Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 15.02.2023/Paragraf 27

Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Åtorp, asemakaavan muutos, alue 630412, koskevasta valituksesta

Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon Åtorpin asemakaavan muutosta koskevasta valituksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kiistää valituksessa esitetyn vaatimuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän Åtorpin asemakaavan muutoksen kumoamisesta, ja pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus hylkää valituksen lakiin perustumattomana.

Toimivalta

Espoon kaupungin hallintosäännön I osan 4. luvun 22 §:n 3 kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

Keskeinen lainsäädännöllinen tausta

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9, 42, 50, 51, 54 ja 57 §,
maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § sekä lausunnossa mainitut.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, vaatii valituksessaan, että hallinto-oikeus kumoaa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 23.11.2022 § 147 erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 54:n § vastaisena. Valittaja perustelee valitustaan pääasiassa siten, että asemakaavan muutos sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kuninkaantien varrella, rajoittuen koillisosastaan Träskändan kartanon puistoalueeseen (luonnonsuojelualue). Läheisyydessä virtaa Espoonjoen vesistöön kuuluva valtakunnallisesti arvokas Glimsinjoki. Myös joen vastarannalla on luonnonsuojelualue, Jahtimetsän lehtopurolaakso. Valittaja viittaa Espoon kaupunginmuseon kielteiseen lausuntoon asemakaavan muutosehdotuksesta. Valituksessaan Espoon ympäristöyhdistys pitää huolestuttavana, että asemakaavassa ei ole pyydetty/saatu Espoon oman ympäristönsuojelun asiantuntijatahon eli ympäristötoimen lausuntoa. Yhdistys katsoo, että tässä on rikottu hyvän hallinnon perusperiaatteita ja Espoon omia hallintosäännöksiä. Valittaja katsoo myös, että kaavamuutoksessa ei ole tehty riittävää vaikutustenarviointia.

Asemakaavan muutoksen pääasiallinen sisältö ja alueen nykytila

Kaavamuutosalue sijaitsee Järvenperän kaupunginosassa, korttelin 63035 tontilla 3. Aloite kaavamuutokseen on saatu maanomistajan hakemuksesta, joka saapui 17.5.2019.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa edellytykset tontin tehokkaammalle käytölle, kuitenkin niin, että huomioidaan tontin sijainti kulttuurihistoriallisessa ympäristössä ja arvokkaiden luontoarvojen ympäröimänä. Vuonna 2019 nostettiin samassa korttelissa olevan naapuritontin rakennusoikeutta siten, että se vastaa tehokkuutta e=0.16. Yhdenvertaisuuden mukaisesti hakijan tavoitteena on saada tontin tehokkuus samalle tasolle naapuritontin kanssa. Tämä tarkoitti rakennusoikeutena noin 90 k-m2:n nostoa.

Kyseessä on yhden pientalotontin käsittävä asemakaavan muutos. Tontin koko on 4 006 m2 ja sillä on voimassa olevan asemakaavan perusteella rakennusoikeutta 550 k-m2. Rakennusoikeus jakautuu kahdelle rakennusalalle, joista läntisellä osalla 200 k-m2 ja itäisellä osalla 350 k-m2. Tontin rakennustehokkuus on e=0.14.

Kaavamuutoksessa alueen käyttötarkoitusmerkintä säilyy ennallaan: Erillispientalojen korttelialue. Kulttuurihistoriallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeä alue, jolla kaikki rakentamistoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin (AO/s).

Kaavamuutoksen myötä vain itäisemmän rakennusalan rakennusoikeus kasvaa 90 k-m2:llä, ollen 440 k-m2. Kyseisen rakennusalan pinta-ala kuitenkin pienenee hieman ja voimassa olevan asemakaavan suurin sallittu kerrosluku II (kaksi) muuttuu ehdottomasti käytettäväksi kerrosluvuksi II (kaksi). Tällä varmistetaan rakennusten pienempi maapinta-ala. Läntisen rakennusalan rakennusoikeuteen ei tapahdu muutosta. Tontin rakennustehokkuus on kaavamuutoksen jälkeen e=0.16. Rakennusten määrä säilyy asemakaavassa ennallaan.

Kaavamuutoksessa on tontille lisätty rakennusalan ja Träskändan kartanon puiston väliin puilla ja pensailla istutettava alueen osa, jossa ei saa tehdä maanmuokkausta tai työmaa-ajoa. Alue tulee istuttaa luonnonmukaisesti kehitettäväksi puustoiseksi suojavyöhykkeeksi, joka tulee suojata myös työmaa-aikana.

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely

Asemakaavan muutoksen vireilletulosta tiedotettiin 9.6.2021. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 14.6.2021-4.8.2021. Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 5.9.-4.10.2022. Ehdotukseen pyydettiin osallisilta muistutuksia sekä viranomaisilta ja muilta toimijoilta kannanottoja ja lausuntoja. Kannanottopyyntö lähetettiin myös kaupungin ympäristönsuojelun palvelualueelle. Ympäristönsuojelu ei jättänyt kaavaehdotukseen kannanottoa. Myös Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, ettei jätä kaavaehdotuksesta lausuntoa. Kaikkiaan muistutuksia, kannanottoja ja lausuntoja saatiin yhdeksän kappaletta.

Yleiskaava

Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) alue on varattu pääosin asuinpientaloille (AP). Kiinteistöön rajautuu koillisosassa luonnonsuojelualueen reuna sekä kaakkois- ja eteläpuolella virkistysalue. Virkistysalueelle on ympyröin osoitettu ulkoilureitin ohjeellinen sijainti. Kiinteistö kuuluu myös kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön (Espoonjokilaakson maisema-alue, vinoviivoitus). Yleiskaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentissa ja 54 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena asemakaavan laadinnassa.

Asemakaavan sisältövaatimukset

Kulttuuriympäristö

Asemakaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa on säädetty, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Asemakaavan muutoksen alueella ei ole suojelukohteita, mutta suunnittelualue ja sen ympäristö kuuluvat kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön, Espoonjokilaakson maisema-alueeseen. Kyseessä on noin 20 kilometriä pitkä alue, joka ulottuu Vantaan Petikosta Espoonlahdelle, Espoonjoen suulle asti.

Uudenmaan liiton kulttuuriympäristöselvityksen (Missä maat on mainioimmat, painos 2022) mukaan maisema-alue sisältää lukuisia historiallisia kerrostumia keskiaikaisista kylistä, viljelymaisemineen ja kylineen, 1900-luvun alun teollisuuteen. Espoonjokilaakso on osa maakunnan halkaisevaa ja paikoin hyvin havaittavaa kallioperän murroslaaksoa. Alueen vanhinta säilynyttä kerrostumaa edustavat lukuisat muinaisjäännökset sekä Suuri rantatie ja sen varteen 1400-luvun lopulla rakennettu harmaakivikirkko. Jokilaaksossa on useita keskiajalta periytyviä kyliä, joissa on jonkin verran vanhaa rakennuskantaa jäljellä. 1700-luvun lopulta oleva Träskändan kartano on seudun nuorimpia kartanoita, johon kuuluu hyvin säilyneen rakennuskannan lisäksi suuri puisto.

Kaava-alueen pohjoiskulman kautta kulkee Museoviraston RKY-kohde Suuri Rantatie, joka on Turun ja Viipurin yhdistävä keskiaikainen tie. Parhaiten sen kulkua voi hahmottaa Etelä-Suomen rannikkoalueella.

Kaava-alueen koillisreunaan rajautuu toinen RKY-kohde, Träskändan kartano rakennuksineen ja puistoineen. Ne edustavat 1800-luvun kartanokulttuuria pääkaupunkiseudulla. Träskändan kartanopuisto jakautuu maisemapuistoon, puistometsään ja luonnonsuojelualueeseen sekä kartanon välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan muotopuutarhaan.

Kaavamuutos ei heikennä tai muuta edellä mainittujen kulttuurihistoriallisten kohteiden (Espoonjokilaakson maisema-alue, Suuri Rantatie, Träskändan kartanon rakennukset ja puisto) merkitystä tai arvoa. Kaava-alueella ei ole sellaista vanhaa rakennuskantaa, jolla olisi liittymäkohtia Espoonjoen maisema-alueen historiaan. Tontilla olevat rakennukset on rakennettu vuosina 1947 ja 1982. Kumpaakaan rakennusta ei ole suojeltu. Kaavamuutos ei muuta tontille mahdollistettujen asuntojen määrää verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan.

Kiinteistön tonttiliittymä on Kuninkaantiellä eli Suurella Rantatiellä. Sen vanha Träskändan kiviaidassa olevan portin kautta kulkeva linjaus sijaitsee tontin äärimmäisessä pohjoisnurkassa. Kaavamuutos ei vaikuta tähän millään tavalla. Träskändan kartano ja sen puistoalue rajautuu kaava-alueesta historiallisella kiviaidalla. Kaavamuutos ei vaikuta Träskändan kartanon alueeseen.

Kaupunginmuseo on todennut lausunnossaan 29.9.2022, että se tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti alueensa vastuumuseona rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla maankäytön suunnitteluun väistämättä kuuluva erilaisten intressien ja kaavan sisältövaatimusten yhteensovittamisen tehtävä kuuluu kaavoittajalle ja kaavan hyväksyvälle toimielimelle. Laissa säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia on noudatettava kaavoituksessa kokonaisuutena, mutta niiden keskinäinen painoarvo yksittäisessä asemakaavassa riippuu asemakaavan tarkoituksesta, ohjaustavoitteesta ja vallitsevien olosuhteiden lähtökohdista, joihin nähden asemakaavan vaikutukset selvitetään ja arvioidaan kaavoitusmenettelyssä. Voimassa olevan asemakaavan määräyksillä ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä arvioitaessa asemakaavan muutoksen lainmukaisuutta. Voimassa olevan asemakaavan määräykset ovat osaltaan selvitysaineistoa, joka ilmentää alueella vallitsevien huomioitavien arvojen olemassaoloa. Kaavan suunnittelualueella tunnistettujen ja huomioitavien arvojen turvaaminen riittävällä tavalla varmistetaan asemakaavan muutoksen sisältöratkaisujen ja kaavamääräysten keinoin, kuten valituksenalaisessa asemakaavan muutoksessa on kaavan aineistosta ilmenevän mukaisesti tehty. Kaavamuutos ei heikennä alueen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Luonnonympäristö

Asemakaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä säädetyn mukaisesti. Espoon kaupungin hallintosäännössä ei ole määrätty kaavoituksen selvitysten tekemisestä tai lausuntojen pyytämisestä. Kaupungin omien asiantuntijoiden selvitysten lisäksi alueesta voidaan laatia lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luontoarvoja voidaan arvioida luontolausunnolla tai luontoselvityksellä. Luontolausunnon tarkoituksena on maastokäynnin perusteella selvittää, tarvitaanko alueelle tarkempi luontoselvitys. Kaavamuutosalueen maastokäynnillä arvioitiin alueen nykyiset luontotyypit sekä alueen soveltuvuus liito-oravalle. Viereiseltä Träskändän kartanon ja Glimsinjoen alueelta on aiemmin tehty luontoselvityksiä.

Luontotyypeistä ja kasvillisuudesta luontolausunnossa on todettu, että koko tontin alue on vanhaa viljelysaluetta, puutarhaa ja pihapiiriä. Ainoastaan tontin pohjoisreunalla on sekapuustona havu- ja lehtipuita Träskändan puistometsän rajalla. Tontin lähiympäristössä kasvaa myös muutamia jaloja lehtipuita, tammia ja vuorijalavia sekä tontillakin yksi saarni, joka on istutusperäinen. Tervaleppää ja raitaa on jokivarren kosteilla kohdilla. Tontilla puusto on melko harvaa ja suurten lehtipuiden latvustot luovat peittävyyttä alueelle.

Lausunnossa todetaan, että aiemmin alueella tehdyssä selvityksessä ei ole mainittu harvalukuisia tai uhanalaisia lintulajeja kaavamuutosalueen kohdalla. Potentiaalisin lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka olisi tontin vanhin rakennus. Sitä ei olla purkamassa, joten sen rakenteita ei myöskään katsottu tarpeelliseksi tarkastaa lepakoiden osalta. Pihan muutamat vajat ja vanha autotalli ovat matalia ja kylmiä, niissä eivät lepakot voi ainakaan talvehtia ja ne eivät todennäköisesti sovellu myöskään lepakoiden lisääntymispaikaksi.

Tontin pohjoispuolella on aiemmassa selvityksessä havaittu liito-oravan elinpiiri ja myös tontin alueelta on vanha papanahavainto. Glimsinjoen varsi on merkitty lajille sopivaksi liikkumisyhteydeksi. Träskändan kartanon puistometsään rajoittuva osa tonttia on liito-oravalle sopivaa. Muu osa tonttia ei ole lajin suosimaa ympäristö, eikä siinä todennäköisesti ole lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Maastokäynnillä etsittiin liito-oravan papanoita Träskändan kartanonpuistoon rajoittuvalta alueelta isojen kuusten ja haapojen alta. Myös tontin ulkopuolella olevaa puustoa käytiin tarkastamassa noin 10-20 metrin päässä rajasta. Alueella ei nyt havaittu yhtään liito-oravan papanaa.

Lahokaviosammaleen osalta lausunnossa todetaan, että tontin alue ei ole lajille hyvin soveltuvaa aluetta, sillä puusto on harvaa ja maasto aurinkoista, eikä tontilla ole kuusia maapuina tai kantoina. Glimsinjoen varsi on osa maakunnallista ja paikallisesti arvokasta ekologista yhteyttä. Yhteys on rajattu jokivarteen tontin alueen itäpuolelle.

Yhteenvetona todetaan, että selvitysalueella ei esiinny suojeltavia luontotyyppejä, eikä muita huomionarvoisia luontokokonaisuuksia. Alue ei ole liito-oravalle erityisen sopivaa, mutta viereinen Träskändan puistometsä sekä Glimsinjoen varsi on liito-oravien liikkumis- ja ruokailualueita. Maastokäynnin ja alueen aiemman luontoselvityksen perusteella kaavamuutosalueella ei todennäköisesti ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät suunnitellun kaavamuutoksen.

Luontolausunnon katsottiin olevan riittävän laaja ja antavan todenmukaisen kuvan kaava-alueen luontoarvoista. Laajaa luontoselvitystä ei katsottu sen lisäksi tarpeelliseksi. Luontolausunto on julkinen ja se oli mukana kaavaehdotusaineistossa, joka oli päätöksentekijöiden käytettävissä sekä kaavahankkeen verkkosivuilla yleisesti saatavissa.

Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella virtaa Glimsinjoki, joka on valtakunnallisesti arvokas virtavesikohde. Glimsinjoen eteläpuolella sijaitsee Jahtimetsän lehtopurolaakso, joka on luonnonsuojelualuetta. Suunnittelualueen pohjoisosa rajautuu luonnonsuojelualueeksi rauhoitettuun Träskändan kartanopuistoon. Kaavamuutoksen ei ole arvioitu aiheuttavan näille kohteille muutosta voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Päinvastoin rakennusala pienenee tontilla jonkin verran ja Träskändan kartanopuistoa reunustavaa kiviaitaa vastaan on osoitettu uusi puilla ja pensailla istutettavan luonnonmukaiseksi kehitettäväksi alueen osa, jossa ei saa tehdä maanmuokkausta tai työmaa-ajoa.

Itäisemmän rakennusalan ehdottomasti käytettäväksi kerrosluvuksi on määrätty kaksi (II). Tällä varmistetaan, että rakennusmassa sijoittuu mahdollisimman pienelle maapinta-alalle, mikä suojaa ympäröivää piha-aluetta.

Tontin itä-, kaakkois- ja eteläreunaan on määrätty istutettavan tai luonnontilassa säilytettävän alueen osa, mikä antaa suojaa sitä ympäröiville lähialueille. Kyseisen osan hoitaminen tai istuttaminen tulee tehdä ympäristön ominaispiirteitä kunnioittaen ja luonnonmukaisuus säilyttäen.

Kaavamääräyksissä on, voimassa olevasta asemakaavasta poiketen, esitetty huleveden käsittelylle tarkat määräykset. Istutusalueilta ja katoilta kertyvät puhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä.

Asemakaavaan on lisäksi osoitettu ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen varatun altaan, painanteen, ojan, säiliön, kosteikon tai muun rakenteen. Näin voidaan suodattamalla ja imeyttämällä rajoittaa ravinteiden ja kiintoaineiden liukenemista Glimsinjokeen.

Kaavamääräyksissä on tulvariski huomioitu voimassa olevaa asemakaavaa tarkemmin. Määräyksissä on mainittu, että korkeustason +21,00 mpy (N2000) alle rakennettaessa vesi voi vaurioittaa rakenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita. Pelastustiet tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +21,00 mpy (N2000).

Yhteenveto

On huomioitava, että kaava-alueen käyttötarkoitusmerkintä säilyy ennallaan (AO/s). Kyseessä on erillispientalojen korttelialue, joka on kulttuurihistoriallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeä alue. Kaikki rakentamistoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rakennuslupahakemuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomainen pyytää toimenpiteisiin lausunnon tilanteesta riippuen esimerkiksi kaupungin ympäristönsuojeluyksiköltä tai kaupunginmuseolta. Kaava-alueen rakentamista ei ole täysimääräisesti toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaan. Uusi asemakaavamuutos huomioi ympäristövaikutukset entistä paremmin, eikä maltillinen rakennusoikeuden nosto vaaranna aluetta ympäröiviä kulttuurihistoriallisia ja luonnonsuojelullisia arvoja. Asemakaavan muutos ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, vaan täyttää selvitetysti maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa säädetyt rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaalimista koskevat asemakaavan sisältövaatimukset.

Lopuksi

Valituksenalainen asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset ja on laadittu noudattaen, mitä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä on laissa säädetty. Yleiskaava on ollut ohjeena asemakaavan muutoksessa. Kaavaratkaisu perustuu ajantasaisiin, riittäviin selvityksiin, jotka on tehty kaavan tarkoitukseen nähden riittävän laajalta alueelta. Kaavaratkaisu ei ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastainen.

Edellä esitettyjen seikkojen valossa ja kaavan aineistoon viitaten Espoon kaupunki katsoo, että valituksessa ei ole esitetty syitä, joiden perusteella päätös tulisi kumota tai palauttaa. Valituksessa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella päätös olisi lainvastainen, syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.