Kulttuurilautakunta
Protokoll 23.11.2021/Paragraf 68

6848/12.02.01/2021

Kulttuurilautakunta 23.11.2021 § 68

§ 68

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Tommila Susanna

Käsittely 

Kulttuurijohtajan poissa ollessa asian esitteli kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi.

Päätös

Selostus 

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 10.5.2021 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointia ja ohjelman päivitystä. Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ohjelma viimeistellään tarkastellen siinä myös koronan jälkeisen ajan "uutta normaalia", tulossa olevaa organisaatiomuutosta sekä ohjelman luonnetta nyt selostukseen kirjatulla tavalla tulevaisuusorientoituneena henkisenä jalustana, jossa ei oteta kantaa yksittäisiin hankkeisiin, vaan ne käsitellään vakiintuneen hallintotavan mukaisesti luottamushenkilöelimissä ja talousarvioprosessissa.

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma on kaupunkitasoinen, jonka valtuusto on hyväksynyt vuonna 2015. Se pohjautuu vahvasti Espoo-tarinaan ja yhteiskehittämiseen asiantuntijoiden, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma on poikkihallinnollinen, ja sen tarkoituksena on edistää yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin kuntalaisten ja kumppaneidenkin kanssa. Se antaa toimijoille ja toiminnalle yhteisen henkisen jalustan ja suuntaviivat, joita voidaan toteuttaa kulttuurin ja taiteen näkökulmaa hyödyntäen. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tehtävänä on myös haastaa kaikkia ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen eli tarpeeksi kauas ja kokonaisuus huomioiden. Yhteisten hyvinvointiin, elin- ja vetovoimaan liittyvien tavoitteiden ja tulevaisuuslinjauksien merkitys kasvaa entisestään kaupungin uuden organisaation ja elinvoiman tulosalueen myötä.

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tavoitteita toteutetaan toimialoilla ja tulosyksiköissä ja toimenpiteistä päätetään asiantuntijalautakunnissa sekä normaalin hallinnon ja talousarviokäsittelyjen osana. Täten yksittäisiä hankkeita tai toimintakohteita ei luetteloida tässä ohjelmassa.

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman hyväksymisestä on kulunut runsaat viisi vuotta. Toimintaympäristö ja maailma on muuttunut valtavasti tänä aikana. Ohjelma valmistui juuri samaan aikaan kun Eurooppaan ja Suomeen alkoi tulla suuria määriä turvapaikanhakijoita: kansainvälinen pakolaiskriisi muutti yhteiskuntiamme ja julkishallinnon palveluita pysyvästi. Paikallisia merkittäviä muutoksia ovat myös Länsimetron osittainen valmistuminen ja kakkosvaiheen rakentaminen sekä pikaraitiotien rakentaminen.

Viimeisin muutos on ollut Covid19-pandemian aiheuttama kansainvälinen sulkutila, jonka vaikutukset etenkin kulttuurikentälle ja luoville aloille ovat olleet erittäin merkittävät. Nämä muutokset ovat vaatineet ohjelman osittain uudelleentarkistamista. Sen vuoksi ohjelman päivityksessä on huomioitu koronapandemian jälkeinen "uusi normaali"; esimerkiksi digitalisaatiota käsittelevät osiot on tarkasteltu kokonaisuudessaan uudelleen.

Päivitys on toteutettu rinnakkain Espoo-tarinan päivittämisen kanssa; työssä on hyödynnetty muun muassa Mun Espoo -kyselyistä saatua aineistoa. Prosessiin on osallistettu suunnitelmallisesti kulttuurin tulosyksikön johto ja henkilökunta, kaupungin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien jäsenet, nuorisovaltuusto sekä kulttuurin tulosyksikön keskeiset kumppanit ammatillisista toimijoista aktiiviseen järjestökenttään. Punnittua tietopohjaa strategiatyöhön on tarjonnut kulttuuripoliittinen EspooCult-tutkimus, joka valmistui vuonna 2020. Sen tuloksena syntyi raportti Espoon kulttuuripalveluista kaupungin kehittämisen ja strategiatyön tueksi.

Uusia painotuksia KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa ovat tiivistäen seuraavat:

• Kulttuuripalveluiden arvo kaupungin kestävän kehityksen strategiassa
• Taloudellisten mittareiden kehittäminen, erityisesti kestävä kehitys ja hyvinvointi huomioiden
• Digitaalisten palveluiden merkitys uudenlaisten kohtaamisten ja kokemusten mahdollistajana
• Tulevaisuusnäkökulman vahvistaminen.

Samalla kun KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma ohjaa toimintaamme kohti vuotta 2030, on tärkeää uskaltaa suunnata katse vielä edemmäksi. Taiteen ja kulttuurin rakentama arvo tulee nähdä pidemmällä aikavälillä. Siksi ohjelman lopussa katsotaan myös horisonttiin - kohti vuotta 2050.

Ohjelman toteutumisesta ja poikkihallinnollisten tavoitteiden etenemisestä on raportoitu aina valtuustokauden päättyessä. On myönteistä huomata, että asiat ovat edenneet. Suuntamme on kohti tavoitteita, ja toimenpiteet ovat olleet oikeita. Osa tavoitteissa mainituista asioista on saavutettu ja ne onkin tässä ohjelmassa päivitetty seuraavalle tasolle.

Taustaa raportoinnille

Valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman kokouksessaan 9.11.2015. Koska Espoolla on yksi yhteinen strategia, Espoo-tarina, kulttuurin tulevaisuuden linjauksia kutsutaan nimellä KulttuuriEspoo 2030. Espoo-tarina asettaa kaupunkitasoiset tavoitteet, ja KulttuuriEspoo 2030 määrittelee keinoja, joilla niihin voidaan poikkihallinnollisesti vastata. 

KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajat sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli kaupungin kehittämisessä.

KulttuuriEspoo 2030 on kaupunkitasoinen ohjelma siitä, miten voimme yhdessä tehdä Espoosta rohkean ja innovatiivisen kaupungin. KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista yhteistyöhön. Toimenpiteet huomioidaan toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle.

Valtuusto ohjaa kaupungin toimintaa strategisesti. Johtamiseen kuuluu toimenpiteiden seuranta. Koska KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä aikajänne, on seuranta perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin vuosittain. Edellinen raportti KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteistä käsiteltiin valtuustossa 22.5.2017 (§ 70).

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteitä ovat:

• Kaupunkiympäristöstä luodaan asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus
• Kaupunkiympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia
• Tilojen yhteiskäyttö on monipuolista ja luovaa
• Espoon kaupunginmuseon asiantuntijaroolia vahvistetaan
• Kirjasto on avoin oppimisympäristö, jossa kävijät opettavat toisiaan
• Kestävä kaupunkikulttuuri on läsnä asukkaiden lähiympäristössä
• Kulttuurin taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen
• Kulttuuri vahvistaa kaupungin imagoa ja elinvoimaisuutta

Tarkemmat toimenpiteisiin liittyvät kuvakset löytyvät KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmasta sivuilta 16-19.

Raportointia varten kerättiin vastaukset toteutuneista toimenpiteistä kulttuurin tulosyksikön eri palvelualueilta, kaupungin toimialoilta sekä poikkihallinnollisista kehittämisohjelmista ja yhteistyökumppaneilta. Vastaukset saatiin teknisestä ja ympäristötoimesta Tilapalvelut-liikelaitokselta, sivistystoimesta lukiokoulutuksesta, kulttuurin tulosyksiköstä kaupunginkirjastolta, -museolta ja -orkesterilta, tapahtuma- ja kulttuuripalveluista ja yhteyspalveluista. Kaikki poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat (Innostava elinvoimainen Espoo, Hyvinvoiva Espoo, Kestävä Espoo ja Osallistuva Espoo) vastasivat kyselyyn. Lisäksi kumppaneista kyselyyn vastasi Länsimetro Oy.

Toimenpiteiden raportointi

1. Kaupunkiympäristöstä luodaan asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus

• Kaupunkikuvan kokonaisuus huomioidaan Espoon kulttuuriympäristöohjelmassa Espoon kaupunginmuseon ja teknisen toimen yhteistyönä.
• Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Espoon julkisen taiteen periaatteet 13.5.2019 (§ 169). Julkisen taiteen periaatteet ohjaavat julkiseen kaupunkitilaan sijoittuvan taiteen toteutusta ja siihen liittyviä käytäntöjä. Espoon julkisen taiteen työryhmä nimetään vuonna 2021.

2. Kaupunkiympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia

• Kulttuurin projektiavustuksilla on tuettu Espoon eri alueilla tapahtuvaa asukkaiden hyvinvointia edistävää toimintaa. Vuodesta 2021 alkaen projektiavustuksissa on omanaan kulttuurihyvinvoinnin kategoria.
• Länsimetro Oy on rakentanut arkkitehtuuriltaan ja visuaaliselta ilmeeltään korkeatasoisia ja materiaaleiltaan kestäviä metroasemia Espooseen.  Kunkin aseman arkkitehtuuri heijastaa alueensa kaupunkikuvaa mm. materiaalivalinnoilla ja valaistuksen ja julkisen taiteen kautta. Ykkösvaiheen metroasemat Lauttasaaresta Matinkylään ovat voittaneet useita, myös kansainvälisiä palkintoja tilasuunnittelustaan.

Yhteistyössä Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelman ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa on kehitetty mm. seuraavia hyvinvointia edistäviä toimintoja:

• Kulttuurineuvola lapsiperheiden hyvinvoinnin tukena
  Vuonna 2020 alkaneen projektin tarkoitus oli laajentaa jo käytössä olevaa Kulttuurineuvola-konseptia. Ryhmiä ei kuitenkaan päästy toteuttamaan neuvoloissa koronatilanteen vuoksi. Projekti on siirretty toteuttavaksi keväällä 2021 perhesosiaalityössä. Projektin koordinoinnista vastaa kulttuurin tulosyksikkö. Musiikkiterapian asiantuntijapalvelut tuottaa Metropolia Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja yrityspalvelut.
• Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen Espoon sairaalassa
  Toimenpiteen tavoitteena on kokeilla uudenlaisia kulttuurihyvinvoinnin toteutusmuotoja Espoon sairaalassa. Kehittämistyöhön kuuluu kolme kulttuurihyvinvoinnin projektia:

• Kumppanuusfoorumi
  Kaupunkitasoisen järjestöyhteistyön keskiössä on ollut asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteiden saavuttamisen tueksi on perustettu Kumppanuusfoorumi, säännöllinen verkostoitumistapahtuma, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kulttuurin tulosyksikkö ja sen kumppaniyhdistykset ovat mukana.
   

3. Tilojen yhteiskäyttö on monipuolista ja luovaa

• Koulutiloja voi varata kuntalaiskäyttöön, käyttäjiä ovat mm. liikunta- ja urheiluseurat. Kokeilua muidenkin tilojen avaamiseksi kuntalaisten käyttöön on selvitetty Tilapalvelut-liikelaitoksessa sekä Tilat palveluina -kokeiluissa.
• Perusopetus hallinnoi pääsääntöisesti tiloja, mutta myös lukiokoulutuksen tilat ovat käytössä kulttuuripalveluihin.
• Espoon kaupunginkirjasto tarjoaa tiloja yhdistysten, järjestöjen ja asukkaiden yksityiskäyttöön kansalaistoimintaa varten.
• Espoon kaupunginmuseo on toiminut alustana eri toimijoille, esimerkkinä nuorisotoimen ja koulujen kanssa yhteistyössä toteutetut näyttelyt KAMUssa.
• Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta on jalkautunut esityksillään lähelle yleisöä julkisiin tiloihin, kuten kauppakeskuksiin ja metroasemille.
• Kaupungin tukemat ammatilliset festivaalitoimijat muuttivat yhteisiin toimistotiloihin Ahertamoon syksyllä 2020. Yhteistiloihin liittyy useita synergiaetuja.
• Espoolaisilla ammattitaiteilijoilla on käytössään 26 työhuonetta Kutojantien kiinteistössä Kerassa. Tilojen vuokrausta koordinoi kaupungin yhteistyökumppanina Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.
• Lillklobbin permakulttuurinen viljelykokeilu on toteutunut yhdessä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa.
• Tilatarpeita on sivistystoimessa kartoitettu järjestökentän kanssa kulttuuriyksikön työpajoissa, asukasaktiivien näkemyksiä kooten.
• Kerassa on toteutettu tilojen väliaikaista käyttöä. Inexin entinen logistiikkakeskus on muuntunut Keran Halleiksi, jossa 15 yritystä ja toimijaa tarjoaa kaupunkilaisille harrastusmahdollisuuksia ja kestävän elämäntavan palveluita.
• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma käynnisti loppukeväästä 2019 Espoon kaupunkikeskuksien pien- ja mikroyrittäjille soveltuvien tilojen kartoitustyön.
• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma edisti erilaisten pop up -luonteisten palveluiden tarjontaa Espoossa. Ensimmäinen konkreettinen askel oli liikkuvien ravintolapalvelujen tarjonnan helpottaminen lupaprosesseja selkiyttämällä.
• Kestävä Espoo -ohjelma: Fiksu Assa - Asemanseudut uusien vähähiilisten liiketoimintakonseptien kehitysalustana -projekti mahdollisti ilmastoystävällisten palvelujen kokeilut asemanseuduilla. Tapahtuma Espoossa avasi mm. Aalto-yliopiston metroaseman vähähiilistä arkea helpottavien ratkaisujen kokeilualustaksi toukokuussa 2019.

4. Espoon kaupunginmuseon asiantuntijaroolia vahvistetaan

• Espoon kaupunginmuseo on osallistunut suunnitelmallisesti ja aktiivisesti kaava-, korjaus- ja rakentamisasioiden valmisteluun kaupungin kulttuuriympäristöviranomaisena.
• Espoon kaupunginmuseo ja tekninen toimi ovat valmistelleet yhdessä Espoon kulttuuriympäristöohjelman, joka mahdollistaa kaupungin rakentamisen ja kasvamisen niin, että kaupunkikerrostumat tukevat kaupunkikuvaa.
• Tilapalvelut-liikelaitos on tehnyt yhteistyötä Espoon kaupunginmuseon ja museoviraston kanssa merkittävien korjaushankkeiden, kuten Tapiolan uimahallin ja Jousenkaaren koulun, osalta.

5. Kirjasto on avoin oppimisympäristö, jossa kävijät opettavat toisiaan

• Kirjasto tarjoaa erilaisia oppimiskokonaisuuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön mm. osallistuen KULPS-kulttuuripolkuun ja Kulttuurikurkkaukseen.
• Kirjasto edistää jakamistaloutta lainaamalla eri organisaatioiden ja järjestöjen välineitä (mm. urheilutarvikkeet) ja palveluita (esim. kausiliput Tapiola Sinfonietan konsertteihin).
• Kestävä Espoo -ohjelmassa on edistetty jakamistaloutta. Vuonna 2020 valmistui selvitys, jossa kuvataan, minkälainen Espoon kaupungin rooli jakamistaloudessa voisi olla ja mitkä ovat jakamistalouden mahdollisuudet ja haasteet. Selvitettiin myös, minkälaisia kumppanuuksia toimivaan jakamistalouteen tarvitaan.
• 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmallin (KIEPPI) -projektissa pilotoidaan asukkaille suunnattuja kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja. Lisäksi on edistetty Kiertotalouskeskuksen suunnittelua Keran alueelle yhdessä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ja HSY:n kanssa.
• Otaniemen lukioon toteutettiin kaupunginkirjasto lukiolaisia osallistaen.

6. Kestävä kaupunkikulttuuri on läsnä asukkaiden lähiympäristössä

• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma oli käynnistämässä Avoin Kera -hanketta, jossa toteutetaan yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa kulttuuria, ytimessä luovuus, kierrätystalous ja kaupunkiviljely. Yhteistyötä tehdään Aalto-yliopiston ja muiden espoolaisten oppilaitosten kanssa. Hanke laajeni muraalitaiteen piiriin kesällä 2020. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut on toteuttanut useita kaupunkitapahtumia Keran Halleilla.
• Puhdas ja älykäs Kera -projekti kehittää älykkäitä ja kestäviä kaupunkiratkaisuja yhdessä Espoon, Sitran, Smart & Clean -säätiön ja laajan yrityskonsortion (A-Insinöörit, Espoon Asunnot, Fortum, LähiTapiola, Neste, Nokia, Ramirent, SOK) sekä muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on kehittää Kerasta kiertotalouden ratkaisuihin tukeutuva edelläkävijäalue.
• Innostava elinvoimainen Espoo ja Osallistuva Espoo -ohjelmat toteuttivat syksyllä 2019 yhteistyössä Lähiöfest-tapahtuman, jossa nostettiin naapurustot esiin.
• Osallistuva Espoo: Ympäristömuotoilun tiimi on toiminut aktiivisesti kaupunkiympäristön kohentamiseen liittyvien asukkaiden ideoiden toteuttamisessa. Espoon kaupunki on toiminut kumppanina Gutsy Go -hankkeessa, joka työskentelee nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
• Finna.fi-hakupalvelussa on laajasti tarjolla Espoon kaupunginmuseon digitaalisia sisältöjä.
• Sivistystoimen sähköistä avustusasiointia on kehitetty yhteistyössä tietohallinnon, eri yksiköiden ja avustettavien kumppaneiden kanssa. Osa hauista ja avustusten käsittelystä tapahtuu jo sähköisen järjestelmän kautta.
• Espoon kaupunginorkesteri, -museo ja -kirjasto sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ovat tuottaneet runsaasti kulttuuripalveluja ja -sisältöjä verkkoon. Digitaalinen kulttuuritalo Urban Espoo -sivusto kokoaa yhteen niin kaupungin omien kulttuuritoimijoiden kuin ammatillisten taide- ja kulttuurilaitostenkin (kumppanit) palveluja.
• Opetuskäyttöön soveltuva, mobiililaitteilla pelattava MY2050-elämyspeli ilmastonmuutoksen muokkaamasta todellisuudesta valmistui syyskuussa 2018. Peli on vapaasti hyödynnettävissä.

7. Kulttuurin taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen

• Kulttuurin laaja-alainen merkitys on huomioitu osaksi Espoon kaupungin kestävän kehityksen strategiaa.
• Talouden tunnuslukuja on kehitetty ja seurantamittarit on suunniteltu yhteistyössä talousasiantuntijoiden kanssa. Uusia digitaalisia ratkaisuja seurantaan kehitetään osana tietojärjestelmäkokonaisuutta, jotta talouden tunnusluvut ja johtamisessa tarvittava taloustieto saadaan käyttöön entistä ajantasaisempana ja ennakoitavampana.

8. Kulttuuri vahvistaa kaupungin imagoa ja elinvoimaisuutta

• Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston kanssa on tehty kaupunkitasoiset yhteistyösopimukset, joissa kulttuuri on keskeisesti mukana.
• Työllisyys Espoossa tullaan huomioimaan myös kulttuuritoiminta ja taide- ja kulttuuritoimijat osana palveluiden kehittämistä.
• Pandemia-aika on kiihdyttänyt digitaalisten palvelujen kokeiluja, joista osa tulee jäämään pysyviksi toimintatavoiksi. Hello Espoo -toimintamallilla on tavoitettu espoolaisia kansainvälisiä asiantuntijoita ja toimijoita.
• Kulttuurikansalainen-ohjelma tarjoaa Suomen kansalaisuuden saaneille espoolaisille monipuolisia etuja kulttuurikohteisiin vuosittain.
• Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelmassa panostettiin kaupungin vetovoimaisuutta lisääviin hankkeisiin: tapahtumakulttuuriin, alueelliseen brändityöhön ja markkinointiviestintään. Esimerkkeinä ovat Finnoon aluebrändityö sekä Visit Espoon kanssa toteutettu Keilaniemen kesä -kampanja 2020. Espoonlahti-työpajoissa taas on etsitty Espoonlahden houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä asukkaiden ja yritysten fokusryhmissä. Tietoja hyödynnetään alueen palvelukehityksessä ja suunnittelussa vuosia.
• Tapiola Sinfonietan asema on vankistunut kotimaisella ja kansainvälisellä orkesterikentällä. Useita orkesterin levytyksiä on palkittu viimeisten vuosien aikana myös kansainvälisesti.
• Espoon kaupunginkirjasto on voittanut valtakunnallisia ja kansainvälisiä kilpailuja, jotka ovat vahvistaneet Espoon imagoa kulttuurikaupunkina.
• Kulttuurin tulosyksikön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyötä on toteutettu useissa projekteissa.
• Kestävä Espoo: Espoo osallistui toista kertaa EU:n iCapital-kilpailuun, jossa valitaan Euroopan innovaatiopääkaupunki. Keskiössä oli Espoon rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja kumppanuuksien kautta toteutettavassa edelläkävijätyössä. Espoo saavutti finaalipaikan yhdessä viiden muun kaupungin kanssa.
• Kestävä Espoo -ohjelmaa toteutettiin yhteistyössä kaupungin toimialojen, tulosyksiköiden, yritysten, asukkaiden sekä muiden toimijoiden kuten tutkimus- ja kehityslaitosten (Aalto, VTT), Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön, Sitran ja Uudenmaan liiton kanssa. Kaupungin konserniyhteisöistä keskeisimmät kumppanit olivat Espoon Asunnot, HSL ja HSY. Toimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen osallistui laaja joukko kaupungin työntekijöitä, luottamushenkilöitä, kumppaneiden edustajia ja asukkaita.
• 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmallin (KIEPPI) -projektissa kuvataan tapoja, joilla kaupunki voi toimia aktiivisena kumppanina, kun kestäviä kiertotalouden mukaisia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan. Espoossa esimerkkikaupunginosana oli Kera.

Lisäksi: Poikkihallinnollinen yhteistyö, jossa keskeistä on kaupungin kehittäminen tai asukasosallisuus myös kulttuurin potentiaalia hyödyntäen:

• Poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen kanssa tehdään säännöllisin kehityskokouksin ja asiakastapaamisin. (Tilapalvelut-liikelaitos)
• Sivistystoimen kansainvälinen työ on tuonut tulosyksikköjä lähemmäksi toisiaan. Kulttuurin rooli ja esimerkki tässä työssä on ollut muillekin yksiköille hyödyllinen.
• Saaristomuseo Pentalan avautuminen osoitti eri toimialojen hyvää yhteistyötä.
• Kulttuurikurkkauksessa taide ja kulttuuri jalkautuvat varhaiskasvatuksen arkeen. Syksyllä 2019 käynnistynyt Kulttuurikurkkaus kattaa kaikki 175 kunnallista päiväkotia Espoossa. Kulttuurikurkkaus toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita lisäten lasten osallisuutta ja yhdenvertaista oikeutta taiteeseen.
• Lukiokoulutus ja kulttuurin tulosyksikkö ovat luoneet toimintamallin yhteistyölle valtuustokauden aikana. Korona on hidastanut käytännön toteuttamista, mutta keskeisenä ajatuksena on tukea lukiolaisten osallistumista kulttuuritapahtumiin.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi