Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Protokoll 12.12.2023/Paragraf 179

Asianumero 1897/11.01.00/2022

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.12.2023 § 179

§ 179

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Taustaa

Etelä-Suomen aluehallintavirasto (myöhemmin AVI) on 15.11.2023 myöntänyt GRK Infra Oy:lle (myöh. GRK) ympäristöluvan voimalaitoskuonien ja pohjatuhkien käsittelylle ja varastoinnille Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sekä toiminnan aloittamiselle. Toiminta-alueelle vastaanotetaan, alueella käsitellään ja alueelta toimitetaan jätteitä.

GRK haki ympäristölupaa uudelle toiminnalle ja asia on tullut vireille AVI:ssa 28.1.2022. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi hakemuksesta lausunnon AVI:lle kokouksessaan 24.08.2023 § 115, linkki pöytäkirjaan (avautuu uuteen ikkunaan).

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen sisältö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 15.11.2023 päätöksen Nro 291/2023 (Dnro ESAVI/3760/2022) GRK Infra Oy:n pohjatuhkan käsittelystä ja varastointista Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sekä toiminnan aloittamisluvasta osoitteessa Ämmässuontie 8, 02820 Espoo. Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä 15.11.-22.12.2023 Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa täällä (avautuu uuteen ikkunaan). AVI:n päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen 22.12.2023 mennessä.

AVI myönsi uutta toimintaa koskeva ympäristöluvan seuraavin määräyksin:

Lupamääräykset

Toiminta

1. Laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksessa esitettyjä vaarattomia jätteitä, joiden jätteen numerotunnukset ovat 10 01 01, 10 01 15, 10 01 24, 19 01 02, 19 01 12, 19 01 16, 19 01 19, 19 12 09, 19 12 12. Jätteitä saa vastaanottaa yhteensä enintään 85 000 t/a. Jätteitä saa olla varastossa yhteensä enintään 85 000 t.

2. Laitokselle tulevat kuormat ja niitä koskevat asiakirjat on tarkastettava

kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisenkaltaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle.

3. Jätteitä saa varastoida alueella alle kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä ja alle vuoden ennen niiden loppukäsittelyä.

4. Melua aiheuttavaa toimintaa saa harjoittaa seuraavasti:

Murskaus- ja seulontatoimintaa sekä muuta melua aiheuttavaa toimintaa

saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00 ja poikkeustapauksissa viikonloppuisin klo 7.00-16.00. Poikkeustapauksista on ilmoitettava etukäteen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

5. Laitoksen hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten on oltava nimettynä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

6. Jätteiden käsittelymenetelmistä, kuten seulonta, murskaus ja metallien erotus, on kustakin ennen kyseisen toiminnan aloittamista laadittava tarkennettu menetelmäkuvaus, josta käy selville mm. toiminnan sijoittuminen GRK Infra Oy:n Ekomon alueelle, menetelmässä käytettävä laitteisto sekä melun ja pölyn torjuntaan käytettävät menetelmät ja laitteet. Tarkennettu menetelmäkuvaus on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen kyseisen toiminnan aloittamista.

7. Tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Käsittely- ja varastoalueiden rakenteet ja vesien hallinta

8. Jätteiden käsittelyyn ja varastointiin käytettävien alueiden on oltava tiivisasfaltilla pinnoitettuja. Pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten halkeilua,

painumista ja lohkeilua, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on

korjattava viipymättä.

9. Jätteiden käsittelyyn ja varastointiin käytettävillä alueilla muodostuvat jätevedet on kerättävä yhteen tarkoituksenmukaisin rakentein ja johdettava hakemuksen mukaisesti Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin. Viemärissä on oltava sulkuventtiilikaivo tai vastaava rakenne, jonka avulla voidaan tarvittaessa estää vesien pääsy eteenpäin.

Viemäreiden ja kaivojen sekä muiden vesien hallintaan ja käsittelyyn liittyvien rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisesti. Viat ja puutteet on korjattava viivytyksettä.

Päästöt pintavesiin ja viemäriin

10. GRK Infra Oy Ekomon toiminta-alueella kerätyt vedet on johdettava Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin TAL 11 ja/tai TAL12 ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle.

Jätevesien viemäriin johtamisessa on noudatettava HSY vesihuollon antamia ohjeita ja määräyksiä.

Päästöt ilmaan

11. Toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyn leviämisen rajoittaminen on huomioitava laitteiden, toimintojen ja varastokasojen sijoittamisessa. Murskattavan ja seulottavan materiaalin on oltava kosteaa, mikäli se on pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä materiaalien kastelulla, laitteistojen koteloinneilla, rajoittamalla purkukorkeutta tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jos pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi laiterikon tai kovan pakkasen vuoksi, on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä. Varastokasoja sekä alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Varastokasojen, toiminta-alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä.

12. Jätteenpolton kuonan ja/tai pohjatuhkan käsittelystä suljetusta tilasta tai laitteesta kanavoidusti ulkoilmaan johdettavan poistoilman pölypitoisuus

saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa (NOC) olla enintään 5 mg/Nm3.

Edellä asetettua raja-arvoa katsotaan noudatetun, kun normaaleissa toimintaolosuhteissa mitatun kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Mittaustulosta tulee verrata asetettuun raja-arvoon vähentämättä siitä mittausepävarmuutta.

Päästöraja-arvo ei ole voimassa prosessin käynnistys- tai pysäytystilanteissa eikä muissakaan OTNOC-tilanteissa.

13. Mikäli GRK Infra Oy:n Ekomon toiminta-alueella otetaan käyttöön ympäristöluvan mukaisia ja WI BAT -päätelmien soveltamisalaan kuuluvia jätteenkäsittelymenetelmiä, joista aiheutuu kanavoituja jätekaasuvirtoja, on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esitettävä vähintään kolme kuukautta ennen menetelmän käyttöönottoa suunnitelma

menetelmästä ja tiedot käytettävästä laitteistosta. Toteutettavat BAT-tekniikat päästöjen ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi sekä esitys OTNOC-tilanteista tulee käydä selkeästi ilmi suunnitelmasta. Suunnitelma on lisäksi toimitettava tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Melu

14. Toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muista toiminnoista aiheutuvan melun kanssa ei saa ylittää lähimmissä häiriintymiselle alttiissa kohteissa päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB.

Edellä asetettua raja-arvoa katsotaan noudatetun, jos melumittauksissa tai

-mallinnuksissa saadut tulokset eivät ylitä raja-arvoa ottaen huomioon käytetyn menetelmän epävarmuus.

Melun leviämisen rajoittaminen on huomioitava laitteiden, toimintojen ja varastokasojen sijoittamisessa. Murskaimet ja seulontalaitteet sekä muut jätteiden käsittelylaitteet on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Meluhaittoja on tarvittaessa ehkäistävä koteloinnein tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla käyttökelpoisilla meluntorjuntatoimilla.

Koneet ja laitteet on pidettävä kunnossa niin, että niistä aiheutuva melupäästö on mahdollisimman vähäinen.

Polttoaineet ja muut kemikaalit

15. Polttoaineiden ja muiden toiminnassa käytettävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pinta- ja pohjavesiin on estettävä.

Polttonesteiden varastointi- ja jakelualueen on oltava nestetiivis ja se on varustettava reunakorokkein tai muulla vastaavalla rakenteella, joka rajoittaa vuototilanteessa polttoaineen kulkeutumista ympäristöön. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia tai ne on varustettava vähintään 110 prosentin suoja-altaalla. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmällä.

Putkistot ja säiliöt on tarkastettava määräajoin. Hälytys- ja turvalaitteet on pidettävä toimintakunnossa ja testattava vähintään kerran vuodessa.

Polttoaineen tankkauspaikoilla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia.

Toiminnassa muodostuvat jätteet

16. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on varastoitava erillään eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä lukollisessa tilassa, joka on tiivispohjainen. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä reunakorokkein varustetulla alustalla. Jätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvan tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tehdyn rekisteröinnin perusteella on oikeus kyseisenkaltaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteet on toimitettava ensisijaisesti kierrätettäviksi tai jos kierrätys ei ole mahdollista, muulla tavoin hyödynnettäviksi. Ainoastaan hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa loppukäsiteltäviksi. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäviksi vähintään kerran vuodessa.

Vaarallisesta jätteestä ja muusta jätelain 121 §:ssä tarkoitetusta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 40 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Laitoksen prosesseissa muodostuvat jätteet on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) liitteen 3 mukaisiin jätenimikkeisiin.

Tarkkailu

17. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava jätteiden käsittelyä

säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Seurannassa ja tarkkailussa on noudatettava tätä päätöstä sekä hakemukseen liitettyä 1.6.2023 päivättyä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Suunnitelma on korjattava vastaamaan tällä päätöksellä hyväksyttyä toimintaa. Suunnitelmaan on sisällytettävä kattavat tiedot toimista jätteen käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi. Päivitetty suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille 31.1.2024 mennessä.

Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarkastettava jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, jos käsiteltävän jätteen määrä, laatu tai käsittelyn järjestelyt muuttuvat. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

18. GRK Infra Oy:n Ekomon toiminta-alueelta tasausaltaisiin ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien jätevesien sekä alueen pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon?Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan.

Lisäksi GRK Infra Oy:n Ekomon toiminta-alueelta muodostuvien jätevesien

virtaamaa, pH-arvoa ja sähkönjohtavuutta on tarkkailtava jatkuvalla mittauksella. Jätevesien laatua on seurattava käsittelyalueelta lähtevästä vedestä otettavin näyttein ennen jätevesien johtamista Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesilinjaan. Jätevesistä on selvitettävä vähintään kerran kuukaudessa otettavilla näytteillä kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), ammoniakkitypen (NH4-N), kloridin (Cl-), sulfaatin (SO42-) ja lyijyn (Pb) pitoisuudet ja kerran 6 kuukaudessa PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet. Tarkkailun saa toteuttaa yhteistarkkailuna tai tarvittaessa erillistarkkailuna. Jos tarkkailutulosten perusteella TSS:n, TOC:n, NH4-N:n, Cl-:n, SO42-:n ja Pb:n päästöjen voidaan osoittaa olevan riittävän vakaita, ympäristöluvan valvontaviranomainen voi harventaa kerran kuukaudessa tapahtuvan tarkkailun tarkkailutiheyden vähintään kerran 6 kuukaudessa tapahtuvaksi.

Asiantuntijan laatima esitys tarkkailun toteuttamisesta, raportoinneista ja

tarkkailutulosten toimittamisesta on toimitettava Uudenmaan elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Esityksen

on sisällettävä tiedot myös tämän määräyksen toisen kappaleen näytteenottopisteestä/-pisteistä ja tieto siitä, toteutetaanko tarkkailu yhteistarkkailuna vai erillistarkkailuna. Mahdollisen erillistarkkailun tulokset tulee mahdollisuuksien mukaan sisällyttää yhteistarkkailuraporttiin.

19. Jätteenpolton pohjatuhkan käsittelystä ulkoilmaan johdettavan poistoilman pölypitoisuus on mitattava vähintään kerran vuodessa.

20. GRK Infra Oy:n Ekomon tuhkan ja kuonan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun tulee seurata vähintään ympäristölupahakemuksessa ja vastineessa esitetyllä tavalla.

21. Toiminnasta aiheutuva melu on selvitettävä tekemällä melumittauksia laitoksen ympäristössä siten, että mittausten avulla saadaan selvitettyä toiminnasta laitoksen ympäristöön aiheutuva melu ja lupamääräyksen 14.

mukaisten raja-arvon noudattaminen. Suunnitelma melun määrittämisestä

on toimitettava tarkastettavaksi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Melua mitattaessa mittaus on suoritettava ympäristöministeriön ympäristömelun mittaamista koskevan ohjeen 1/1995 mukaisesti ja siinä tulee erityisesti ottaa huomioon ympäristöministeriön mittausohjeen (61/99) suositukset sääoloista.

Raportti melumittauksen tuloksista on toimitettava Uudenmaan elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Raportissa on esitettävä selvityksen tulokset, arvio melun erityispiirteistä, tuloksien vertailu voimassa oleviin raja-arvoihin, käytetyt menetelmät sekä arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta. Jos raja-arvot ylittyvät, on myös esitettävä toimenpiteet melun vähentämiseksi.

Melumittaus on uusittava meluun vaikuttavien merkittävien muutosten yhteydessä, mutta kuitenkin vähintään kerran kymmenessä vuodessa.

22. Määräyksissä 17.-21. velvoitettua tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

23. Näytteenotot, mittaukset, analyysit ja kalibroinnit tulee tehdä standardimenetelmien (CEN, ISO tai SFS) tai muun, tarkkailusuunnitelmassa erikseen kuvatun ja hyväksytyn menetelmän mukaisesti. Näytteenotoista, mittauksista, analyyseista ja kalibroinneista tulee pitää yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpitoon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, laadunvarmistus, mittausepävarmuudet, sekä arvio tulosten edustavuudesta.

Riskien hallinta, häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

24. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennalta poikkeuksellisiin tilanteisiin, niiden ehkäisemiseen ja niistä aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamiseen on varauduttava ennakolta. Toiminnanharjoittajalla on oltava ympäristöriskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

25. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja

häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Kirjanpito ja raportointi

26. Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja niiden tarkkailusta on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

27. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta

seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin:

-        tiedot käsitellyistä jätteistä valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) 36 §:n mukaisesti mukaan lukien 3 momentin mukaiset tiedot jätteenpolttolaitoksista, joilta on vastaanotettu pohjatuhkaa tai -kuonaa, sekä tiedot kunkin jätteenpolttolaitoksen pohjatuhkasta ja - kuonasta erotettujen metallirikasteiden määrästä ja metallipitoisuudesta

-        tiedot toiminnassa syntyneistä muualle käsittelyyn toimitetuista jätteistä valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) 33 §:n mukaisesti

-        toiminnassa syntyneen jätteen määrä suhteessa laitoksella käsiteltyyn kokonaisjätemäärään (ominaisjätemäärä)

-        vuoden lopussa välivarastossa olevien jätteiden määrät (t) valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) mukaisesti luokiteltuina

-        kalenterivuoden aikana vastaanotettujen jätteiden kokonaismäärät (t/a)

-        vastaanottamatta jätetyt jätteet ja niiden määrät

-        laitokselta eteenpäin toimitettujen jätteiden määrät (t/a) ja toimituspaikat

-        tiedot eri käsittelymenetelmillä käsitellyistä jätteistä

-        raportointivuoden aikana jätteille tehtyjen kaatopaikka- ja hyödyntämiskelpoisuustestausten testausselosteet sisältäen kuvauksen näytteenotosta, jonka perusteella voi arvioida näytteiden edustavuutta ja näytteenoton riippumattomuutta

-        tiedot kalenterivuoden aikana käyttöönotetuista uusista jätteenkäsittelytoiminnoista sekä ajantasainen karttapiirros käsittelytoimintojen sijoittumisesta alueelle

-        tiedot kalenterivuoden aikana tehdyistä ympäristönsuojausrakenteiden rakentamistöistä sekä ympäristöhaittojen torjumiseksi toteutetuista toimista

-        tiedot alueelta viemäriin johdetun jäteveden määrästä ja laadusta sekä parametrikohtaisesta kuormituksesta kg/a

-        käytettyjen kemikaalien ja polttoaineiden määrät (t/a) ja laadut

-        tiedot vuosittaisesta energian ja veden kulutuksesta ja energiatehokkuustoimista

-        tiedot häiriö- ja muista poikkeuksellisista tilanteista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista

-        toiminnan käyttötarkkailua koskevat raportit sisältäen tiedot kenttä-, allas- ja vesienjohtamisrakenteiden tarkastuksista ja kuntoarvioinneista sekä tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä

-        toiminnan päästö- ja vaikutustarkkailua koskevat raportit sekä tarkkailutuloksiin perustuva asiantuntija-arvio ympäristövaikutuksista

-        tiedot jätevakuuksista ja niiden riittävyydestä.

Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

28. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin. Toiminnanharjoittajan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

29. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma

vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisen

ympäristön tilan tarkkailusta.

Vakuus

30. Toiminnanharjoittajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksen eduksi 948 600 euron (sis. alv) jätteen käsittelytoimintaa koskeva vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla. Vakuuden on oltava asetettu ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan on viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esitettävä valvontaviranomaiselle selvitys vakuudella katettavien jätteiden käsittelyn yksikköhinnoista ja kuljetuskustannuksista sekä vakuuden vastaavuudesta. Mikäli vakuutta on tarpeen muuttaa, toiminnanharjoittajan on tehtävä lupaviranomaiselle sitä koskeva esitys.

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 199 §).

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 267 300,00 euron suuruinen vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eduksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (ympäristönsuojelulaki 201 §).

Muutoin tämän päätöksen mukaisen toiminnan saa aloittaa, kun päätös on

lainvoimainen. Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (ympäristönsuojelulaki 198 §)

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksessä

24.08.2023 antamassaan lausunnossaan ympäristö- ja rakennuslautakunta kiinnitti huomiota mahdollisiin melu-, tärinä- ja pölyhaittoihin sekä talousvesikaivojen turvaamiseen.

Lautakunnan vaatimus melun päiväohjearvon asettamiseksi ekvivalenttimelutasolle (LAeq) 55dB klo 7-22 on kirjattu lupamääräyksiin. Lautakunnan esittämää toiminnan aiheuttamien melutasojen mittaamista lähimmillä häiriintyvillä kohteilla melumallinnuksen tulosten varmentamiseksi ei sellaisenaan asetettu määräykseksi. Päätöksen määräyksen nro 14 mukaan edellä mainittua 55 dB (LAeq) raja-arvoa katsotaan noudatetun, jos melumittauksissa tai -mallinnuksissa saadut tulokset eivät ylitä raja-arvoa ottaen huomioon käytetyn menetelmän epävarmuus.

Lautakunnan vaatimukset pölyn- ja ilmanlaadun heikkenemisen torjunnasta on huomioitu päätöksen määräyksissä. Talousvesikaivojen turvaaminen on huomioitu hule- ja jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevilla määräyksillä ja Ämmässuon?Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan osallistumiseen määräämisellä. Toiminnasta ei aiheudu tärinää eikä sen torjunnasta ole siten annettu määräyksiä.

Lautakunnan lausunto on otettu AVI:n lupapäätöksessä riittävästi huomioon. AVI:n päätöksestä ei ole tarvetta valittaa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi