Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 19.01.2022/Paragraf 3

11255/00.01.02/2021

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.01.2022 § 3

§ 3

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely Keskustelun aikana puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: "lisäyksiä kohdan 1. loppuun: "siten täydennettynä, että - kunkin hankkeen vastuuhenkilö ja hänen yhteystietonsa käyvät ilmi - lautakunnan käsittelyyn tulevat hankkeet ajoitetaan myös yleiskaavoituksen ja liikennesuunnittelun osalta - lautakunnasta kaupunginhallitukselle lähteneet kaavaehdotukset, joita kh ei ole vielä käsitellyt, listataan".

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "lisäkohta 3. kaupungin karttapalveluun (kartat.espoo) päivitetään mahdollisuuksien mukaan työohjelman tiedot sekä linkit aikaisempiin käsittelyvaiheisiin".

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "lisäys 4. lautakuntaan tuodaan 1) selostus POKE-alueen asemakaavojen edistymisestä

2) Finnoonsataman osayleiskaavan tilannekatsaus".

Nevanlinna Finströmin kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset: "Esitän työohjelmaan seuraavia muutoksia: "MUUTOS Sivu 21, kohde 12 Lintulaaksontie: "Tavoitteena on kaavoittaa ainoastaan Lintulaaksontien katualue muun maankäytön jäädessä vielä odottamaan Kehä II:n lopullista linjauspäätöstä." Tämä kirjaus pitää muuttaa, sillä Kehä II:n jatke moottoritiemäisenä seudullisena yhteytenä on poistettu maakuntakaavasta.

MUUTOS Sivu 32, kohde 9 Puolarintie: Esitän, että kohde poistetaan työohjelmasta. Perusteet: Puolarintien jatkeen toteuttaminen lohkaisee suuren alueen irti Keskuspuistosta ja entisestään heikentää Friisinkallion luonnonsuojelualueen ja Keskuspuiston välistä ekologista yhteyttä. Keskuspuiston yhtenäisen metsäalueen halki kulkeva tielinjaus haittaa merkittävällä tavalla myös Keskuspuiston virkistyskäyttöä. Myös Espoon strategiaan tehty pöytäkirjamerkintä ohjaa vahvistamaan eikä heikentämään Keskuspuiston asemaa: "Selvitetään Espoon kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Espoon keskuspuiston osalta selvitetään joko luonnonarvopuiston perustamista tai sen liittämistä osaksi Espoon kansallista kaupunkipuistoa.

MUUTOS Sivu 33, kohde 10 Bosmalm: Esitän, että kohde poistetaan työohjelmasta. Perusteet: Bosmalmin asemakaavoituksen keskeisenä perusteena on Espoonväylän toteuttaminen. Keskuspuiston yhtenäiseen metsäalueeseen kuuluvan alueen kaavoittaminen nyt esitetyllä tavalla vaarantaa Keskuspuiston luontoarvoja sekä heikentää Keskuspuisto I:n ja Keskuspuisto II:n välistä tärkeää ekologista yhteyttä. Espoonväylän ja siihen liittyvän uuden rakentamisen toteuttaminen haittaa myös Keskuspuiston virkistyskäyttöä.

MUUTOS Sivu 41, kohde 4 Jokisilta: Kaava kumottiin oikeuden päätöksellä, joten valmistelun pitäisi päivittää tavoitteet.

MUUTOS Sivu 41, kohde 7 Kaupunginkallionrinne: Selostuksessa pitää vahvemmin huomioida se, että mahdollinen kaavamuutosalue kuuluu suurelta osin Keskuspuiston yhtenäiseen metsäalueeseen sekä se, että kaupungin strategiaan tehty pöytäkirjamerkintä ohjaa vahvistamaan eikä heikentämään Keskuspuiston asemaa: "Selvitetään Espoon kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Espoon keskuspuiston osalta selvitetään joko luonnonarvopuiston perustamista tai sen liittämistä osaksi Espoon kansallista kaupunkipuistoa".

MUUTOS Sivu 43, kohde 12 Söderskoginaukea: Esitän, että kohde poistetaan työohjelmasta. Perusteet: Söderskoginaukean asemakaavoituksen keskeisenä perusteena on Espoonväylän toteuttaminen. Keskuspuiston yhtenäiseen metsäalueeseen kuuluvan alueen kaavoittaminen nyt esitetyllä tavalla vaarantaa Keskuspuiston luontoarvoja sekä heikentää Keskuspuisto I:n ja Keskuspuisto II:n välistä tärkeää ekologista yhteyttä. Espoonväylän ja siihen liittyvän uuden rakentamisen toteuttaminen haittaa myös Keskuspuiston virkistyskäyttöä.

MUUTOS Sivu 21, kohde 18 Logen: Ehdotan seuraavaa muutosta kuvaukseen: "Asemakaavan muutos mahdollistaa _lähiympäristöön sopivan_ asuinrakentamisen Turuntien ja Kehä II:n risteykseen"."

Vehmanen Sammallahden kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutosesitys sivulle 26 kohtaan 24 Suosaari. Lisätään asemakaavoitukselle aikataulu: OAS nähtäville syksyllä 2022. Peruste: vauhditetaan uuden yritysalueen kehittämistä."

Vehmanen Lindholmin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (päätöskohta 5):"lautakuntaan tuodaan selostus yritystonttien tarjonnasta Espoossa ja siitä, millä keinoin kaupunki voisi lisätä yritystonttien tarjontaa."

Keskustelun asiasta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että hän oli tehnyt kolme kannatettua lisäysehdotusta ja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi puheenjohtajan lisäysehdotukset tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että Vehmanen oli tehnyt kannatetun muutosehdotuksen ja lisäysehdotuksen ja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi Vehmasen muutos- ja lisäysehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Nevanlinna oli tehnyt kannatettuja muutosehdotuksia ja asiasta on äänestettävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen siten, että muutoskohdista äänestetään erikseen ja että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Nevanlinnan muutosehdotusta äänestävät EI.

Ensimmäisessä äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Nevanlinnan muutosehdotusta Lintulaakso, äänestivät Ei. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 3 sekä 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hylänneen Nevanlinnan muutosehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Nevanlinnan muutosehdotusta Puolarintie, äänestivät Ei. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan, hylänneen Nevanlinnan muutosehdotuksen.

Kolmannessa äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Nevanlinnan muutosehdotuksia Bosmalm ja Söderskoginaukea, äänestivät Ei. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan, hylänneen Nevanlinnan muutosehdotukset.

Neljännessä äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Nevanlinnan muutosehdotusta Kaupunginkallionrinne, äänestivät Ei. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan, hylänneen Nevanlinnan muutosehdotuksen.

Viidennessä äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Nevanlinnan muutosehdotusta Logen, äänestivät Ei. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 4 sekä 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hylänneen Nevanlinnan muutosehdotuksen.

Nevanlinnan muutosehdotus Jokisilta jätettiin käsittelemättä, koska asia on valmistelun selvityksessä.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2022 sisältää keskeiset Espoon yleis-, ja asemakaavoituskohteet ja liikennesuunnittelun työkohteet aikatauluineen.

Työohjelman taustalla vaikuttavat strategiat ja sopimukset

Kaupunkisuunnittelun työohjelma tukee kaupungin tavoitteiden toteutumista. Keskeinen kaupungin kehittämistä koskeva strategia on Espoo-tarina, joka sisältää tavoitteita mm. liittyen kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

MAL 2019 -suunnitelma on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma seudun kehittämisestä vuoteen 2050. Sillä tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua, jossa kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta keskeisille alueille. Suunnitelman pohjalta on tehty valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken MAL-sopimus, jonka ensimmäisellä nelivuotiskaudella 2020-2023 Espoo on sitoutunut 1,2 miljoonan kerrosneliömetrin asuntokaavoitustavoitteeseen. Espoon kannalta merkittävä liikenneinvestointi sopimuksessa on Espoon kaupunkirata. Lisäksi valtio, kunnat ja HSL ovat sitoutuneet ratkaisemaan yhdessä lähijunaliikenteen uusien varikoiden sijoittumisen sekä laatimaan aikataulun niiden toteuttamiselle.

Espoon asunto-ohjelmaan 2018-2021 on kirjattu keskeisinä tavoitteina muun muassa se, että kaupunki hyväksyy vuositasolla vähintään 350 000 kerrosneliömetriä uutta rakennusoikeutta asumiseen ja tästä rakennusoikeudesta 80 % sijaitsee yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettavilla alueilla. Espoon kaupunki priorisoi valmiin kunnallistekniikan piirissä olevia asemakaavoituskohteita sekä luo mahdollisuuksia uudelle pientalotuotannolle. Lisäksi kaupungin tulee huolehtia siitä, että asumiseen tarkoitettua kaavavarantoa on vähintään viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava määrä. Uusi asunto-ohjelma valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi kevätkaudella 2022.

Työohjelman painopisteet

Maankäytön yleissuunnittelu

Yleiskaavoitus ennakoi tulevaisuuden muutoksia Espoossa kaupunkisuunnittelun keinoin perustuen Espoo-tarinaan ja MAL-sopimukseen. Espoo-tarinan mukaisesti kasvua suunnataan kaupungin eteläisiin osiin sekä raideliikenteen ja muiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on juuri hyväksytty ja sen alueelle on osoitettu osa Espoon väestönkasvusta.

Yleissuunnittelu turvaa monipuoliset ja omaleimaiset alueet asumiselle, sujuvan arjen eli saavutettavat palvelut ja työpaikat, elinkeinoelämän edellytykset sekä rikkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön. Kaupunkirakenne, eli eri toimintojen sijainti ja saavutettavuus, vaikuttavaa merkittävästi ja pitkään kaupungin kasvihuonekaasupäästöihin. Kaupunkisuunnittelussa tehdään myös monia kaupungin talouden ja elinvoiman kannalta tärkeitä valintoja ja mahdollistetaan kestävä kasvu.

Laaja-alainen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hyväksyttiin kesällä 2021 ja ELY:n päätöksestä jättämän oikaisukehotuksen johdosta yleiskaavaa tarkistettiin. Valtuuston uusi hyväksymispäätös yleiskaavasta tehtiin marraskuussa 2021 ja kaavavalitusten hallinto-oikeuden käsittelyvaihe ajoittuu arvion mukaan alkuvuoteen 2022. Kiviruukin osayleiskaavalla ratkotaan Länsimetron jatkeen maankäytön muutostarpeita ja kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn vuoden vaihteessa 2021. Finnoonsataman yleiskaavoitusta jatketaan kaavarunkotyöllä.

Seutuyhteistyössä jatketaan asiantuntijayhteistyötä maakunnan liiton kanssa, vaikka maakuntakaavatöitä ei nyt ole meneillään. Uudenmaan liitto on keskittynyt maakuntaohjelman valmisteluun sekä maakuntakaavan toteutuksen edistämiseen yhdessä kuntien kanssa.

Yleiskaavayksikkö osallistuu myös vahvasti Helsingin seudun MAL-yhteistyöhön, jossa on käynnistynyt MAL 2023 -suunnitelman laatiminen. MAL-työskentely tarjoaa foorumin seudun kuntien yhteistyöhön sekä yhdyskuntarakenteen ratkaisuiden yhteensovittamiseen kuntien ja valtion toimijoiden kesken. Espoon vastuulla tällä suunnittelukierroksella on seudullisen, suunnittelua helpottavan tietokantamallin muodostaminen yhdessä muiden seudun toimijoiden kanssa.

Liikennesuunnittelu

Liikennesuunnittelu kytkeytyy tiiviisti yleis- ja asemakaavoitustyöhön. Näiden ohella liikennesuunnitteluyksikkö osallistuu tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämiseen osana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelua MAL 2023 valmistelun puitteissa sekä erillisissä asiantuntijatyöryhmissä. Lisäksi liikennesuunnittelu osallistuu väyliä koskevaan suunnitteluun osana tieverkon tarkasteluita ja valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja edistää niiden pohjalta Espoon hankkeita vuosittain päivittyvässä valtakunnallisessa investointiohjelmassa.

Liikennesuunnittelun yleistavoitteena on liikenteen eri kulkumuotojen ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden tasapainoinen huomioiminen osana kaupungin kestävää kehitystä. Liikennesuunnittelussa ohjaavina tavoitteina ovat hiilineutraalisuus, liikenneturvallisuus, liikenteen toimivuus sekä liikenteen haittojen ehkäisy ja vähentäminen.

Kestävää liikkumista edistetään suunnitelmaratkaisujen kautta. Kävelyn kokonaistarkastelut ovat uusi avaus ja ne aloitetaan kaupunkikeskuksista. Pyöräilyn yksisuuntaisia ratkaisuja ja sujuvoittamistyötä edistetään määrätietoisesti. Merkittävänä erillistarkasteluna Rantaradankäytävän pyörämääriä tutkitaan ennen baanan rakentamista noin 40 pisteessä, jotta voidaan myöhemmin arvioida uuden baanan vaikutuksia pyöräilyyn. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan. Näistä keskeisessä roolissa on joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäytön kehittämistyö, jossa huomioidaan mm. hyvät vaihtopaikat, asemien ja pysäkkien saavutettavuus, liityntäpysäköinti ja joukkoliikenne-etuisuudet.

Liikennesuunnitteluyksikkö osallistuu Espoon kaupunkiradan rakentamissuunnitteluun ja ESA-radan ratasuunnitteluun. Muut keskeiset raideliikenteen nostot ovat ESA-radan suunnan lähijunaliikenteen edistäminen sekä Rantaradan suunnan lähijunavarikon sijaintiin liittyvät selvitys- ja suunnittelukysymykset.

Tie- ja katuverkon ajankohtaiset suunnittelukysymykset liittyvät Kehä I sujuvuuteen Keilaniemessä ja Maarinsolmussa, Turunväylän kapasiteettiin ja liikenneturvallisuuteen sekä Espoon keskeisen katuverkon täydentämiseen. Pysäköinnin kehittämistyötä jatketaan ja seurantatietoa kerätään.

Maankäytön tarkastelut

Kaupunkisuunnittelukeskuksen eri yksiköiden kesken laaditaan yhteistyössä maankäytön tarkasteluita. Niiden tarkoituksena on toimia tausta-aineistona päätöksentekoa varten esimerkiksi tilanteissa, joissa alueen yksittäisiä asemakaavoja tuodaan lautakunnan käsittelyyn.

Tarkastelut palvelevat yleiskaavoitusta ja niiden avulla arvioidaan yleiskaavojen ajantasaisuutta. Uusien yleiskaavojen alueella tarkasteluiden avulla voidaan tarkentaa yleiskaavaratkaisua ja vanhojen yleiskaavojen alueella pohjustaa ja perustella jotakin kokonaisratkaisua sekä arvioida ratkaisun vaikutuksia. Maankäytön tarkasteluita voidaan käyttää myös suunnittelun koordinointivälineenä tai niiden avulla voidaan tutkia alueita, joiden muutospaine on suuri, mutta yleiskaavaa ei ole tarpeen muuttaa.

Asemakaavoitus

Asemakaavoitus painottuu keskustojen kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen Länsimetron, metron jatkeen, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin ympäristössä. Kaupunkirakennetta tiivistämällä luodaan edellytyksiä uusien asuntojen ja työpaikkojen syntymiselle sekä palvelujen sijoittumiselle.

Vireillä olevissa kaavakohteissa on suunnitteilla monipuolista asuinrakentamista kerrostaloista pientaloihin. Työohjelman merkittävimpiä asuntokohteita ovat rantaradan varren keskustoja kehittävät kaavat Kerassa ja Kauklahdessa sekä metron jatkeella Finnoon keskustan ja Kiviruukin alueella. Pientalokaavoituksen merkittävimpiä kohteita ovat Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava-alueen lisäksi Soukanniemi, Mustalahti, Nygrannas (osa kaava-alueesta) ja Skata (tulossa vireille). Myös monentyyppiset työpaikkakaavat; toimistotyöpaikat, kauppa tai erilaisten yritysten laajennustarpeet, ovat tärkeitä Espoon elinvoimaisuuden kannalta.

Kestävän kehityksen teemat tulevat entistä näkyvämmin mukaan asemakaavoitukseen. Tavoitteena on turvata ja lisätä vehreyttä myös kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen mahdollisuuksia edistetään suunnittelussa ja vaikutusten arvioinneissa. Virkistysalueiden merkitystä osana kaupunkirakennetta vahvistetaan.

Kaupunkiradan varrella Leppävaarassa keskustan visiota päivitetään aiempaa laajempana kokonaisuutena. Keran kehittäminen uudeksi kaupunkimaiseksi paikalliskeskukseksi etenee. Espoon keskuksessa tiivistetään asemanseudun kaupunkirakennetta täydennysrakentamishankkeilla ja parannetaan asuinalueiden kulkuyhteyksiä. Kauklahdessa varaudutaan kaupunkiradan jatkamiseen ja kehitetään Lasihytin?aluetta radan eteläpuolella monipuolisena keskusta-alueena.

Tapiolan keskustan uudistaminen jatkuu ja Kulttuuriaukion asemakaavoitus on alkamassa. Keilaniemeä kehitetään edelleen kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi, jossa merkittävä toimitilakeskittymä yhdistyy uuteen asuinrakentamiseen. Alueella on vireillä merkittäviä työpaikkakaavoja. Keilaniemen ranta-alueita suunnitellaan kokonaisuutena uudeksi eläväksi osaksi kaupunkialuetta. Otaniemeä kehitetään monipuoliseksi kampuskaupunginosaksi, jossa yliopiston toiminnot, työpaikat, palvelut ja asuminen sekoittuvat. Kivimiehen asemakaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen.

Matinkylän suuralueen asemakaavoituksen painopiste on Suurpellossa, jonka keskustan rakentumista edistetään kaavanmuutoksin. Suurpellon pohjoisosiin on tehty kaavarunkotyö, jonka pohjalta alueen asemakaavoitusta jatketaan.

Espoonlahden suuralueella, Länsimetron jatkeen asemien ympäristöihin suunnitellaan monipuolista täydennysrakentamista. Keskustojen lisäksi alueen merellisten kohteiden suunnittelu edistyy. Kiviruukin alueella asemakaavoitusta jatketaan. Tavoitteena ovat monipuoliset toiminnot sekä hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet joukkoliikennepysäkeille ja -asemille.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tullessa lainvoimaiseksi varaudutaan pientalokaavoituksen vauhdittamiseen. Kalajärven ja Viiskorven alueilla on käynnissä maankäytön tarkastelu, jossa tutkitaan alueen suunnitteluratkaisuja laajempana kokonaisuutena ennen asemakaavoituksen aloittamista tai jatkamista kohteesta riippuen.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2021 § 198

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
hyväksyy kaupunkisuunnittelun työohjelman 2022,

2
valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan 19.1.2022 pidettävään kokoukseen.

Liitteet