Kasvun ja oppimisen lautakunta
Protokoll 11.10.2023/Paragraf 151

Asianumero 1880/02.02.00/2022

Kasvun ja oppimisen lautakunta 11.10.2023 § 151

§ 151

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Rinta-Aho Harri

Käsittely 

Puheenjohtaja Räf teki Klingin, Kurrin, Hietanen-Tanskasen sekä Hagerlundin kannattamana seuraavan lisäysesityksen:

"Kasvun ja oppimisenlautakunta lausuu investointiohjelman 2024-31 osalta, että kasvavan kaupungin palvelutarpeen kasvu edellyttää riittävät tilainvestoinnit kouluille, lukioille ja päiväkodeille. Nämä peruspalveluhankkeet tulee priorisoida päätettäessä kaupungin investointiohjelmasta. Tarvittaessa valtuuston asettama investointikatto tulee ottaa uudelleen arvioitavaksi."

Kling teki Kurrin, Hietanen-Tanskasen sekä Hagerlundin kannattamana seuraavan lisäysesityksen:

"Lautakunta katsoo, että myös Laurinlahden koulu on kiireellinen kohde, sillä Rehtorintien tiloja ei ole alun perin suunniteltu alakouluikäisille."

Vanhanen esitti Hietanen-Tanskasen kannattamana seuraavan toivomuksen:

"Lautakunta toivoo, että Aarnivalkean koulun osalta etenkin liikuntatiloja kiirehditään mahdollisimman pikaisesti, jotta koulun liikuntamahdollisuudet saadaan kestävälle pohjalle, ja myös muuhun liikuntatiloille kohdistuvaan monipuoliseen tarpeeseen päästään vastaamaan."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Räf tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ja Klingin tekemät lisäysesitykset sekä Vanhasen toivomus hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.

Päätös

Selostus Käyttäjälautakunnilla on ollut aiempina vuosina mahdollisuus tutustua investointiohjelmaan syksyn aikana ja antaa ohjelmasta lausunto. Tänä vuonna talousarvion liitteenä julkaistava investointiohjelma julkaistaan kaupunginjohtajan talousarviojulkaisun yhteydessä myöhemmin syksyllä, eikä sitä käsitellä käyttäjälautakunnissa ennen julkaisua. Kasvun ja oppimisen toimiala ja sen tulosyksiköt haluavat kuitenkin saattaa tiedoksi voimassa olevan investointiohjelman haasteet palvelujen tuottamisen näkökulmasta lautakunnille.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman 2024-25 liitteineen kokouksessaan 7.12.2022. Valtuutettujen esittämät toivomukset jätettiin 7.12.2022 kokouksessa pöydälle ja käsiteltiin valtuuston kokouksessa 12.12.2022.

Talousarvion liitteenä on kirjattu toimitilainvestoinnit hankkeittain vuosille 2023-31. Investointiohjelman valmistelu pohjautui Taloudellisesti kestävä Espoo-tuottavuus ja sopeutumisohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Ohjelmaan sisältyi investointitason lasku 10 prosentilla hankkeiden toteutustapaa, laajuutta ja kustannuksia tarkastamalla siten, että investointien enimmäismäärä on keskimäärin enintään 250 milj. euroa vuodessa investointikauden aikana. Käytännössä tämä tarkoitti valmistelun osalta sitä, että uudet toimitilaesitykset on tehty ohjelmakauden loppuun, pääosin vuodelle 2031. Toimialan esittämät hankkeet, jotka eivät ole mahtuneet investointikehyksen mukaiseen toteutusohjelmaan, on listattu erikseen selvityskohteiden listaan.

Valtuustossa hyväksytty investointiohjelma toimi pohjana Kasvun ja oppimisen toimialan ja Tilapalvelut-liikelaitoksen neuvotteluissa keväällä 2023 koskien investointiohjelman 2024-2031 valmistelua. Ennen neuvotteluja Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa toimialan tulosyksiköt valmistelivat sisäisesti Tilat palvelualueen kanssa esityksiään investointiohjelmaan. Esitysten perusteena oli lähtökohtaisesti asiakasmäärän kasvun aiheuttamat tarpeet eri alueilla. Toimiala ei tehnyt investointiesityksiä käytössä olevien kohteiden teknisen kunnon perusteella. Joitakin kohteita nostettiin keskusteluun Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa niiden tekniseen kuntoon liittyvien yksittäisten havaintojen pohjalta.

Tässä asiakirjassa käydään läpi tulosyksiköiden ja toimialan Tilapalvelut-liikelaitokselle esittämät hankkeet päivitettyine perusteluineen. Alueellinen asukasennuste vuosille 2022-2032 ei ole vielä valmistunut. Investointitarpeiden perusteena on käytetty nykyisen palveluverkon riittävyyttä sekä asukasennustetta 2021-2031 siten, että ennustetta on korjattu toteutuneella asukasmäärällä 31.12.2022.

Nykyinen investointiohjelma

Valmistuneet ja valmistuvat kohteet 2023

-          Kuitinmäen alakoulu (PPP), 2-sarjainen alakoulu

-          Laajalahden koulu, 3-sarjainen alakoulu

-          Uusikummun päiväkoti, 6-ryhmäinen

-          Mankkaan päiväkodin peruskorjausosa, 4-ryhmäinen

-          Leppävaaran siirtokelpoinen päiväkoti, 8-ryhmäinen

-          Kilon koulu ja päiväkoti (PPP), 4-sarjainen alakoulu ja 8-ryhmäinen päiväkoti

-          Perkkaan päiväkoti (PPP), 12-ryhmäinen

-          Matinkylän lukio ja liikuntahalli, 868 opiskelupaikkaa

Rakenteilla tai suunnittelussa (hankesuunnitelma hyväksytty) olevat kohteet:

-          Kalajärven koulu, päiväkoti ja nuorisotila, 2-sarjainen alakoulu, 3-sarjainen yläkoulu ja 12 ryhmäinen päiväkoti.

-          Tapiolan päiväkodin peruskorjaus, 3-ryhmäinen

-          Tiistilän koulu ja päiväkoti, 3-sarjainen alakoulu, 6-sarjainen yläkoulu ja 8-ryhmäinen päiväkoti

-          Aarrekartan päiväkoti, 8-ryhmäinen

-          Tähystäjän päiväkoti, 7-ryhmäinen (+ 7 ruotsinkielistä ryhmää)

-          Viherkallion päiväkoti, 12-ryhmäinen

-          Sunan koulun peruskorjaus ja laajennus, 3-sarjainen alakoulu

-          Hösmärinpuiston koulun muutos päiväkodiksi, lisäys 6 ryhmää

-          Vallipuiston päiväkodin peruskorjauksen korvaava uudisrakennus, 6-ryhmäinen

Kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksymät tarveselvitykset:

Kasvun ja oppimisen lautakunta on hyväksynyt kuluvan vuoden aikana useita tarveselvityksiä koulu- ja päiväkotihankkeista. Näitä ovat yhteistoiminnalliseen vuokrahankkeeseen kuuluvat:

-          Kurttilan koulu, 3-sarjainen alakoulu, (Kotola 15.2.2023)

-          Jupperin koulu, päiväkoti ja kirjasto, 3-sarjainen alakoulu ja 6-ryhmäinen päiväkoti, (Kotola 29.3.2023)

-          Olarin 2 päiväkotia,10-ryhmäinen suomenkielinen ja 6-ryhmäinen ruotsinkielinen päiväkoti, (Kotola 16.8.2023), odottaa vielä valtuuston päätöstä hankesuunnitelmasta

Seuraavien hankkeiden tarveselvitykset on hyväksytty, mutta niiltä puuttuu suurin osa rahoituksesta:

-          Laurinlahden koulu ja uusi päiväkoti, 3-sarjainen alakoulu ja 10-ryhmäinen päiväkoti, (Kotola 8.3.2023)

-          Postipuun koulu ja päiväkoti, 4-sarjainen alakoulu ja 8-ryhmäinen päiväkoti (Kotola 29.3.2023)

-          Länsi-Espoon lukio (Kotola 27.9.2023)

Tällä hetkellä on rakenteilla monia kouluja ja päiväkoteja, joista merkittävä osa valmistuu kuluvan ja ensi vuoden aikana. Investointiohjelma sisältää kuitenkin rakennusten teknisen kunnon heikentymisen sekä palvelutarpeen kasvun takia aivan liian vähän päiväkoti- ja kouluhankkeita vuodesta 2025 alkaen. Lakisääteisten palvelujen tilainvestointeja pitäisi priorisoida ohi erilaisten muiden kaupungin investointien lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi.

Uudisrakentamisessa sekä peruskorjauksissa mahdollisine laajennuksineen tulisi päästä tasaiseen rytmiin, jolloin väistöjärjestelyt olisivat helpommat eivätkä aiheuttaisi merkittävää haittaa toimintayksiköissä tehtävälle perustyölle. Kohteiden valmistumisajankohdat tulisivat ajoittua alkukesään, jolloin kohteiden varustaminen ja kalustaminen sekä viimeistelytyöt voidaan toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu merkittävää häiriötä. 

Rakentamisen ja rakennusmateriaalikustannusten nousu tulisi huomioida kohdekohtaisia kustannuksia tarkistettaessa investointiohjelmaan. Nousevien rakentamiskustannusten riskiä ei tule kattaa pienentämällä kohteiden laajuutta, jolloin pienenee myös kohteen palvelukapasiteetin laajuus.

Rakennushankkeiden viivästymisten välttämiseen tulee kiinnittää tulevissa hankkeissa huomiota. Hankkeen viivästyminen johtaa helposti siihen, että toimiala joutuu etsimään kalliita väistötiloja lyhytaikaiseen käyttöön. Tällöin tiloista maksettava korvaus ja lyhytaikaisen käytön mahdollisesti vaatimat kuljetukset sekä kohteiden kalustaminen ja varustaminen aiheuttavat merkittävän lisäkulun.

Nykyisen investointiohjelman loppuvuosiin sijoittuu vain joitakin päiväkotien peruskorjauksia. Peruskorjausten viivästyessä mahdolliset hoitamattomat sisäilmaongelmat vaikuttavat rakennuksia käyttävien viihtyvyyteen, terveyteen ja tuottavuuteen. Huonokuntoisten toimipisteiden kiireellisten peruskorjausten myöhentäminen on toiminnan järjestäjille myös toiminnallinen ja taloudellinen riski. Hätäväistöratkaisut ovat erittäin hankalia järjestää, toimialalle kalliita, vaikuttavat heikentävästi kohteen toimintaan sekä lasten ja oppilaiden perheisiin ja heidän arkeensa.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelutarpeen perusteella investointiohjelmaan tarvittavat kohteet:

1. Finnoo /Djupsundsbäckenin pohjoisempi päiväkoti

Finnoon alueen rakentaminen on jo käynnissä ja alueelle tavoitellaan jopa 17 000 asukasta 2030-luvun loppuun mennessä. Alueella ei ole tällä hetkellä yhtään kunnallista päiväkotia. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän kasvun ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousun perusteella varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvaa Finnoon alueella noin 790 lapsella vuoteen 2031 mennessä. 

Alueelle tulisi toteuttaa päiväkotihanke siten, että kunnallinen vuorohoitoa tarjoava päiväkoti olisi käytettävissä mahdollisimman pian, mutta suunnittelun ja rakentamisen vievän ajan takia päiväkoti voisi olla toiminnassa aikaisintaan 2027. Alueella on kaavoitettu Y-tontti, joka mahdollistaa noin 8-10 ryhmäisen päiväkodin (kortteli 31144). Ilman hanketta alueella ei pystytä takaamaan varhaiskasvatuslain mukaisia palveluita.

2. Maakirjantien päiväkoti (Suurpelto)

Suurpelto-Henttaan alue on edelleen voimakkaassa kasvussa ja varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa noin 627 lapsella vuoteen 2031 mennessä. Alueen nykyiset päiväkodit ovat täynnä, eivätkä ne pysty vastaamaan alueen palvelutarpeen kasvuun. Alueelle tarvitaan uusi kunnallinen päiväkoti mahdollisimman pian (Y-tontti, kortteli 21044). Suunnittelun ja rakentamisen vievän ajan takia, se voisi olla toiminnassa aikaisintaan 2027.

3. Keran uusi yläkoulu, päiväkoti ja nuorisotila

Keran teollisuusalue muuttuu kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi ja koko alueelle tavoitellaan jopa 14 000 uutta asukasta. Varhaiskasvatusikäisten lasten ennustetaan kasvavan 142 lapsella vuoteen 2031 mennessä. Ennusteessa ei vielä näy tavoiteltu väestönkasvu. Lähistölle sijaitsevat nykyiset toimipisteet eivät pysty vastaamaan palvelutarpeen kasvuun.

Alueella on Keran siirtokelpoinen päiväkoti, joka toimii tällä hetkellä väistökäytössä. Väistötarpeen päätyttyä rakennus voi vastata alkuvaiheessa Keran palvelutarpeen kasvuun. Rakennus joudutaan kuitenkin siirtämään pois alueen pysyvän rakentamisen tieltä, minkä aikataulusta ei ole vielä tietoa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tilojen ketjutus siten, että väistökäytön jälkeen Keran siirtokelpoisessa päiväkodissa aloitettava päiväkotitoiminta voisi siirtyä suoraan Keran uuden yläkoulun, päiväkodin ja nuorisotilan monitoimirakennukseen. Tämän vuoksi yhteishankkeen tulisi valmistua investointikauden loppupuolella.

Varhaiskasvatuksen muita huomioita investointiohjelmaan

Yllä esitettyjen rakenteilla ja valmistelussa olevien sekä investointiohjelmaan tarvittavien hankkeiden lisäksi suomenkielisellä varhaiskasvatuksella on tällä hetkellä palveluverkko nykyisellään riittämätön myös muilla kasvavilla alueilla. Alueilla ei kuitenkaan ole tontteja, jonne hankkeita voitaisiin esittää. Kriittisimpiä tällaisia alueita ovat Suur-Tapiola (+971 lasta), jossa erityisesti Niittykumpu (+558 lasta), Tapiolan keskuksen alue (+336 lasta) ja Otaniemi (+324 lasta), lisäksi Espoonlahdessa Saunalahti (+417 lasta).

Espoossa on vireillä useita merkittäviä asemakaavoituskohteita, jotka mahdollistavat runsaasti uusia asukkaita. Kasvun ja oppimisen toimiala pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että näille alueille tulee riittävät varaukset varhaiskasvatuksen palveluille. Riippuen kaavojen valmistumisesta ja rakentamisen aikataulusta, investointitarvetta uusille päiväkodeille tällaisilla alueilla syntyy jo nykyisen investointikauden loppupuolelle.

Investointiohjelmassa lueteltujen päiväkotihankkeiden osalta merkittäväksi ongelmaksi on noussut väistötilojen puute. Väistötilaratkaisut tulee sitoa hankkeiden valmisteluun siten, että väistöratkaisut suunnitellaan hyvissä ajoin. Väistöratkaisut on toteutettu yleensä ketjuttaen hankkeita, jolloin ketjusta lenkin poistuessa vaikutukset ulottuvat laajasti muihin hankkeisiin. Parhaillaan on käynnissä tai suunnitteilla myös useita elinkaarta jatkavia korjauksia (teknisiä korjauksia), jotka vaativat yleensä myös väistön. Elinkaarta jatkavat korjaukset eivät näy omina riveinään investointiohjelmassa, mikä vaikeuttaa väistötarpeiden ennakointia.

Kunnallista varhaiskasvatusta täydentävän yksityisen varhaiskasvatuksen suhteellista osuutta pyritään aktiivisesti nostamaan. Yksityisten palveluntuottajien osuuden kasvattamiseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, joihin kasvun ja oppimisen toimialalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Palvelutuottajat laskevat esimerkiksi tilojen hankinnan taloudellista kannattavuutta. Uusiin yksityisiin palvelusetelipäiväkoteihin hakeutuu asiakkaita oman kiinnostuksensa, palveluntuottajien markkinoinnin ja varhaiskasvatuksen palveluohjauksen ohjaamana. Valinnan tekevät viime kädessä perheet ja heillä on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin lapselle on tarjottava kunnallinen paikka. Yksityisille toimijoille luovutetaan tontteja julkisen hakumenettelyn kautta. Hakumenettelyyn laitettavat tontit valitaan siten, että niille sijoittuva yksityinen päiväkoti täydentää tarkoituksenmukaisesti varhaiskasvatuksen alueellista palveluverkkoa, jolloin alueen kunnallisten investointien tarve vähenee. 

Palvelutarpeen perusteella investointiohjelmaan tarvittavat suomenkielisen perusopetuksen kohteet kiireellisyysjärjestyksessä:

1. Opinmäki II/Olarin laajennus

Suurpellon alueen perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut merkittävästi Suurpellon asuinrakentamisen myötä. Opinmäkeen ja Olariin ei mahdu nykyistä enempää oppilaita. Ikäryhmien koon kasvaessa Espoon International Schoolin toimintaa on jouduttu pienentämään alueen oppilasmäärän kasvaessa.

Perusopetusikäisten määrän ennustetaan kasvavan Suurpelto-Henttaa alueella (+547) vuoteen 2031 mennessä. Tilanne on jo nyt kriittinen ja Suurpellon kasvuun tulee vastata oppilaspaikkoja kasvattamalla mahdollisimman pian.

Opinmäki II on ollut investointiohjelmassa investointikauden ulkopuolella. Opinmäkeen on alun perin suunniteltu laajennus. Rakennus on kuitenkin toteutunut alkuperäisistä suunnitelmista poikkeavalla tavalla, mikä saattaa tarkoittaa sitä, ettei laajennusta pystytä toteuttamaan tontilla riittävän laajuisena. Asiaa tutkitaan yhteistyössä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa. Jos Opinmäki II ei voida toteuttaa, tulee vaihtoehtoisesti toteuttaa Olarin koulun peruskorjaus ja laajennus, jotta alueen oppilaspaikkoja saadaan lisää sekä alakoulun että yläkoulun tarpeisiin.

Opinmäki II/Olari tulee toteuttaa mahdollisimman pian, mutta suunnittelun ja rakentamisen vievän ajan takia koulu voisi olla toiminnassa aikaisintaan 2028. Uusia oppilaspaikkoja arvioidaan tarvittavan noin 600. Mikäli investointi ei toteudu, Suurpellossa joudutaan vähentämään englanninkielistä opetusta merkittävästi.

2. Saarnilaakson koulun peruskorjaus ja laajennus

Espoon keskuksen alueella oppilasmäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 533 oppilaalla (POR-tilastot 2013-2022). Alueen alakoulupaikkoja on lisätty Tuomarilaan ja niitä tulee myös Sunan peruskorjauksen yhteydessä. Alueelle ei ole vastaavasti tullut uusia yläkoulupaikkoja, mikä tarkoittaa sitä, että yläkoulut ovat jo liian täynnä. Espoon keskuksen alueelle ennustetaan oppilasmäärän melko tasaista kehitystä ja olemassa olevat ikäluokat eivät merkittävästi pienene nykyisistä perusopetusikäisistä.

Yläkoulupaikkojen puute tulee ratkaista mahdollisimman pian. Toimiala on esittänyt keväällä Saarnilaakson koulun peruskorjausta ja laajennusta investointiohjelmaan. Aiemmin hanke on ollut selvityskohteena. Saarnilaakson koulun peruskorjaus ja laajennus tulee toteuttaa mahdollisimman pian, mutta suunnittelun ja rakentamisen vievän ajan takia koulu voisi olla toiminnassa aikaisintaan 2028.

3. Nöykkiön koulun peruskorjaus ja laajennus

Espoonlahdessa, Länsiväylän pohjoispuolella ei ole tällä hetkellä riittävästi oppilaspaikkoja yläkouluikäisille ja alueen koulut ovat aivan täynnä. Länsiväylän eteläpuolella tilanne sen sijaan on hyvä Kaitaan lukion muuttaessa Matinkylään. Koulut eivät voi jatkuvasti vastaanottaa liian suuria oppilasmääriä, vaan asia tulee ratkaista mahdollisimman pian. Väliaikaisesti oppilaita voidaan ohjata kulkemaan pidemmältä yläkouluun esim. Kaitaalle. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu Kaitaan asukasmäärän kasvaessa. Kaitaan asukasennusteessa esitetään +541 perusopetusikäisen kasvua vuoteen 2031 mennessä.

Yläkoulupaikkojen puute tulee ratkaista mahdollisimman pian. Toimiala on esittänyt keväällä 2023 Nöykkiön koulun peruskorjauksen ja laajennusta investointiohjelmaan. Aiemmin hanke on ollut selvityskohteena. Nöykkiön koulun peruskorjaus ja laajennus tulee toteuttaa mahdollisimman pian, mutta suunnittelun ja rakentamisen vievän ajan takia koulu voisi olla toiminnassa aikaisintaan 2028

4. Perusmäen koulu

Pohjois-Espoossa perusopetusikäisten määrän on ennustettu kasvavan erityisesti Perusmäessä ja myöhemmin Viiskorven alueella. Osa hankkeista on vasta kaavavaiheessa. Oppilasmäärät ovat kuitenkin kasvaneet jo nykyisen rakentamisen myötä erityisesti Perusmäessä. Niipperin ja Juvanpuiston koulut ovat täynnä, eivätkä pysty vastaanottamaan nykyistä suurempia oppilasmääriä alueella. Toimiala on esittänyt uuden koulun perustamista Perusmäkeen. Hanke edellyttää kaavamuutosta.

5. Keran koulun, päiväkodin ja nuorisotilan uudisrakennus

Keran teollisuusalue muuttuu kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi ja koko alueelle tavoitellaan jopa 14 000 uutta asukasta. Perusopetusikäisten lasten määrän ennustetaan kasvavan Turuntien eteläpuolella + 513 perusopetusikäisellä vuoteen 2031 mennessä. Läntisen Leppävaaran alueelle on investointiohjelmassa Jupperin peruskoulu, joka ei sijaintinsa puolesta voi vastata Keran alueen kasvuun. Alueelle valmistuu 12/2023 Kilon koulu, joka lisää jonkin verran alakoulukapasiteettia alueella.

Läntisen Leppävaaran yläkoulukapasiteetti on jo nyt käytetty ja kouluissa on oppilaita liikaa oppilaskapasiteettiin verrattuna. Tästä syystä Keran koulun ehdotetaan aloitettavan Kutojantien kiinteistössä. Ratkaisu ei ole pysyvä, vaan Kasvun ja oppimisen toimiala on esittänyt, että kasvavalle asukasmäärälle tarvitaan pysyvä ratkaisu ja Keran yläkoulu toteutettaisiin uudisrakennuksena vuonna 2031.

6. Finnoonkartanon koulu

Finnoon alueen rakentaminen on jo käynnissä ja alueelle tavoitellaan jopa 17 000 asukasta 2030-luvun loppuun mennessä. Espoonlahdessa, Länsiväylän eteläpuolella tilanne oppilaspaikkojen suhteen on hyvä toistaiseksi. Finnoonkartanon investointitarve riippuu asuinrakentamisen vauhdista. Hanke edellyttää kaavamuutosta.

Perusopetuksen muita huomioita investointiohjelmaan

Yllä mainittu lista perustuu alueelliseen palveluntarpeeseen. Perusopetuksen tulosyksikön näkemyksen mukaan Laurinlahden koulu ei ole yhtä kiireellinen kuin edellä mainitut kohteet, koska Rehtorintien tilat on Laurinlahden alueen välittömässä läheisyydessä ja alueella on riittävä palvelukapasiteetti.

Muut tiedossa olevat investointitarpeet, jotka perustuvat kiinteistön kuntoon.

Seuraavaan listaan on nostettu aiemmin selvityskohteena olevat kohteet, joissa on investointointitarpeita:

Lähderannan peruskorjaus ja laajennus

Lähderannan koululle on esitetty elinkaarta jatkava korjaus alkavaksi vuonna 2025. Koulu toimii tällä hetkellä kaksisarjaisena, mutta tilat ovat hiukan niukat siihen. Koulun toiminnan turvaamiseksi tulisi hankkeessa mahdollistaa pieni laajennus, jotta koulun toiminnallisuutta voidaan parantaa.

Toppelundin uudisrakennus

Toppelundin koulun uudisrakennus on ollut investointiohjelmassa investointikauden ulkopuolella. Tilapalvelut-liikelaitos on ehdottanut hankkeen toteuttamista uudisrakennuksena. Koulun toiminnan kannalta se kannattaa toteuttaa nykyistä hieman suurempana. Tapiolan alueelta puuttuvat tilat vaikeimmin kehitysvammaisille lapsille, jotka toimiala esittää toteutettavan hankkeessa.

Aarnivalkean peruskorjaus ja laajennus

Aarnivalkean koulu toimii siirtokelpoisissa tiloissa ilman kunnollisia liikuntatiloja. Tapiolan alueelle ennustetaan oppilasmäärän kasvua sekä Tapiolan keskustan että Otaniemen alueille. Aarnivalkean koulun tilanne tulee suunnitella ja ratkaista siten, että koulu peruskorjataan, laajennetaan ja samassa yhteydessä ratkaistaan koulun liikuntatilat.

Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön palveluverkko

Espoon lukioverkkoselvitys on valmistunut ja sitä esiteltiin Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksessa 27.9.2023. Selvityksessä vuokrakohteissa toimivien lukioiden jatkosta ei suoraan oteta kantaa, päätöksiä kuitenkin tarvitaan kohteiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.

Espoon yhteislyseon lukio

Espoon lukioista merkittävä osa toimii ulkoa vuokratuissa kiinteistöissä. Espoon yhteislyseon lukio siirtyi Kauklahdesta Keraan Kutojantie 2:een vuonna 2019. Vuokrasopimus tiloissa on päättymässä 2025, joten lukion tulevaisuus pitää ratkaista pikimmiten. Kohteen omistajan kanssa on käynnistetty vuokraneuvottelut, jotka odottavat tietoa lukion tulevaisuudesta Kutojantie 2:ssa.

Kuninkaantien lukio

Kuninkaantien lukion vuokra-aika on päättymässä 2028. Lukio toimii vuokratuissa tiloissa Espoon keskuksessa. Lukion toimintaan on etsitty lisätilaa siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Lisätilojen osalta selvitykset jatkuvat alueella olevien mahdollisuuksien osalta.  Lukion toiminnan jatkuminen pyritään varmistamaan hyvissä ajoin nykyisissä tiloissa.

Haukilahden lukio

Haukilahden lukio toimii vuokratiloissa Otaniemessä osoitteessa Tekniikantie 2. Lukiolle peruskorjattiin lisätiloja Miestentie 2:sta, syynä tähän oli SaaS-mallin toimimattomuus alueella Aalto yliopiston tiivistettyä omaa toimintaansa. Lisäksi lukion ruokailutilojen osalta on selvitys lisätilojen vuokraamisesta, nykyiset tilat ovat ahtaat, jolloin opiskelijat jättävät ruokailun helposti väliin.

Haukilahden lukion vuokrasopimus on päättymässä 2029. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tulisi jatkosta tehdä päätöksiä hyvissä ajoin, jotta lukion toimintaan ei aiheutettaisi turhaa häiriötä.

Leppävaaran lukio

Leppävaaran lukio on toiminut väistötiloissa Karaportti 2:ssa vuodesta 2020 alkaen kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Lisätiloja Leppävaaran lukiolle (KOTOLA 22.11.2022) on hankittu Karaportti 2:n tiloista väliaikaisesti, vuokraneuvottelut lisätiloista vuodesta 2024 eteenpäin ovat parhaillaan käynnissä.

Leppävaaran lukio on yhdistetty Leppävaaran kampukseen, kokonaisuuteen, jossa toimisivat lukion lisäksi Metropolia sekä Laurea. Hanke on merkitty investointiohjelmaan suunnittelurahan osalta vuodelle 2031, joka tarkoittaisi, että Kampus olisi käytössä aikaisintaan 2034. Tämä tarkoittaa sitä, että lukion toiminnalle tulee varmistaa tilat vähintään nykyisen sopimuksen päättymisestä kesään 2034.

Luukin leirikeskuksen majoitustilat

Luukin leirikeskus peruskorjattiin vuonna 2021. Hankkeessa oli tarkoitus nykyisen päärakennuksen peruskorjauksen lisäksi rakentaa erillinen majoitusrakennus, josta kuitenkin kustannussyistä jouduttiin luopumaan.

Majoitusrakennukselle kuitenkin olisi leirikeskuksen toiminta ja käyttäjäryhmät huomioiden tarvetta. Majoitusrakennus varmistaisi tilojen käyttöasteen pysymisen korkeana ja tarjoaisi espoolaisille nuorille ja koululaisille mahdollisuuden majoittua ja leireillä Espoon omissa tiloissa lähialueella

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi