RSS-länk
Mötesärende:https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Protokoll 12.12.2022/Paragraf 86
Föregående ärende | Följande ärende | Mötesärende i PDF-format |
1237/00.04.00/2022
Kaupunginhallituksen konsernijaosto 12.12.2022 § 86
§ 86
Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 14.12.2022
Valmistelijat / lisätiedot: |
Kattelus Johanna |
|
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Vaihde 09 816 21
Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka
Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 14.12.2022 Tommi Nieppolan tai hänen määräämänsä sekä antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa:
1
kannattaa hallituksen esityksiä luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden vahvistamisesta sekä vuoden 2023 talousarviosta
2
kannattaa hallituksen esityksiä ja jatkotoimia sen saavuttamiseksi, että kuntayhtymän kiinteistöomaisuus realisoidaan mahdollisimman pian ja kuntayhtymän purkutoimet saadaan käynnistymään
sekä:
3
kannattaa muita esityslistan mukaisia esityksiä
4
harkintansa mukaan toimia yhtymäkokouksessa muissa mahdollisesti esille nousevissa asioissa siten, että varmistetaan Espoon kaupungin kokonaisetu.
Käsittely
Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Selostus Espoon kaupunki kuuluu Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymään (myöh. Ridis), joka järjestää päihdehuollon palveluita ensisijaisesti jäsenkuntien asukkaille.
Ridiksen jäsenkunnat ovat Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2019 alusta Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula siirsivät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle, eivätkä ne siksi enää ole käyttäneet Ridiksen palveluja aiempaan tapaan.
Kuntayhtymän peruspääomasta Espoon osuus on 11,5 %. Suurin osuus on Vantaan kaupungilla (17,5 %) ja muita suurimpia omistajia ovat mm. Helsinki (9,5 %), Lohja (9,5 %) ja Hyvinkää (7,7 %).
Sote-uudistuksessa kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien sijainnin mukaan määräytyvälle hyvinvointialueelle. Käytännössä Ridiksen kaikki toiminnot ja siten myös koko henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Vapaaehtoisen kuntayhtymän kuten Ridiksen omistamat kiinteistöt eivät kuitenkaan siirry hyvinvointialueelle osana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimintaa.
Tämä merkitsee sitä, että vaikka toiminta siirtyy, Ridiksen omistukseen jäävät kaikki nykyiset kiinteistöt ja tilat. Ridiksen tehtäväksi jää ainoastaan hyvinvointialueen käytössä olevien kiinteistöjen omistaminen.
Kuntayhtymä on tapa järjestää kuntien yhteistoimintaa, eikä se ole tarkoituksenmukainen pelkän kiinteistöomaisuuden hallintamuoto. Ridiksen jäsenkunnat ovat katsoneet, ettei niiden ole syytä jäädä omistamaan pelkästään kiinteistöjä omistavaa kuntayhtymää, vaan kuntayhtymän kiinteistöt kannattaa myydä ja kuntayhtymä purkaa. Yhtymäkokous päätti ylimääräisessä kokouksessa 6.4.2022 kehottaa kuntayhtymän hallitusta ja toimivaa johtoa valmistelemaan kuntayhtymän kiinteistöomaisuuden realisoinnin vuoden 2022 aikana päätettäväksi.
Toistaiseksi Ridiksen kiinteistöjä ei ole saatu myydyksi. Työ jatkuu. Koska kuntayhtymän varsinainen toiminta ja henkilöstö on siirtymässä vuodenvaihteessa hyvinvointialueelle, on myynnin lisäksi valmisteilla myös se, miten kuntayhtymälle jäävät hallinnon rutiinit ja päätöksenteko käytännössä hoidetaan vuonna 2023.
Yhtymäkokous
Yhtymäkokouksen asialistalla ovat mm. seuraavat asiat:
- luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkiot 2023, jotka hallitus esittää päätettäviksi samansuuruisina kuin vuonna 2022
- talousarvio 2023, mikä perustuu siihen, että Ridiksen koko toiminta siirtyy hyvinvointialueelle, mutta kiinteistöjä ei saada myydyksi vuodenvaihteeseen mennessä. Talousarvio 2023 on siksi laadittu niin, että se pitää sisällään ainoastaan kiinteistöstä saatavat vuokratulot tulona ja menona kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon liittyvät kustannukset. Tilanteen merkittävästi muuttuessa, eli mikäli rakennukset saadaan myydyksi, talousarvio ei ole enää ajankohtainen ja se mitätöidään. Hallitus esittää myös, ettei tulevana vuonna peruspääomalle ole tarkoituksenmukaista maksaa korkoa, ja että maksuvalmiuden turvaamiseksi tai investointien rahoittamiseksi se voisi nostaa enintään 200 000 euron tilapäisluoton. Taloussuunnitelmaa vuoden 2023 jälkeisille vuosille ei ole ollut syytä laatia.
Päätöshistoria
Liitteet
1 | Esityslista, yhtymäkokous 14.12.2022 |
Oheismateriaali
- | Ei julkaista, ehdotus talousarvioksi 2023 |
Tiedoksi
|
|
Föregående ärende | Följande ärende | Mötesärende i PDF-format |