Kaupunginhallitus
Protokoll 19.12.2022/Paragraf 382

276/02.02.02/2022

Kaupunginhallitus 19.12.2022 § 382

§ 382

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus Vuoden 2022 marraskuun kuukausiraportti

Espoon väestö oli lokakuun lopun ennakkotietojen mukaan 303 500 asukasta. Espoon väestö kasvoi tammi-lokakuun aikana 6 370 asukkaalla, mikä on 3 030 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Tammi-lokakuussa Espoon väestöä lisäsi eniten nettomaahanmuutto, jonka osuus väestönlisäyksestä oli 55 prosenttia. Huomioitavaa kuitenkin on, että kuntien välisestä muutosta kertyi muuttovoittoa 2 172 asukasta vuoden takaiseen verrattuna, jolloin kärsittiin 450 asukkaan muuttotappio.

Vaikka työttömyys oli lokakuussa alhaisempi kuin vuotta aiemmin, oli se edelleen korkeampi kuin ennen koronarajoitusten alkua eli kolme vuotta sitten. Kaksi vuotta kasvussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi viime maaliskuussa laskuun, mutta on edelleen koronapandemiaa edeltävää tilannetta korkeampi.

Korkeasta työttömyydestä huolimatta avoimia työpaikkoja on enemmän kuin moneen vuoteen. Työttömiä oli lokakuun lopussa 12 140, vuotta aiemmin 14 193, mutta kolmea vuotta aiemmin 10 443. Näistä pitkäaikaistyöttömiä 5 093, joita oli kolmea vuotta aiemmin 3 437.

Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu aiheuttaa Espoolle kunnallisverotulojen menetyksen lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun kasvun. Vuodelle 2022 varattu määräraha ylittyy 3,6 milj. eurolla.

Marraskuun lopun tilanteessa talouden arvioidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota parempana. Talousarvio laadittiin vielä covid-19 epidemian ja rajoitustoimien keskellä, joka toi paljon epävarmuutta talouden kasvuennusteisiin. Parantunut työllisyys, positiivinen ansiotason kehitys ja palkkaratkaisut ovat kasvattaneet verotuloja ennakoitua paremmin. Huolimatta positiivisesta verotulokehityksestä, talouskasvun ennustetaan hidastuvan enemmän kuin kesällä arvioitiin. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa varjostaa edelleen maailmantalouden näkymiä, mikä näkyy muun muassa inflaation, energian hinnan ja korkojen nousuna. Espoon rahoituspohja muuttuu radikaalisti ensi vuoden alussa hyvinvointialueuudistuksen myötä, jolloin kaupungin rahoituspohja tulee valtionosuusriippuvaiseksi ja menetämme enemmän tuloja kuin mitä hyvinvointialueelle siirtyy menoja. Näistä syistä tämän vuoden ennakoitua paremman tulosennusteen ei pidä antaa virheellistä kuvaa pidemmän aikajänteen talouskehityksestä.

Ulkoiset toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion noin 23,1 milj. eurolla, josta merkittävin osuus 27 milj. euroa johtuu koronan rokotus- ja hoitokustannuksista, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, erikoissairaanhoidosta sekä vanhus- ja perhepalvelujen ostopalveluista. Ylitystä pienentää joukkoliikenteen kuntaosuus, jonka arvioidaan alittavan talousarviossa oletetun yhteensä noin 20,5 milj. eurolla. Muutettu talousarvio alittuu myös kulttuuripalveluissa, kasvun ja oppimisen toimialalla sekä konsernihallinnossa.

Nettomenojen eli toimintakatteen alijäämän ennustetaan toteutuvan 4,3 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintakatteen alijäämän arvioidaan kasvavan 8,6 prosentilla tilinpäätökseen 2021 verrattuna.

Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1 846 milj. euroa, joka ylittää muutetun talousarvion 143 milj. eurolla. Vuoteen 2021 nähden kasvua on 7,8 prosenttia. Valtionosuuksia tilitetään Espoolle 164,1 milj. euroa ja verorahoitusta yhteensä 2 010,1 milj. euroa.

Espoon rahastojen tuotot ovat lokakuun loppuun menneessä vaihdelleet

 -9,6 prosentin ja -1,5 prosentin välillä (markkina-arvo). Tilanne heijastelee yleisen markkinoiden epävarmuuden kanssa. Sijoitusmarkkinoilla on nähty vuoden aikana merkittäviäkin korjausliikkeitä ja kurssiheilunnan uskotaan jatkuvan myös loppuvuoden ajan. Rahoituskuluihin on loppuvuoden osalta ennustettu alaskirjausta noin 30 milj. euroa.

Marraskuun lopun tilanteessa vuoden 2022 vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 303 milj. euron tasolla ja tuloksen 177,7 milj. euron tasolla. Tulosta nostaa kertaluonteinen erä liittyen Espoon sairaalan myyntiin. Ilman myyntivoittoa olisi kaupungin tulos noin 116 milj. euroa. Investointeja arvioidaan toteutuvan bruttona 277 milj. eurolla ja nettona 273 milj. eurolla.

Vuoden 2022 yhteensä 220 milj. euron lainannostovaltuutta ei tulla käyttämään, johtuen kaupungin kassan hyvästä likviditeettitilanteesta. Kaupungin lainojen lyhennysten ennustetaan olevan noin 149 milj. euroa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi