RSS-länk
Mötesärende:https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunginhallitus
Protokoll 30.10.2023/Paragraf 290
Föregående ärende | Följande ärende | Mötesärende i PDF-format |
Asianumero 344/08.00.00/2023
Kaupunginhallitus 30.10.2023 § 290
§ 290
Valtuustokysymys liikennesuunnittelun rahoituksesta ja rahoituksen lähteistä esimerkkinä Karakallion pienalue
Valmistelijat / lisätiedot: |
Hänninen Salla |
Rauhala Esa |
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Puhelinnumero 09 816 21
Päätösehdotus Esittelijä
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli
Kaupunginhallitus antaa selostusosan vastauksena valtuutettu Aulikki Pentikäisen ym. 30.1.2023 tekemään valtuustokysymykseen liikennesuunnittelun rahoituksesta ja rahoituksen lähteistä sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan tiedoksi muille valtuutetuille valtuuston seuraavan kokouskutsun yhteydessä.
Käsittely
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Selostus
Valtuustokysymys
Aulikki Pentikäinen ja 11 muuta valtuutettua ovat tehneet 30.1.2023 seuraavan valtuustokysymyksen:
"Karakallion asukasmäärä oli vuonna 2021 noin 5540 asukasta. Tilastoennuste poikennee vireillä olevista/toteutuneista kaavahankkeista. Tilastoennuste osoittaa Karakallioon vuoteen 2028 mennessä 5720 asukasta. Rakennusbuumi Karakalliossa on kuitenkin hurjaa ja lisääntynee tosiasiallisesti vuodesta 2021 aivan lähivuosina lähes 30 % noin 7000 asukkaaseen. Näyttää siltä, että tilastoennusteet laahaavat perässä, sillä vireillä tai jo toteutuneitta kaavahankkeita on osoitteissa Karakalliontie 1, Kotkatie 6, Kalasääksentie 1 ja 2, Tornihaukantie, Karakallion Ostoskeskus. Näihin osoitteisiin on tullut tai tulee satoja uusia asuntoja. Karakalliontien ja Lähderannantien risteyksen suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Karakalliontien ja Lähderannantien tien risteys on jo nyt ajoittain tappavan vaarallinen, sillä autojono Turuntien ja Lähderannantien suunnasta on katkeamaton ja kääntyminen Karakalliontieltä Turuntien suuntaan on uhkarohkeaa. Karakallion täydennysrakentaminen on lisännyt ja lisää edelleen painetta erityisesti Lähderannantielle.
Liikenneturvallisuutta lienee mahdollista parantaa maankäyttömaksutuloilla ja tonttien myyntituloilla. Edellä olevan perusteella me valtuutetut kysymme,
? kuinka pitävän pohjan tilastoennusteet ylipäätään antavat liikennesuunnitellulle lyhyellä tähtäimellä,
? miten liikennesuunnittelussa seurataan proaktiivisesti, tosiasiallisesti vireillä olevia kaavoja ja niiden toteutusajankohtia,
? ovatko Karakallion torialueen myynnistä saadut tulot kohdistettavissa Karakallion liikenneturvallisuuden parantamiseen ja paljonko ko. myyntitulot ovat,
? paljonko maankäyttömaksuja on Karakallion alueella saatu vuodesta 2019 alkaen ja mikä niiden ennuste on mukaan lukien myös vireillä olevat kaavahakemukset,
? milloin ko. risteyksen suunnittelu aloitetaan ottaen huomioon asukasmäärän kasvu vai aloitetaanko suunnittelua. Mikä on toteutuksen aikataulu,
? alueella on havaittu liito-oravan ydinalueita. Miten olisi mahdollista sovittaa yhteen liikenneympyrä sujuvan ja päästöttömän liikenteen varmistamiseksi."
Vastaus valtuustokysymykseen
Karakallion alueen liikennemäärien kehitystä on seurattu laskennoin ja maankäytön kehittymisen vaikutuksia liikennemääriin on arvioitu liikenne-ennusteiden avulla. Karakalliontien länsipään liikennemäärä on nykyisin vajaa 4 000 ajon/vrk. Lähderannantien liikennemäärä on nykyisin noin 8300 ajon/vrk Karakalliontien pohjoispuolella ja noin 10 300 ajon/vrk Karakalliontien eteläpuolella. Karakalliontien liikennemäärien vuorokauden tuntijakauma on hieman tasoittunut aikaisemmista vuosista. Eli huipputuntien liikennemäärät eivät ole niin suuria kuin aiemmin. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2050 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on Karakalliontiellä noin 4 500 ajon/vrk eli liikennemäärien kasvun arvioidaan olevan maltillista. Liikennemäärien kehitystä seurataan jatkossakin, jolloin niiden merkittävät muutokset huomataan.
Karakalliontien ja Lähderannantien liittymään on tutkittu aikaisemmin kiertoliittymää, jota pidettiin hyvänä ratkaisuna. Suunnitelmassa kiertoliittymä olisi vaatinut Lähderannantien katualueen laajentamista länteen päin. Lähderannantien katualuetta ei voida laajentaa länteen päin, koska Lähderannantien länsipuolella on liito-oravien ydinalue. Kiertoliittymä tulisi siis sovittaa nykyiselle katualueelle, mikä ei välttämättä onnistu. Kaupunkitekniikan keskus selvittää muiden toimenpiteiden, esim. liikennevalojen toteuttamisen mahdollisuutta liittymään. Haasteena on kuitenkin, ettei liittymään saada kääntyvien valoja.
Karakallion alueen vuodesta 2019 alkaen hyväksytyistä maankäyttösopimuksista on saatu aluetta palvelevan kunnallistekniikan rakentamiseen n. 1,55 milj. euroa. Tämä sisältää Tornihaukantien kaava-alueen. Maanmyyntituloja on kaupungille kertynyt ko. alueesta huomattavasti tätä enemmän. Lokakuussa 2023 urakkalaskennassa on Karakalliontien, Suohaukantien, Varpuskujan ja Hiirihaukankujan perusparannusurakka, jonka kustannusarvio Espoon kaupungin osalta on 1,4 milj. euroa.
Päätöshistoria
Liitteet
|
|
Oheismateriaali
- | Valtuustokysymys liikennesuunnittelun rahoituksesta ja rahoituksen lähteistä |
Tiedoksi
|
|
Föregående ärende | Följande ärende | Mötesärende i PDF-format |