Kaupunginhallitus
Protokoll 18.09.2023/Paragraf 244

Asianumero 1891/11.01.02/2023

Kaupunginhallitus 18.09.2023 § 244

§ 244

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Puheenjohtaja Partasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen

Päätös

Selostus 

Valtuustoaloite

Johanna Karimäki ja 26 muuta valtuutettua ovat 15.5.2023 jättäneet valtuustoaloitteen siilien huomioimisesta kaupunkisuunnittelussa ja viherpalveluissa.

Aloitteessa todetaan, että siilit ovat dramaattisesti vähentyneet. Siilikantaa vähentää mm. lisääntyvä liikenne, liikenneväylien rajaamat populaatiorajat, nurmikoiden leikkuu massiivisilla koneilla ja ilmaston lämpeneminen. Siilit ovat sopeutuneet elämään kaupungeissa ja ihmisten läheisyydessä, ja on keskeistä, että kaupunkisuunnittelussa turvataan siilille turvallisia viheryhteyksiä ja kaupunkien puistoista löytyy lehti- ja risukasoja, joita siili käyttää pesänrakennuspaikkoina ja piilopaikkoina. Kaupunkiviheralueita toisiinsa kytkevät viheryhteydet laajentavat siilien elinpiiriä ja luovat niille turvallisia kulkureittejä kaupunkirakenteen sisällä. Asukkaat voivat turvata myös siilikannan elinvoimaa omissa puutarhoissaan. Siksi tietoutta siileistä on tärkeää jakaa muun muassa kaupungin internetsivuilla. Kesähelteillä luonnoneläimille voi laittaa pihoille vesiastioita. 

Aloitteessa esitetään selvitettäväksi, kuinka siilin elinolosuhteita voidaan paremmin turvata kaupunkisuunnittelussa ja viherpalveluissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Espoossa parhaillaan tapahtuva voimakas kaupungistuminen, sen myötä lisääntyvä liikenne ja kehittyvä liikenneväyläverkosto rajaavat ja muuttavat väistämättä siilien elinympäristöä. Espoon kaupungin kaavoituksen, viheralueiden rakentamisen ja kunnossapidon sekä metsänhoidon tasolla haasteet tiedostetaan. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja kaupunkitekniikan keskus ovat koostaneet alle aihepiireittäin vastaukset valtuustoaloitteessa ilmenneisiin ongelmiin ja tarpeisiin. 

Viheryhteydet ja ekologiset yhteydet kaupunkirakenteessa 

Espoon yleis- ja asemakaavoituksessa on käynnissä useita hankkeita ja selvityksiä, joilla tuetaan eri lajien elinympäristöjä tiivistyvän kaupunkirakenteen sisällä. Vaikka hankkeissa ja selvityksissä ei erikseen nosteta esiin siiliä lajina, luovat useat erilliset selvitystyöt kaavoitusvaiheessa enenevissä määrin suotuisia elinympäristöjä myös siileille. 

Yleis- ja asemakaavoituksen tasolla viheryhteyksiä tarkastellaan jatkuvasti sekä ihmisen toiminnan että eliöiden liikkumisen ja leviämisen (ekologinen yhteys) näkökulmasta. Kokonaiskuvaa näistä yhteyksistä on hahmotettu esimerkiksi vuonna 2019 ilmestyneessä, Espoon yleiskaavan toimittamassa Viherkudelma -julkaisussa (osa B, Espoon siniviherrakenne). Kaupungin sisäisiä ja maakunnallisia ekologisia yhteyksiä tarkasteltiin kattavasti myös Espoon ympäristökeskuksen julkaisussa "Espoon ekologisen verkoston nykytila" vuodelta 2021.  

Espoon kaupungin ympäristösuojelun yksikkö kokoaa ja päivittää useiden eri selvitysten pohjalta maakunnallisia ja paikallisia ekologisia yhteyksiä kaupungin paikkatietoaineistoon. Näitä aineistoja käytetään lähtökohtana asemakaavoitushankkeissa. Tietoja täydennetään tarpeen mukaan asemakaavavaiheessa laadittavilla luontoselvityksillä, joissa suojeltavia eläinlajeja, kasvillisuutta ja luontotyyppejä paikannetaan aluekohtaisesti.  

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikkö kehittää parhaillaan Helsingin mallin pohjalta viherkerrointyökalua. Sen avulla asemakaavoitettaville kortteleille ja tonteille saadaan kaavoitusvaiheessa määritettyä tavoitteellinen vihertehokkuus. Tällä tarkoitetaan erilaisten kasvillisuuspintojen ja sadeveden viivytysratkaisujen osuutta tontin pinta-alasta. Työkalun avulla eliöstölle varmistetaan riittävä vehreä elin- ja liikkumatila myös yksittäisten korttelien ja tonttien tasolla. 

Suojapaikat metsäalueilla 

Metsäpohjan risukko ja puusto tarjoavat siilille suojaa ja pesäpaikkoja. Espoon kaupunkitekniikan keskuksen luonnonhoitoyksikössä tämä tarve tiedostetaan ja luontaista puustoa ja risukkoa pyritään säilyttämään metsäalueilla mahdollisimman paljon. Risuja kasataan pois vain kriittisimmistä paikoista. Metsäisten alueiden pienpuuston ja risukkojen raivauksien yhteydessä jätetään myös raivaamattomia tiheikköjä, jotka antavat suojaa niin siileille, linnuille kuin muillekin eläimille. Metsänhoidon periaatteet on kirjattu julkaisuun "Espoon metsien ja niittyjen hoidon toimintamalli" (2017).  

Suojapaikat viheralueilla 

Espoon kaupunkitekniikan keskuksen viherkunnossapito vastaa viheralueiden, kuten puistojen, hoidosta ja ylläpidosta. Lähtökohtana kunnossapidossa on, että lehtiä jää ja jätetään varsinkin reuna-alueille kuten nurmikon ja metsän rajamaastoon. Lehtiä ja risuja ei myöskään aktiivisesti poisteta pensasryhmistä, jotka varmasti tarjoavat kaupunkimaisessa ympäristössä hyviä ja suojaisia paikkoja siileille. Robottileikkureita ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta viheralueiden leikkauksessa käytetä.  

Eliöstön kannalta suojaisaa monimuotoista elinympäristöä voidaan aikaansaada myös muuttamalla kaupungin nurmialueita osittain niityksi. Vuonna 2020 uudistunut valtakunnallinen viheralueiden kunnossapitoluokitus tarjoaa mahdollisuuksia niittyjen määrän lisäämiseen esimerkiksi katuviheralueilla tai kiinteistöjen pihoilla. Tähän, sekä vanhojen niittyjen ennallistamiseen keskittyi viherkunnossapitoyksikön julkaisu "Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelma 2020-2031". Selvityksessä tarkasteltiin Espoon kaupungin omistamien niittyjen ja avointen alueiden muodostamaa verkostoa laajana kokonaisuutena, johon uudet ja ennallistettavat niittyalueet kytkeytyvät. Selvityksen esittämissä niittyjen ja avoimien alueiden hoitotoimenpiteissä koneellinen niitto pidetään minimissä (1-2 kertaa kasvukaudessa). Niitto ajoitetaan useimmiten loppukesään, pesimäajan ulkopuolelle. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi