvestoinneissa Tiistilän koulu- ja päiväkotihankkeen toteutusta on väistösuunnittelun vuoksi siirretty myöhemmäksi ja vuoden 2021 määrärahatarve 7,7 milj. euroa siirtyy vuodelle 2022. Monikon koulukeskus eteni vuonna 2020 suunniteltua nopeammin ja vuoden 2021 määrärahatarve alittuu 5,2 milj. eurolla. Muiden hankeryhmien osalta edetään talousarvion mukaisesti.

Koronavirusepidemian eteneminen maailmalla ja Suomessa, sulkutoimet ja niiden vaikutus yritysten liiketoimintaan ja kuntapalvelujen tarpeeseen sekä valtion toimet yritysten ja kuntien tukemiseksi eivät ole vielä selvillä. Talouden ennustaminen näissä poikkeusolosuhteissa on erittäin vaikeaa. Kaupungin tulosennuste laaditaan ensimmäisen kerran vuoden 2021 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. 

Päätöshistoria