Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 28.09.2022/Paragraf 122

5633/02.02.00/2021

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.09.2022 § 122

§ 122

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely Nevanlinna Finströmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttäneen siten muutettuna, että Espoon kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen tekemiseen osoitetaan sen vaatima määräraha."

Kivekäs Aarnion kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kaupunkisuunnittelu-lautakunta esittää talousarvion ja taloussuunnitelmaan hyväksymistä vuodelle 2023-2025 siten muutettuna, että siihen lisätään yhden arkkitehdin ja yhden liikenneinsinöörin vakanssin rahoitus vuodelle 2023. Perustelut: Kaupunkisuunnittelun henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2023-2025 todetaan, että mikäli halutaan täysimääräisesti vastata kaavoitustarpeeseen, vuosina 2023-2025 tarvitaan kolme uutta arkkitehdin vakanssia. Liikennesuunnittelun palvelualueella on tarve yhdelle uudelle liikenneinsinöörin vakanssille asemakaavoituksen liikennesuunnittelussa. Uusi vakanssi mahdollistaisi resurssien tarkoituksen mukaisen kohdentamisen ja varahenkilöstöjärjestelyt."

Keskustelun asiasta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, joista on äänestettävä. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ehdotuksista äänestetään erikseen ja että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosehdotusta äänestävät EI.

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksesta ja äänestyksessä JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hylätä Nevanlinnan muutosehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin Kivekkään muutosehdotuksesta ja äänestyksessä JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hylätä Kivekkään muutosehdotuksen ja hyväksyä asian esittelijän päätösehdotuksen mukaisena.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Talousarvion valmistelun lähtökohdat

Lähtökohdan vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Espoo-tarina, valtuuston vuonna 2020 hyväksymän ja kesäkuussa 2022 päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman linjaukset ja tavoitteet, yleinen taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön kehitys sekä valtion julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma. Vuosien 2023-25 talouden suunnitteluun Sote- ja pelastustoimen uudistuksella ja siihen liittyvillä siirtyvillä erillä on merkittävä vaikutus. Valtiovarainministeriö on arvioinut kuntatalouden rakenteellisen epätasapainon syvenevän vuodesta 2024 lähtien. Vuoden 2023 rahoituspohjaa parantavat vielä Sote- ja pelastustoimen siirtymävaiheen korkeammat verotulot, jotka oikaistaan vuonna 2024. Espoon rahoituspohjan näkymät vuosille 2024-2025 ovat selvästi vuotta 2023 heikommat.

Talouden suunnittelua tehdään erittäin epävarmoissa olosuhteissa Venäjän hyökkäyssodasta sekä Sote- ja pelastustoimen uudistuksen mukaisesta rahoitusmallista johtuen. Sodan jatkuminen, energian hinnan nousu ja niistä johtuva inflaation maailmanlaajuinen kiihtyminen varjostavat talouden näkymiä. Energiamarkkinat ovat epävakaassa tilassa. Euroalueen talous kärsii sodasta merkittävästi. Lähiaikojen näkymät ovat hyvin epävarmat, ja ennakoivat indikaattorit viittaavat hidastuvaan kasvuun.

Valtiovarainministeriön kesän suhdanne-ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ja inflaatio nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän. Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2022 ja 1,1 prosenttia vuonna 2023.

Vuonna 2022 inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta. Myös elintarvikkeiden hinnoissa on ollut havaittavissa kiihtyvää nousua. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on alkanut näkyä myös tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.

Kehyksen ja taloussuunnitelman laadinta ovat saman prosessin peräkkäisiä osia. Käyttötalouden valmistelu alkaa kehysvaiheella ja tarkentuu myöhemmin syksyllä talousarvioksi ja -suunnitelmaksi sekä käyttösuunnitelmaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tulosyksikkö on 43 Kaupunkisuunnittelukeskus, jonka talousarvion yhteenlasketut tulot ja menot ovat sitovia bruttotasolla.

Lautakuntien ja johtokuntien on jätettävä kaupunginhallitukselle talousarvioesitys ja taloussuunnitelma ja sen liitteenä henkilöstösuunnitelma 30.9.2022 mennessä.

Kaupunginhallitus käsittelee määrärahakehystä 11.10.2022 ja valtuusto päättää siitä 24.10.2022. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2023 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 7.11.2022 ja 28.11.2022. Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta 7.12.2022

Take-ohjelman tavoitteet

Vuoden 2021 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunnan suosituksena on, että talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden sopeuttamisohjelman toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin ja konsernin talouden kestävän tasapainon saavuttamiseksi ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin sopeutumiseksi. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista on määrätietoisesti jatkettava ja tehostettava, jotta Espoon kaupunkikonsernin talous saadaan kestävään tasapainoon asukkaiden peruspalvelut turvaten.

Valtuusto hyväksyi 13.6.2022 Sote- ja pelastustoimen muutoksilla päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelman kokonaisuuden. Ohjelman toimenpiteillä ja linjauksilla tavoitellaan 116 milj. euron sopeutusta käyttötalouteen valtuustokauden 2021-2025 loppuun mennessä sekä investointitason laskemista kymmenellä prosentilla vuosina 2021-2030.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen TakE-ohjelmaan sisältyy vuosina 2021-2025 henkilöstösäästöjä 790 tuhatta ja palveluostojen säästöjä 360 tuhatta euroa. Säästöt ovat 114 tuhatta henkilöstökustannuksissa ja 55 tuhatta palvelujen ostoissa vuonna 2022 eli yhteensä 169 tuhatta euroa. Henkilöstökustannusten säästöt arvioidaan toteutuvan pääosin eläköityvien täyttämättä jääneistä vakansseista. TakE-ohjelmakaudella kaupunkisuunnittelukeskukselle jyvitetty henkilötyövuosisäästötavoite on 5,5 henkilötyövuotta.

Vastaus talousarvioaloitteeseen

Espoon kaupungin hallintosäännön 7 § mukaan, valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimialaan kuuluvissa asioissa. Talousarvioaloitteet, jotka merkitsevät talousarvion muuttamista, on valmisteltava seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä, mikäli ne on jätetty maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen tulee esitellä vastaukset talousarvioon liittyviin aloitteisiin valtuustolle esitettävän talousarvioesityksen yhteydessä.

Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa talousarvioaloitteeseen, jossa esitetään erillistä 100 000 euron määrärahaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytysten selvittämiseen seuraavasti:

Aiemmassa vastauksessa valtuustoaloitteeseen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Espooseen on todettu: "Koska Kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksen tulee perustua kaavoihin tai erilaisiin suojelupäätöksiin, olisi mahdollisen Espoon kansallisen kaupunkipuiston rajauksen ja perusselvityksen pohjana syytä olla nykyistä ajantasaisempi yleiskaavallinen suunnitelma Espoon viheralueverkostosta ja kasvavan kaupungin tulevista rakentamisen kasvun suunnista."

"Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitysvaihe vie muiden kaupunkien kokemusten mukaan useita vuosia kaavallisten edellytysten selvittämisen, suunnittelun ja vuorovaikutuksen takia. Kaupunkipuiston perustamisen jälkeen on syytä varautua resursoimaan huomattavan laajan alueen hoitoon, kehittämiseen ja ylläpitoon riittävällä tavalla jopa vuosikymmeniksi eteenpäin."

Käynnistyneen yleiskaavatyön rinnalla on mahdollista käynnistää osoitetulla määrärahalla määräraha-aloitteessa esitetty selvitys perustamisen edellytyksistä.

Talousarvioehdotus vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024 ja 2025

Toimialat laativat talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi. Talousarvion kehysten valmistelussa on turvattu nykyisten palvelujen taso ja vastattu lainsäädännön edellyttämiin tehtäviin sekä palvelutarpeen ja kustannustason kasvuun. Tulosyksikkötason valmistelussa pohjana toimii TakE-kehykset ja siinä on huomioitu toimialojen esittämien lakimuutosten taloudelliset vaikutukset, varauduttu Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin sopimuskorotuksiin.

Liitteenä on Kaupunkisuunnittelukeskuksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2023-2025.

Oheismateriaalina on Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstö suunnitelma vuodelle 2023.

Liitteet

Oheismateriaali