Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Protokoll 15.08.2022/Paragraf 54

Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2025

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2023-2025 seuraavan lausunnon:

1. Yleistä

HSL pyytää jäsenkunnilta lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-25 sekä kannanottoa erityisesti seuraavista asioista:

1. Toimintasuunnitelma

- HSL:n keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet TTS-kaudella suhteessa strategiaan
- Liikenteen palvelutason arviointi ja markkinaymmärryksen perusteella suunniteltavat muutokset tarjontaan ja palvelutasoihin

2. Taloussuunnitelma

- Lipputulotavoitteet TTS-kaudella
- Kuntaosuuksien hyväksyttävä taso suhteessa lipputuloihin
- Kuntakohtaisen alijäämän kattaminen/ylijäämän käyttö TTS-kaudella

3. Hinnoittelun kehittäminen

- Näkemys tehdystä selvityksestä ja eri hinnoittelumallivaihtoehdoista

Espoon kaupunki näkee, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana tulee olla sille asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet. Asioiden valmistelu tulee tehdä hyvässä vuorovaikutuksessa omistajien kanssa yhteisen tahtotilan muodostamiseksi. 

HSL:lle vuosille 2023-25 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:

1. Tuottavuuden nousu koko tarkastelukaudella yhteensä vähintään 5 % vuosien 2015-2019 keskiarvoon verrattuna
2. Kuntakohtaiset subventio-osuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kuntakohtaisista kokonaiskustannuksista
3. Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen ja vastuullisuus

Espoon kaupunki pitää lausuntopyyntöön liittyen tärkeänä seuraavia asioita:

2. Kestävä talous ja kuntaosuuksien taso

Joukkoliikenteen järjestämisen taloudellisesti kestävällä tavalla tulee olla HSL:n keskeisimpiä tavoitteita. Tulevalla TTS-kaudella 2023-25 keskeistä on muuttuneeseen toimintaympäristöön sopeutuminen tuloksellisuutta parantamalla ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäämällä. HSL:n kestävän talouden ja taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi tulee etsiä löytää toimenpiteitä, jotta 50 %:n kuntakohtainen subventio-osuus saavutetaan.

HSL:n esityksen mukaan Espoon nettosubventio-osuus tulee olemaan 67-68 % koko TTS-kauden ajan, mikä on noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuoden toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Subventioaste on kuitenkin yhä niin korkea, ettei sitä voida pitää hyväksyttävänä. HSL:n on jatkettava toimintansa kehittämistä taloudelliset mittarit huomioiden yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ja esiteltävä jäsenkunnille keinovalikoimaa omistajaohjaustavoitteisiin pääsemiseksi.

Syksyllä 2022 valmistuvan tuottavuusohjelman tulee tarkastella ja selvittää mahdollisia tuottavuustoimenpiteitä laajasti ja ennakkoluulottomasti, mukaan lukien lipputuotevalikoiman kehittäminen nyt esitettyä tariffijärjestelmän uudistusta laaja-alaisemmin. Tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet tulee esitellä kokonaisuutena, jota vasten ohjelman toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Yhteistä keskustelua on tarvittaessa käytävä mm. lipputulotavoitteista sekä operointi- ja infrakustannusten lisäksi hallinnon kustannuksista.

Espoo on asettanut itselleen strategiseksi tavoitteeksi joukkoliikenteen kustannusten alenemisen. Tämä tarkoittaa ennakoitujen kustannusten nousuvauhdin hillitsemistä. 

3. Hinnoittelun kehittäminen ja esitetyt tariffijärjestelmän muutokset

HSL esittää joukkoliikenteen tariffijärjestelmän kehittämiseksi neljää vaihtoehtoista mallia, joista tasahinnoittelun arvioidaan parhaiten edistävän kestäviä kulkumuotoja.

HSL:n esittelemät vaihtoehdot tukevat Espoon tärkeänä pitämää tavoitetta nykyisen B-vyöhykkeen laajentamisesta. Kestävien kulkumuotojen edistäminen on myös Espoon strateginen tavoite. On kuitenkin huomioitava, että HSL:n esittämät mallit eivät välttämättä lisää kestävien kulkumuotojen käyttöä koko Espoon alueella. Uusien hinnoittelumallien arvioidaan lisäävän kestävien kulkumuotojen käyttöä Espoon nykyisellä C-alueella, mikä tukee maankäytön kehittymistä joukkoliikennekaupungiksi ja lisää metron ja raideliikenteen käyttöä. Kestävien kulkumuotojen käyttö kuitenkin vähenisi ja autoilu lisääntyisi nykyisellä B-alueella etenkin tasatariffimallissa, mikä ei ole suotavaa kaupunkikehityksen näkökulmasta.

Kaikki HSL:n esittämät hinnoittelumallivaihtoehdot nostaisivat Espoon kuntaosuutta 1-2 %, eikä yksikään malleista toteuta PKS-omistajaohjaustavoitteiden mukaista 50 %:n subventio-osuutta. Espoon näkemyksen mukaan 50 %:n kuntakohtaisen subventio-osuuden saavuttamisen tulisi olla kestävien kulkumuotojen lisäämisen lisäksi keskeinen hinnoittelumallin uudistamista ohjaava tavoite.

Koska HSL:n tuottavuusohjelmaa ei ole tässä yhteydessä vielä nähtävillä, on uuden hinnoittelujärjestelmän arvioiminen osana kokonaisuutta mahdotonta. Myöskään uusia suunniteltuja lipputuotteita ja niiden vaikutusta liikkumiseen ei ole tässä yhteydessä kuvattu, joten lippu- ja hinnoittelukokonaisuuden arvioiminen ei ole mahdollista. Ennen sopivan hinnoittelumallin valitsemista tarvitaan ehdottomasti lisäselvityksiä ja selvitystä siitä, olisiko löydettävissä subventiotavoitteen paremmin täyttävä vaihtoehto. 

Espoo haluaa myös nostaa esille huolensa vyöhykejärjestelmän ajoituksesta. Nyt esitettyjen muutosten vaikutuksia ja onnistumista on vaikea arvioida jälkikäteen, sillä Espoon joukkoliikennejärjestelmässä on tapahtumassa useita samanaikaisia muutoksia. Metron jatkeen ja Raide-Jokerin käyttöönotot tulevat aiheuttamaan muutoksia kustannuksiin, kuntaosuuksiin, asiakaskokemukseen ja palvelutasoon. Koronapandemian jälkeiset liikkumistottumukset kehittyvät edelleen. HSL toteaa TTS-suunnitelmassa, että nykyinen vyöhykemalli on jo sinällään varsin edistyksellinen ja toimiva. Lisäksi HSL arvioi lipputilihankkeen toteutuvan lähivuosina, minkä jälkeen asiakas- ja liiketoimintalähtöisten lipputuotteiden ja hinnoitteluratkaisujen kehittäminen on nykyistä huomattavasti nopeampaa, tehokkaampaa ja ketterämpää.

Espoon kaupunki katsoo, ettei HSL:llä ole edellytyksiä tehdä päätöksiä uudesta hinnoittelumallista, ennen kuin muutokset on esitetty jäsenkunnille osana laajempaa liikkumispalvelujen kehittämisen kokonaisuutta ja jäsenkunnilta on pyydetty yksityiskohtaisempia lausuntoja esitetyistä muutoksista.

4. Joukkoliikenteen palvelutasomuutokset

Espoo hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt bussi-, metro-, lähijuna- ja raitioliikennettä koskevat palvelutasomuutokset vuosille 2023-2025. Espoon joukkoliikennejärjestelmässä tapahtuu suuria muutoksia tulevalla TTS-kaudella. Metron jatke ja Raide-Jokeri aloittavat liikennöinnin, jolloin myös Etelä-Espoon ja Tapiola-Leppävaaran uudet linjastokokonaisuudet otetaan käyttöön. Lisäksi TTS-suunnitelmassa on varauduttu joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyihin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin mm. kaupunkiradan ja Leppävaaran keskuksen rakentamisen ajaksi. Espoon ja HSL:n välinen tiivis yhteistyö, oikea-aikainen asiakasviestintä ja vaikutusten seuranta ovat tärkeässä roolissa joukkoliikennejärjestelmän suurten muutosten hetkellä.  

Etelä-Espoon linjastosuunnitelman ja Tapiola-Leppävaaran linjastosuunnitelman käyttöönottojen yhteydessä on syytä seurata uusien linjastojen vaikutuksia ja tarvittaessa tehostaa palvelutasoa tarpeen mukaisesti. Myös muun Espoon linjaston osalta on syytä parantaa joukkoliikennejärjestelmän reagointikykyä kysynnän muutoksiin ja kehittää Espoon joukkoliikenteen palveluja tarpeen mukaisesti ja palvelutason tehostamiseksi. HSL aloittaa vahvaan asiakas- ja markkinaymmärrykseen perustuvat alueelliset linjastotarkastelut ja linjastojen optimoinnit syksyllä 2022 osana HSL:n tuottavuusohjelmaa. Palvelutason tehostamisessa on syytä huomioida, että palvelutaso on joukkoliikenteen suurin houkuttavuustekijä eikä palvelutasoa saa heikentää niin, että se johtaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden pienenemiseen. Joukkoliikenteen palvelutasoa ja mahdolliset tarjonnan muutokset tulisi määrittää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ja kunnalla tulee olla mahdollisuus lausua palvelutasosta, asiakaskokemustavoitteista ja kustannustasosta ennen muutosten toteuttamista. Espoolle tärkeitä palvelutasotekijöitä ovat jatkossakin sujuvat yhteysvälit ja matkanopeus. 

Palvelutason tarkastelussa on lisäksi syytä huomioida, että Espoo on tehnyt merkittäviä joukkoliikenneinvestointeja ja näin osaltaan edistänyt joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua ja siirtymistä päästöttömään joukkoliikenteeseen, mikä tukee hiilineutraaliuustavoitetta. Rakentuneen raideinfran kokonaisvaltaista hyötyä ja käyttöä on syytä maksimoida ja näin tukea joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua sekä Espoon maankäytön kehittymistä joukkoliikennekaupungiksi, etenkin nykyisellä C-vyöhykkeellä

5. Muita huomioita

Yhteistyö ja edunvalvonta

HSL-kuntayhtymällä ja jäsenkunnilla on paljon yhteisiä tavoitteita, minkä vuoksi yhteistyötä tulee edelleen syventää ja kehittää. Jäsenkuntia tulee kuulla ja yhteistyötä tehdä, jotta yhteisesti sovittuihin tavoitteisin sitoudutaan ja ne saavutetaan. HSL:n tulee entistä aktiivisemmin ja ennakoidusti edistää laaja-alaista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. 

HSL:n rooli yhteisenä edunvalvojana on tärkeä. HSL on ansiokkaasti hakenut ja saanut valtiolta taloudellista tukea koronapandemian aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. HSL:n tulee jatkossakin olla aktiivinen jäsenkuntiensa edunvalvoja suhteessa valtioon, jotta joukkoliikennetukia ohjattaisiin sinne, missä joukkoliikenteellä on hyvät edellytykset esimerkiksi MAL-sopimuksilla edellytetyn tiiviimmän kaupunkirakenteen myötä. Yhteistyö jäsenkuntien kanssa on tärkeää myös EU-rahoituksen varmistamiseksi.

Kestävyyden neljä ulottuvuutta

HSL:n strategiset tavoitteet hiilineutraalisuuden ja taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi tukevat Espoon strategisia tavoitteita. Taloudellisen ja ekologisen ulottuvuuden lisäksi kestävyys edellyttää myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmien huomioimista joukkoliikenteen järjestämisessä. Espoo toivoo, että nämä kaikki kestävyyden ulottuvuudet näkyisivät paremmin konkreettisina toimenpiteinä HSL:n toimintasuunnitelmassa.

Joukkoliikenteen varikot ja bussien latausinfran kehittäminen

Joukkoliikenteen varikot ovat toimivan ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen edellytys. Sähköisen bussiliikenteen yleistymisen myötä sähköbussien lataus on siirtynyt lähtökohtaisesti varikoille, jolloin varikkoratkaisulla on jatkossa iso merkitys päästöttömän joukkoliikenteen järjestämiselle taloudellisesti kestävällä tavalla. Varikkojen ja sähköbussien latausinfran kehittämisessä on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua kaupungin, HSL:n, verkkoyhtiön sekä liikennöitsijöiden kesken. Espoo toivoo, että HSL antaa aktiivisesti ja riittävän ajoissa tietoa tulevista varikkotarpeista ja niiden ominaisuuksista, jotta Espoo voi tehdä oikea-aikaisia ja kokonaisuuden kannalta optimaalisia päätöksiä maankäytöstä ja tulevaisuuden varikkoratkaisuista.

Kaupunkipyörät

Espoo pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaupunkipyöräsopimuskauden päätyttyä (vuonna 2026) seudullisesti yhtenäinen ja julkisen toimijan järjestämä kaupunkipyöräpalvelu osana HSL:n muuta joukkoliikennepalvelua. Yhteinen järjestelmä takaa matkaketjujen toimivuuden ja laajalla hankinnalla voidaan saavuttaa skaalaetuja.

Seuraavan kaupunkipyöräjärjestelmän organisoinnin suunnittelu, toteutuksen suunnittelu tai hankinnan järjestäminen tulee edellyttämään resursseja jo tulevalla TTS-kaudella. Vaihtoehtoisista kilpailutus- ja sopimusmalleista ja niiden vaikutuksista on syytä tehdä tarkat arviot. Myös hankinnan ja toteutusvaiheen vastuut on syytä arvioida tarkkaan. Seuraavan kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamiseksi on syytä ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin mahdollisimman pian, jotta uusi järjestelmä on käytettävissä heti vuonna 2026, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan nykyisten kaupunkipyöräjärjestelmien sopimukset ovat päättyneet.

Espoon katsoo, että kuntien tulisi jatkossakin päättää kaupunkipyöräpalvelun palvelutasosta ja asemien sijoittamisesta oman kunnan alueella. Myös ulkomainontaan liittyvät asiat kuuluvat luontevasti kunnalle. Kaupunkipyöräpalvelun markkinointi, lipputuotteiden integrointi sekä hankinnan samanaikaisuuden ja yhdenmukaisuuden koordinointi sopii Espoon mielestä hyvin HSL:lle.

Liikennepalvelut

Joukkoliikenteen kehittäminen on espoolaisille tärkeää. Espoolaisten liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on keskeinen vaikutus espoolaiseen elinvoimaan, sillä noin joka kolmannes espoolaisista kotitalouksista ei omista autoa. Espoon kaupunki haluaa tehdä liikennepalveluiden kehittämistyötä aktiivisesti yhteistyössä HSL:n, tiedeyhteisön ja yritysten kanssa. Tarkoitus on olla edelläkävijä kaupunki myös liikennepalveluiden kehittämisessä. Tätä työtä tehdään yhteistyössä HSL:n kanssa.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.