Kaupunginhallitus
Protokoll 28.03.2022/Paragraf 100

276/02.02.02/2022

Kaupunginhallitus 28.03.2022 § 100

§ 100

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus

1. Vuoden 2022 helmikuun kuukausiraportti

Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikentää rajusti tulevaisuuden näkymiä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivänä on muuttanut olennaisesti kuvaa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Sodan talousvaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta, koska vielä ei ole tiedossa sodan laajuutta eikä kestoa, tai minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan käyttöön talousvaikutusten lievittämiseksi.

Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti ja kiihdyttävät inflaatiota, ja taloudenpitäjien luottamus heikkenee, kun epävarmuus kasvaa. Kulutus ja investoinnit kärsivät niin nousevista hinnoista kuin epävarmuuden kasvusta.

Suomen Pankin 11.3.2022 tekemien skenaarioiden perusteella talouskasvun arvioidaan hidastuvan joulukuussa 2021 arvioidusta 2,6 prosentista 0,5-2 prosenttiin riippuen sodan kestosta ja käyttöönotettavista pakotteista, vastapakotteista ja talouspoliittisista toimista.

Sodalla on valtavasti vaikutuskanavia Suomen kansantalouteen. Hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös julkisen sektorin menoihin ja tuloihin sekä kuntatalouteen. Vaikutukset näkyvät ensin valtion taloudessa määrärahatarpeina muun muassa puolustukseen, turvallisuuteen, varautumiseen ja maahanmuuttoon. Myös kunnille tulee kustannuksia varautumistoiminnasta, ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden tai tilapäisen suojelun direktiivien perusteella maahan tulleiden henkilöiden palveluiden järjestämisestä. Raaka-aineiden ja polttoaineiden nousu kasvattaa myös kuntien palvelukustannuksia. Sota vaikuttaa myös julkisen sektorin verokertymiin, ensimmäiset vaikutukset kohdistuvat kulutus- ja yhteisöveron tuottoon. Työttömyyden kasvaessa vaikutukset näkyvät myös kunnallisveron tuotossa ja työttömyyden hoidon kustannuksissa. Helmikuun toteumassa ei sodan vaikutuksia ole vielä näkyvissä.

Espoon väestö oli tammikuun lopussa 297 500 asukasta, väestö on kasvanut 165 asukkaalla.

Työttömyys on laskusuunnassa mutta edelleen koholla. Työttömien osuus työvoimasta oli tammikuun lopussa 9,3 prosenttia, vuotta aiemmin 11,5 prosenttia ja ennen koronaa 2019 7,6 prosenttia. Työttömiä oli yhteensä 13 881, noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 2 800 enemmän kuin ennen koronaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli 6 193, 900 enemmän kuin viime vuonna. Avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon 4 236 kappaletta.

Helmikuun lopun tilanteessa toimintatuottojen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 8 milj. eurolla muun muassa hyvinvointialueelle tehtävän valmistelutyön laskutuksesta johtuen. Toimintakulujen arvioidaan ylittyvän 17 milj. eurolla muun muassa hyvinvointialueen valmistelutyön, työmarkkinatuen kuntaosuudesta 4,6 milj. eurolla, perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluostojen ylittymisestä 7 milj. eurolla. Toimintatuotto- ja kuluennuste ei sisällä koronakustannuksia tai arviota avustuksista.

Espoolaisten osalta tulorekisteriin on ilmoitettu viime vuotta suurempi summa maksettuja palkkoja ja eläkkeitä. Kunnallisveroa on tilitetty 290 milj. euroa, 7,5 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Yhteisöveron tammi- ja helmikuun tilitykset sisälsivät ennakontäydennysmaksuja vuodelle 2021, yhteisöveroa on tilitetty 75 milj. euroa, 36 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Valtionosuuspäätöksen mukaan Espoon peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2022 on 67,7 milj. euroa ja veroperustemuutosten korvaukset 94 milj. euroa.

Helmikuun lopun tilanteessa ei tehdä tulosennustetta talouden kokonaistilanteen epävarmuudesta johtuen. Ennuste ei sisällä koronakustannuksia, työmarkkinaratkaisua ei ole tiedossa, kustannuskehityksestä ei ole arvioita ja Venäjän aloittaman sodan vaikutuksia Espoon verotuloihin ja talouteen yleensä ei vielä pysty arvioimaan. Ensimmäinen verotuloarvio ja tulosennuste laaditaan vuoden 1. osavuosikatsauksen yhteydessä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi