RSS-länk
Mötesärende:https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunginhallitus
Protokoll 18.12.2023/Paragraf 345
Föregående ärende | Följande ärende | Mötesärende i PDF-format |
Asianumero 64/02.02.02/2023
Kaupunginhallitus 18.12.2023 § 345
§ 345
Vuoden 2023 marraskuun kuukausiraportti
Valmistelijat / lisätiedot: |
Jyrkkä Maria |
|
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Puhelinnumero 09 816 21
Päätösehdotus Esittelijä
Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka
Käsittely
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Selostus
Marraskuun kuukausiraportin tiedot ja tunnusluvut ovat pysyneet hyvin pitkälle samankaltaisina kuin osavuosikatsaus 3:ssa on esitetty. Valtuuston 11.12.2023 päättämät määräraha- ja tuloarviomuutokset eivät näy vielä raportilla muutettuna talousarviona, vaan poikkeamina.
Yhteenveto
Asukasmäärän kasvu jatkuu viime vuoden tapaan ja Espoo kasvaa suhteellisesti eniten kaikista kaupungeista. Väestönkasvu jatkuu nopeana ja ennusteiden mukaan kokonaiskasvu tulee olemaan noin 8 900 henkilöä. Väestö on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti kasvu on kohdistunut lasten ja nuorempien työikäisten ikäluokkiin.
Työttömyyden vähentyminen pysähtyi keväällä ja on kääntynyt kasvuun. Lokakuun lopun tietojen mukaan työttömyyden kasvu on kiihtynyt ja työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 8,8 prosenttia kun vuosi sitten vastaava luku oli 8,1 prosenttia.
Neljä vuotta aiemmin, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut työllisyystilanteeseen, työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 7,3 prosenttia. Työttömyysaste on siten vielä olennaisesti korkeampi kuin koronapandemiaa edeltävinä vuosina. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin alempi kuin vuosi sitten.
Toimintakatteen alijäämän ennustetaan toteutuvan noin 15,7 milj. euroa muutettua talousarvota heikompana. Ennusteessa on pientä muutosta osavuosikatsaukseen verrattuna, jonka takia toimintakate toteutuu hieman parempana. Vaikutus tulee lähinnä kasvun ja oppimisen toimialalta, jossa toimintakate on kehittynyt parempaan suuntaan ja ylitysennuste on pienentynyt 3 milj. eurolla.
Ulkoisten toimintakulujen arvioidaan ylittyvän 25,1 milj. eurolla, mitä osaltaan nostattavat projekti- ja hankerahoituskulut, joihin vastaavasti saadaan myös avustustuloja. Tästä syystä on keskeistä tarkastella menojen ja tulojen kokonaisuutta toimintakatteen kautta.
Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) on kertynyt 1 163,7 milj. euroa. Aiemmilta verovuosilta on kertynyt korkeimmilla tuloveroprosenteilla ja yhteisöveron jako-osuuksilla maksuunpantuja verotuloja, jotka nostavat valtakunnallisesti verotilityksen tasoa vuonna 2023. Vanhojen verovuosien tilitysten lisäksi verotuloihin on vaikuttanut myös palkkasumman ja työeläkkeiden kehitys.
Suhdanteet ja talouden epävarmuus vaikeuttavat verotulojen kertymisen tilannekuvan laadintaa. Yritysten tulosnäkymät ovat heikentyneet olennaisesti kesän jälkeen, jonka takia yritykset ovat alentaneet maksettuja ennakkoveroja. Nämä näkyvät pienentyneinä yhteisöverotilityksinä. Tämän takia myös yhteisöveron ennustetta on kuluvalta vuodelta alennettu 4 milj. euroa ja edelleen osavuosikatsauksen 3:n jälkeen vielä 3 milj. euroa. Yhteisöverokehityksen suunta on huolestuttava.
Taloustilanteen ja -näkymien muuttuessa näinkin nopeasti, on verotulojen kehitykseen syytä suhtautua varauksella.
Rahoitustuottoihin arvioidaan kirjautuvan 12,7 milj. euroa talousarviota enemmän. Tuottoennuste johtuu investointirahastossa tehdyistä rahastomyynneistä ja kassasijoitusten tuotoista.
Investointien kokonaismääräksi ennustetaan 322,1 milj. euroa.
Päätöshistoria
Liitteet
1 | KH-raportti 2023 11 |
Oheismateriaali
|
|
Tiedoksi
|
|
Föregående ärende | Följande ärende | Mötesärende i PDF-format |