Kaupunginhallitus
Protokoll 20.12.2021/Paragraf 442

6747/02.02.02/2020

Kaupunginhallitus 20.12.2021 § 442

§ 442

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

1. Vuoden 2021 marraskuun kuukausiraportti

Espoon väestö oli lokakuun lopun ennakkotietojen mukaan 296 000 asukasta. Espoon väestö kasvoi tammi-lokakuun aikana 3 250 asukkaalla, mikä on 1 000 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Tammi-lokakuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto, 70 prosenttia ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 46 prosenttia. Kuntien välinen muutto oli tappiollista -16 prosenttia.

Vaikka työttömyys oli lokakuussa alhaisempi kuin vuotta aiemmin, oli se edelleen huomattavasti korkeampi kuin ennen koronarajoitusten alkua. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvanut myös vuodentakaisesta tilanteesta. Lomautettujen määrä laskee. Vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä kasvoi tammi-heinäkuussa, mutta kääntyi laskuun viime elokuussa. Korkeasta työttömyydestä huolimatta avoimia työpaikkoja on enemmän kuin moneen vuoteen. Työttömiä oli lokakuun lopussa 14 193, vuotta aiemmin 16 892, mutta kahta vuotta aiemmin 10 443. Näistä pitkäaikaistyöttömiä 6 550, joita oli kahta vuotta aiemmin 3 437.

Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu aiheuttaa Espoolle kunnallisverotulojen menetyksen lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun kasvun 10 milj. eurolla vuodesta 2019. Vuodelle 2021 varattu määräraha ylittyy 7,8 milj. eurolla.

Marraskuun lopun tilanteessa talouden arvioidaan toteutuvan huomattavasti alkuperäistä talousarviota parempana. Talousarvio laadittiin covid-19 epidemian ja rajoitustoimien keskellä. Valtiovarainministeriön ennusteet talouskasvusta, työllisyydestä, ansiotasosta sekä verotulojen kehityksestä olivat varsin heikkoja. Suomen talouden toipuminen covid-19-epidemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Varsinkin työllisyys on kohentunut nopeasti ja kuntien verotulot ovat kasvaneet huomattavasti talousarvion laadintahetkellä oletettua enemmän.

Ulkoiset toimintatuotot ylittävät alkuperäisen talousarvion 71 milj. eurolla valtion päätettyä korvata kuntien koronakustannukset täysimääräisesti valtion avustuksilla.

Ulkoiset toimintamenot ylittävät alkuperäisen talousarvion 47,5 milj. eurolla koronan jäljitys-, rokotus- ja hoitokustannuksista, oppimisen lisätuesta, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta sekä vanhus- ja perhepalvelujen ostopalveluista johtuen. Ylitystä pienentää HUS erikoissairaanhoidon - ja joukkoliikenteen kuntaosuus, joiden arvioidaan alittavan talousarviossa oletetun yhteensä noin 10 milj. eurolla. Muutettu talousarvio alittuu myös kulttuuripalveluissa, koto- toimialalla sekä konsernihallinnossa. 

Nettomenojen eli toimintakatteen alijäämän ennustetaan toteutuvan 26 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana ja jopa 37 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Toimintakatteen alijäämän arvioidaan kasvavan 3,8 prosentilla tilinpäätökseen 2020 verrattuna. 

Parantuneesta työllisyystilanteesta, ansiotason noususta, yritysten hyvistä tulosnäkymistä ja yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotuksesta johtuen verotuloja yhteensä arvioidaan kertyvän 1 690 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun 90 milj. eurolla. Vuoden 2. osavuosikatsauksen jälkeen on vielä kasvatettu yhteisöveroennustetta 18 milj. eurolla kasvaneita tilityksistä johtuen.  Vuoteen 2020 nähden kasvua on 5,2 prosenttia.  Valtionosuuksia tilitetään Espoolle 137 milj. euroa ja verorahoitusta yhteensä 1 827 milj. euroa. Verorahoitus yhteensä kasvaa 1 prosentin vuodesta 2020, jolloin valtio kompensoi kunnille koronakustannuksia valtionosuusjärjestelmän kautta.

Espoon rahastojen tuotot ovat kasvaneet talousarviossa arvioitua paremmin, keskuspankit ovat tukeneet voimakkaasti markkinoita ja maailmantalouden kasvu on ollut nopeaa. Lisäksi vuoden 2021 aikana on Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa toteutettu yksi täyden valtakirjan varainhoitajavaihdos, jonka johdosta irtisanotun varainhoitajan osalta rahoitustuottoihin on kirjattu noin 33 milj. euron kirjanpidollinen tuotto. Rahastojen tuotot ylittävät talousarviossa oletetun 47 milj. eurolla.

Marraskuun lopun tilanteessa vuoden 2021 vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 312 milj. euron tasolla ja tuloksen 132 milj. euron tasolla. Investointeja arvioidaan toteutuvan bruttona 337 milj. eurolla ja nettona 308 milj. eurolla.

Vuoden 2021 315 milj. euron lainannostovaltuutta ei nosteta, koska lainoja nostettiin etupainotteisesti vuoden 2020 aikana.  Kaupungin lainakanta (ilman konsernitilin saldoa) oli marraskuun lopussa 1 050 milj. euroa.

Vuoden 2021 talous on toteutumassa huomattavasti talousarviossa oletettua parempana.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi