Kasvun ja oppimisen lautakunta
Protokoll 19.04.2023/Paragraf 76

Asianumero 1062/12.01.00/2023

Kasvun ja oppimisen lautakunta 19.04.2023 § 76

§ 76

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus

 Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Rinta-Aho Harri

Käsittely 

Kasvun ja oppimisen toimialajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen.

Päätös

Selostus 

Valtuutettu Sofia Tuisku ja 16 muuta valtuutettua ovat esittäneet 20.3.2023 valtuustokysymyksen perusopetuksen S2-opetuksen resursseista Espoossa.

Valtuustokysymyksessä todetaan, että oppilaiden oppimistuloksia tarkasteltaessa ovat nousseet esiin oppimiserot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden välillä. Aiheeseen liittyen Yle oli tehnyt valtakunnallisen kyselyn opettajille S2-opetuksen resursseihin liittyen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet opettajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia eritasoisten oppilaiden tukemiseen.

Riittävien resurssien turvaaminen S2-opetukseen ei tarkoita ainoastaan riittävää S2-opettajien ja opetuksen määrää, vaan myös valmisteltua oppimateriaalia sekä koko henkilöstön osaamisen varmistamista. Kaikilla opettajilla ei välttämättä ole koulutusta kielellisen moninaisuuden kohtaamiseen, ja he voivat kokea jäävänsä tilanteen kanssa yksin. Opettajien jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää, että S2-oppilaiden opettamiseen on kokonaisuudessaan riittävät resurssit.

Valtuutetut kysyivät kolme kysymystä, joihin vastaukset alla.

1. Millä tavoin S2-opetuksen resurssit on Espoossa jaettu? Miten resurssoinnissa on otettu huomioon vieraskielisen väestön määrä kullakin oppilaaksi ottoalueella ja koulussa?

Espoo hakee vuosittain takautuvasti valtionavustusta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomi / ruotsi toisena kielenä -opetukseen toteutuneiden opetustuntien perusteella.

Suomenkielisessä perusopetuksessa jaetaan oppilaskohtaisen perusresurssin lisäksi yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien oppilaiden lisäresurssi Suomeen muuttopäivän mukaan. Tältä pohjalta jaettu resurssi esitetään taulukon riveillä 34-39.

Taulukon riveillä 28 - 32 esitetään valmistavan opetuksen ja ryhmämuotoisen määräaikaisen maahanmuuttajaopetuksen (MPR, tunnetaan myös nimellä RMMO) saamia tuntikiintiöitä

Em. resurssien lisäksi resursseja jaetaan myös koulun oppilaiden sosio-ekonomisen aseman mukaan.

Ruotsinkielisessä opetuksessa S2-opetus ja valmistavan opetuksen resurssointi jaetaan tarveharkintaisesti pääasiassa kohdistamalla tehtävään palkattujen opettajien työpanos koulujen tarpeiden mukaan.

Tämän lisäksi molempien kieliryhmien koulut saavat mm. tasa-arvoavustusta (ns. KOTA-rahoitus) ja erilaisia hankeavustuksia. Rehtori vastaa oman koulunsa sisällä resurssien jaosta.

2. Onko selvitetty, miten Espoon koulujen opettajat kokevat S2-opetuksen resurssien riittävyyden? (Jos, niin miten?)
 

Suomenkielisen opetuksen kehittäjäopettajien tiimi järjestää vuosittain useita pedagogisia kahviloita maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opettajille.  Näissä pedagogisissa kahviloissa kuullaan opettajia koulujen eri tilanteista ja arjesta.

Lisäksi mm. rehtorikyselyillä on selvitetty koulujen resurssien riittävyyttä eri näkökulmista.

3. Minkälaisia toimia mahdollisesti tarvittaisiin, että S2-opetuksessa olisi riittävät resurssit kaikkialla Espoossa?

Suomenkielisessä opetuksessa on pitkä perinne hyväksi havaitusta kehittäjäopettajatoiminnasta. Kuluvana lukuvuonna kaksi kehittäjäopettajaa keskittyy erityisesti S2-opetukseen, toinen alakoulussa ja toinen yläkoulussa. Lisäksi järjestämme lyhyitä täydennyskoulutuksia ja neuvontoja S2-opetuksesta ja kielitietoisesta opetuksesta kouluilla. Neuvontatarve kasvaa voimakkaasti.

S2- ja muussa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa haasteena on saada päteviä opettajia Espooseen.

Laadukkaan opetuksen varmistamiseksi sekä aineenopettajat että luokanopettajat tarvitsevat lisää koulutusta S2- ja kielitietoisesta opetuksesta. Tämän laajan täydennyskoulutuksen pitäisi tapahtua työajalla.

Koulujen toimintakulttuurin kehittäminen kielitietoiseksi edellyttää nykyistä enemmän aikaa ja resursseja. Tämä tukee kaikkien oppilaiden laadukasta opetusta ja hyvinvointia.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi