Kaupunginhallitus
Protokoll 18.12.2023/Paragraf 352

Lausunnon antaminen Väylävirastolle valtion väyläverkon investointiohjelman luonnoksesta 2025-2032

Espoon kaupunginhallitus antaa Väylävirastolle valtion väyläverkon investointiohjelman luonnoksesta 2025-2032 seuraavan lausunnon:

Espoon lausunto lausuntokohtiin

1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelmassa tulee jatkossa selkeämmin huomioida Espoota halkovan valtion ruuhkaisen väyläverkon toimivuus, sekä toimenpiteet, joilla varmistetaan väylien liikenneturvallisuus, joukkoliikenteen sujuvuus ja elinkeinoelämän kuljetukset.

Valtion tulisi panostaa enemmän omien väyliensä varsilla (maantiet ja radat) olemassa olevien jalankulku- ja pyöräteiden laadun parantamiseen. Näiden yhteysvälien parantaminen tiiviissä valtio-kunta-yhteistyössä nopeuttaisi merkittävästi esim. laadukkaan runkoyhteystasoisen pyöräliikenteen seudullisen verkon rakentumista ja etenemistä pyöräliikenteen tavoitteissa.

2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Hankekortit ja vaikutusarviointi tuottavat paljon tietoa hankkeista. Useilla hankkeilla vaikutusarviointi on vaillinaista ja perustelut nojaavat yhteen keskeiseen vaikutukseen esim. liikenneturvallisuuden parantamiseen. Merkittävä osa investointiohjelmaan valitusta 20 tiehankkeesta, joille on laskettu hyötykustannussuhde, ei ole hyöty-kustannussuhteeltaan tehokas. Kymmenestä raidehankkeesta, joille on laskettu hyöty-kustannussuhde, ainoastaan yksi raidehanke on hyöty-kustannussuhteeltaan tehokas. Vesiväylähankkeista vain yhdelle on laskettu hyöty-kustannussuhde, eikä sekään ole tehokas.

Vaikutusarviointia ei ole tehty samassa laajuudessa investointiohjelman ulkopuolelle jätetyille hankkeille. Hankearviointia tulee edelleen yhdenmukaistaa ja selkeyttää.

Lähtökohtaisesti valtio vastaa väyläverkoston kustannuksista ja kunnat katuverkon kustannuksista. Yhteisrahoitteisuutta tulee hyödyntää vain silloin, kun tämän perusperiaatteen osalta tilanne poikkeaa selkeästi. Nyt keskeisiä hankkeita valtion väyläverkolla (esim. Maarinsolmun etl Kehä I:llä) on siirretty osaksi MAL-prosessia, mikä ohjaa hankkeet yhteisrahoitteisuuden piiriin, vaikka hankkeet lähtökohdiltaan ja perusteluiltaan ovat valtion hankkeita.

3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Maarinsolmun eritasoliittymän asemakaava on hyväksytty 12.12.2022 ja tullut voimaan 15.2.2023, minkä jälkeen jo v. 2017 valmistunut tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Espoo kiirehtii tämän kohteen sisällyttämistä investointiohjelmaan hankekoriin 1A ja rakennussuunnittelun aloittamista. Hanke vastaa investointiohjelman ensisijaisia tavoitteita pääkaupunkiseudun kriittisen väyläverkon elinkeinoelämän kuljetusten paremmasta kustannustehokkuudesta ja ennakoitavuuden paranemisesta (viitaten aikataulukriittisyyteen Länsisataman toimintoihin nähden). Hankkeella on potentiaalia myös CEF-rahoituksen piiriin pääsemiseksi.

Maarinsolmusta on valmistunut hankearviointi 2021. Maarinsolmun eritasoliittymällä korvataan Kalevalantien tasoliittymä, joka on välityskykynsä äärirajoilla ja joka sisältää hyvin yleisen meritulvariskin. Liittymäalue on painunut useita kymmeniä senttejä ja painuminen todennäköisesti jatkuu edelleen. Nykyisellä korkeustasolla keskimäärin viiden vuoden välein toistuva meritulva yltää Tekniikantielle ja Kehä I:n itäiselle ajoradalle, jolloin pidempiaikaiset liikennekatkokset ovat mahdollisia. Valtakunnallisesti tärkeä Länsisataman tavaraliikenneyhteys muualle Suomeen kulkee liittymän kautta ja hanke parantaa valtakunnallisten ja pitkämatkaisten seudullisten kuljetusten matka-aikojen ennakoitavuutta. Hanke on kustannustehokas, hyöty-kustannussuhde on 2,1. Joka vuosi menetetään 2-3 milj. euron liikennehyödyt hankkeen toteuttamatta jättämisestä.

Hanke kasvattaa henkilöautoilua ruuhkahuipun aikana vain 40-50 auton verran. Tästä 90 % johtuu reittimuutoksista (mm. Kehä II:lta siirtymää) ja vain 10 % kasvusta on henkilöautoilun määrällistä kasvua. Hankkeen ansiosta laskennallinen onnettomuusriski laskee noin puoleen. Hankkeen arvioinnissa on todettu, että liittymän vaikutuksia liikenteen CO2 päästöihin ei voida luotettavasti arvioida nykyisillä tiedoilla ja arviointimenetelmillä. Tavoitteet liittymän parantamisesta vastaamaan Kehä I:een kohdistuvia palvelutaso-odotuksia, vähentämään ruuhkaisuuden aiheuttamia päästöjä sekä lisäämään valtion tieverkon resilienssiä sääilmiöitä vastaan tulisi näkyä hankkeen arvioinnissa paremmin.

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Espoon kaupunki toivoo valtion osapuolten kanssa säännöllisempää yhteydenpitoa keskeisten vaikuttavimpien hankkeiden tietopohjan parantamiseksi ja hankkeiden edistämiseksi.

5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina?

Espoon kaupunki nostaa selkeästi esille tuodun vaikuttavuuden perusteella kärkihankkeeksi Maarinsolmun eritasoliittymän Kehä I:llä. Espoo kiirehtii myös Kehä I:n jatkotoimia ja tarvittavia investointeja yhteistyössä Väyläviraston kanssa: Keilaniemen, Kehä I:n ja Länsiväylän liittymäjärjestelyt eivät vastaa kasvaneen liikenteen toimivuus- ja turvallisuusvaatimuksia.

Kehä II:n (st 102) ja Länsiväylän (kt 51) liittymän palvelutasoa tulee parantaa. Molemmat väylät ovat maakunnallisesti merkittäviä erittäin vilkasliikenteisiä teitä ja tärkeitä pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja kuljetusten toimivuuden kannalta. Väylien liikenteen on ennustettu tulevaisuudessa kasvavan, mikä edelleen heikentää niiden välisen liittymän jo nykyisin huonoa toimivuutta.

Panostusta edellyttää Kehä III jaksolla Espoon keskus - kt 51. Tieosuus luokitellaan maakunnallisesti merkittäväksi väyläksi, jolla nopeustasotavoitteen tulisi olla vähintään 80 km/h. Nykyisellään yksiajoratainen tieosuus ei vastaa palvelutasoluokittelua. Sen liikenneturvallisuustilanne on heikko ja se on ainoa runsasliikenteinen yksiajoratainen korkean nopeustason väylä näin lähellä metropolialueen ydintä. Nykyisellään väylää ei pystytä hyödyntämään pääkaupunkiseudun yhteyksien näkökulmasta järkevästi.

6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

On hyvä, että mt 110 Nupurintie välillä Brobackantie ja Kirkkonummen raja painumakorjaus ja pyörätien ja jalkakäytävän rakentaminen on otettu mukaan investointiohjelman perusväylänpidon parantamishankkeisiin. Nupurintien tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä on valtion kanssa sovittu rakentamisen kustannusjaosta. Jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisen kustannukset (noin 5 milj. euroa) on sovittu jaettavan puoliksi valtion ja kaupungin välillä.

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.