Kaupunginhallitus
Protokoll 06.02.2023/Paragraf 29

272/00.01.01/2023

Kaupunginhallitus 06.02.2023 § 29

§ 29

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Päätös

Selostus 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja lain sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyivät Espoon kaupungilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 1.1.2023. Tämän johdosta hallintosäännöstä esitetään poistettavaksi säännökset hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnasta ja sen yksilöasioiden jaostosta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnasta, hyvinvoinnin ja terveyden toimialasta sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksesta. Näin em. toimielimet, toimiala ja liikelaitos lakkaavat olemasta osa Espoon kaupungin organisaatiota. Myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, työllisyyspalveluiden vastuulla ollut kuntouttava työtoiminta sekä sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d-e § mukaiset palvelut kuuluvat em. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle ja niitä koskevat säännökset esitetään poistettavaksi.

Sosiaalisen luototuksen rahasto puretaan

Valtuusto on 21.5.2007 hyväksynyt Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston säännöt. Sosiaalisen luoton tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sääntöjen mukainen toiminta alkoi Espoossa 1.10.2007. Vuoden 2021 loppuun mennessä rahastosta oli myönnetty 964 luottoa yhteismäärältään 6 288 542,08 euroa. Sosiaalisen luototuksen toiminto siirtyi liikkeenluovutuksen periaattein osaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintoja 1.1.2023 alkaen. Sosiaalisen luototuksen rahasto purettiin valtuuston 12.12.2022 päätöksellä ja avoinna oleva lainakanta sekä irtisanotut luotot, jossa avoinna olevaa pääomaa, siirtyi 31.12.2022 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Espoon kaupungin myöntämien lainojen pääomat tilitetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta takaisin kuntaan sitä mukaa kuin asiakkaat maksavat lainapääomaa takaisin. Sosiaalisen luototuksen rahastoa koskeva osa hallintosäännöstä voidaan poistaa, koska toiminta on lakannut olemasta.

Tartuntatautien torjunta hyvinvointialueelle

Eduskunta on hyväksynyt lain tartuntatautilain muuttamisesta (HE 190/2022). Tartuntatautilakiin tehtiin sote-uudistuksen edellyttämät muutokset, joilla päivitettiin laki vastaamaan uutta toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Aiemmin tartuntatautilain 58 §:ssä säädettiin, että kunnalla tulee olla tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka voi mm. päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Tartuntatautilain muutoksessa nämä tehtävät siirtyvät hyvinvointialueen vastaavalle toimielimelle. Tämän vuoksi hallintosäännöstä voidaan poistaa kaupunginhallituksen tehtävä toimia tartuntataudeista vastaavana toimielimenä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö myös kuntien tehtävänä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:n mukaan kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Hallintosääntöön esitetään lisättäväksi kaupunginhallituksen tehtäviin kokonaisvastuu edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaikissa kaupungin palveluissa, mutta erityisesti mm. kasvun ja oppimisen toimialalla sekä elinvoiman tulosalueella esim. liikunnan ja kulttuurin palveluissa.

Edellä mainitun lain mukaan kunnan on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. Kunnan on toimitettava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma hyvinvointialueelle ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain 5 §:n mukaan kunnan tehtävänä on huolehtia ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimetä ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaava toimielin. Hallituksen esityksessä sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (197/2022) todetaan seuraavaa:

"Kuntien tehtävänä on huolehtia ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan lain 5 §:n mukaisesti. Kunta nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen, jonka tehtävänä on huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta sekä huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle. Lisäksi toimielimen tehtävänä on lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä, esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa sekä huolehtia siitä, että kunnan toimet sovitetaan yhteen muiden viranomaisten, elinkeinoelämän ja ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Sote-uudistuksen myötä ehkäisevä päihdetyö, joka on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, on jatkossa sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä. Kunnilla säilyy edelleen kokonaisvastuu alueensa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on alueensa kuntien tukeminen ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä, ja hyvinvointialueella on myös oma vastuu ehkäisevän päihdetyön tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa."

Ehkäisevä päihdetyö on kuulunut hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan tehtäviin ja nyt esitetään, että se lisätään kaupunginhallituksen vastuulle osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ehkäisevästä päihdetyöstä esitetään lisättäväksi viranhaltijaorganisaatiossa konsernihallinnon tehtäviin.

Normaalista toimivallasta poikkeaminen häiriötilanteissa

Kuntalain 90 § ehdotetaan muutettavaksi (HE 256/2022) siten, että hallintosääntöön on otettava tarpeelliset hallintoa, päätöksentekoa ja valtuuston toimintaa koskevat määräykset häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Tämän johdosta hallintosäännön ensimmäiseen osaan ehdotetaan lisättäväksi uusi luku 5 " Normaalista toimivallasta poikkeaminen", jossa on määräykset toimivallan delegoinnista niihin tilanteisiin, joissa kaupungin järjestämisvastuulla olevaan toimintaan kohdistuu sellainen riski tai uhka, että normaalista toimivallasta poikkeamiselle on välttämätön syy. Normaalista toimivallasta poikkeavalla päätösvallalla voidaan tehdä päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä palveluiden turvaamiseksi ja tilanteen saattamiseksi normaaliksi. Päätösvaltaa käytetään vain sen verran, kuin välttämätön syy edellyttää.

Vaikka päätösvalta perustuu päätösehdotuksen mukaisiin 1 ja 2 §:ien poikkeusmääräyksiin, päätöksenteko muuten tapahtuu samoin menettelyin kuin normaaliin toimivaltaan perustuva päätöksenteko.

Kaupunginjohtaja ja toimialajohtaja voivat 1 §:n nojalla tehdä tilanteen kannalta välttämättömät päätökset, jotka täytyy tehdä välittömästi. Kaupunginhallituksen kannanoton jälkeen normaalista toimivallasta poikkeava päätöksentekovalta perustuu kaupunginhallituksen 2 §:n nojalla tekemään päätökseen.

Kaupunginhallituksen valmistelukehotus

Kaupunginhallitus kehotti kokouksessaan 28.11.2022 käsitellessään asiaa "Kolmen paloasemakiinteistön myynti rakennuksineen Erikoissijoitusrahasto LähiTapiola sijoituskiinteistöt kokonaan omistamille tytäryhtiöille" valmistelemaan hallintosäännön valmistelun yhteydessä hallintosääntöön muutos siten, että valtuusto päättää myös yli 10 miljoonan euron hintaisista suoraomisteisten kiinteistöjen kaupoista.

Voimassa olevan hallintosäännön I osan 2. luvun 3 §:n kaupunginhallituksen tehtävien 20-kohdan mukaan kaupunginhallitus "päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta myymällä tai vuokralle antamalla, ellei toimivaltaa ole annettu elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja kehittämisjohtajalle tai tonttipäällikölle". Tätä kohtaa esitetään muutettavaksi seuraavasti: päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta myymällä tai vuokralle antamalla, ellei kyseessä ole kauppahinnaltaan yli 10 miljoonan euron arvoinen kaupungin tai hyvinvointialueen omassa käytössä oleva toimitilakiinteistö tai ellei toimivaltaa ole annettu elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, teknisen ja ympäristötoimen hallinto- ja kehittämisjohtajalle tai tonttipäällikölle.

Edellä mainitun valmistelukehotuksen vuoksi myös kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tehtäviä ja ratkaisuvaltaa (hallintosäännön I osa 2. luku 5 § 6-kohta) tulee tarkistaa samoin kuin kaupunginhallituksen toimivaltaa kiinteän omaisuuden myynnissä.

Muut hallintosäännön tarkistukset

Hallintosäännön I osan 1. luvun valtuuston työjärjestykseen on otettu määräykset kuntalaisaloitteesta suoraan kuntalain mukaan. Valtuuston työjärjestyksen 38 § 2 momenttia vastaava kohta on kumottu kuntalaissa, joten em. momentti on tarkoituksenmukaista ottaa pois myös valtuuston työjärjestyksestä.

Hallintosäännön I osan 2. luvun kaupunginhallituksen tehtäviin 3 §:n 19-kohtaan on jäänyt toimialan vanha nimi korjaamatta uudeksi kaupunkiympäristön toimialaksi. Samoin hallintosäännön III osan 7. luvun 5 §:ään on jäänyt vanha organisaationimike, joka nykyään on rakennusvalvonnan palvelualue. Muutokset esitetään tehtäväksi tässä yhteydessä.

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston tehtävänä on nykyisen hallintosäännön I osan 2. luvun 6 §:n 1 momentin 6-kohdan mukaan antaa lausunnot asuntorakentamista ja perusparantamista koskevista lainahakemuksista ja niiden keskinäisestä etuoikeusjärjestyksestä. Tehtävä perustuu vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 2001/64 § 3, minkä mukaan korkotukilainoja voidaan hyväksyä valtion talousarviossa vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa ja lainojen hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan puoltamiin kohteisiin. Espoon kaupunki ohjaa valtion tukeman asuntotuotannon toteutumista tontin luovutuksilla ja maankäyttösopimuksilla, joten lainahakemuksia ei ole tarvetta laittaa enää lausuntovaiheessa keskinäiseen etujärjestykseen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kohdasta poistetaan maininta keskinäisestä etuoikeusjärjestyksestä.

Hallintosäännön I osan 4. luvun "Elinvoiman tulosalueen ja toimialojen lautakunnat ja jaostot" peruskoulun ja lukion johtokunnan ratkaisuvaltaa koskeva 20 §:n 6-kohta opiskelijan opiskeluoikeuden pidättämisestä rikostutkimuksen ajaksi ehdotetaan poistettavaksi, koska vastaava säännös on kumottu lukiolaista.

Hallintosäännön IV osan 1. luvun "Henkilöstösääntö" 12 §:n 1 momentin mukaan kaupungin palvelukseen otettavalle viranhaltijalle tai työntekijälle suoritetaan työhöntulotarkastus, mikäli palvelussuhde on tarkoitettu jatkumaan yli kaksitoista kuukautta, ellei laista tai asetuksesta muuta johdu. Työhöntulotarkastuksen tarkoituksena on selvittää, ettei työhön tulevalla ole virka- tai työtehtävien hoitoa haittaavaa sairautta, vikaa tai vammaa ja ettei työstä aiheudu työntekijälle terveydellistä haittaa. Edellä mainittua momenttia ehdotetaan muutettavaksi päätösehdotuksessa esitetyin tavoin. Työhöntulotarkastuksen osalta selkeytetään rajanvetoa tarkastuksen tekemisestä huomioiden samalla tarkastukseen käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen.

Henkilöstösäännössä on säädetty tilanteista, joissa henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä virkasuhteeseen. Päätösehdotuksessa esitetään samaa menettelyä noudatettavan soveltuvin osin myös työsopimussuhteisten tehtävien hakumenettelyssä ja henkilöstösäännön 7 § 3 momenttiin esitetään lisättäväksi määräykset näistä tilanteista. Nykyään suurin osa kaupungin henkilöstöstä on työsopimussuhteisia, joten on perusteltua laajentaa menettely koskemaan myös heitä. Muutoksella tuetaan myös työvoiman saatavuutta erityisesti työvoimapula-aloilla.

Lisäksi henkilöstösäännössä esiintyvä laki kunnallisesta viranhaltijasta esitetään muutettavaksi lain nykyiseen muotoon laiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta.

Hallintosäännön VI osan "Hankintasääntö" 6 §:n täsmennykset ovat stilistisiä ja vastaavat 2 §:n määritelmiä.

Hallintosäännön tarkistusten voimaantulo

Hallintosäännön tarkistusten esitetään tulevan voimaan valtuuston päätöksestä lukuun ottamatta hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokuntaa koskevien määräysten poistamista, jotka tulevat voimaan 1.6.2023. Tällä mahdollistetaan se, että nykyiset hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta voivat kokoontua käsittelemään mm. vuoden 2022 tilinpäätöstä. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi.

Edellä mainitusta voimaantulosta poikkeuksena hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan esittelijää koskeva lisäys olisi voimassa valtuuston päätöksestä 31.5.2023 saakka, jotta lautakunnalla olisi esittelijä tilinpäätöskäsittelyssä. Esittelijäksi ehdotetaan kaupunginjohtajaa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi