Liikuntalautakunta
Protokoll 21.09.2023/Paragraf 36

Asianumero 1880/02.02.00/2022

Liikuntalautakunta 21.09.2023 § 36

§ 36

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Asian esitteli Mervi Heinaro.

Wacklin Aron ja Halosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

LAUTAKUNTA HUOLISSAAN LIIKUNTAHALLEISTA Espoo on Suomen kuuden suurimman kaupungin liikuntavertailussa kärkiluokkaa kaikilla muilla mittareilla paitsi liikuntahalleissa. Kun lasketaan hallien pinta-alat yhteen, Espoo on vajonnut sijalle kuusi. Valoa on näkyvissä, kun Matinkylän lukion yhteyteen valmistuu kaupunkimme suurin halli. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, hallin käyttäjiltä uhataan viedä tärkeitä käyttöviikkoja yo-kirjoitusten takia. Koulun penkit ja pulpetit täyttäisivät salin iltaisin. Tämä ei tietenkään ole Espoon suosimaa tilojen tehokasta käyttöä. Kirjoitusten järjestämiselle löytyisi vaihtoehtoja sekä Matinkylän lukion omissa että viereisen Tiistilän koulun tiloissa. Liikuntalautakunta ilmaisee suuren huolenaiheen asiasta. Liikuntalautakunta toivoo, että Espoossa käynnistynyt poikkihallinnollinen yhteistyö poikii hedelmällisen tuloksen Matinkylän lukion liikuntahallin käytössä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Wacklinin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi liikuntalautakunnan hyväksyneen sen.

Päätös

Selostus Lähtökohdan vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Espoo-tarina, valtuuston vuonna 2020 hyväksymän ja kesäkuussa 2022 päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman linjaukset ja tavoitteet, yleinen taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön kehitys sekä uusi hallitusohjelma ja valtion julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma.

Vuosien 2024-2026 talouden suunnittelua tehdään erittäin epävarmoissa olosuhteissa. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainaan on aiheuttanut useita talouteen negatiivisesti vaikuttavia ilmiöitä. Energian hinnan nousu, inflaatio, korkojen nousu sekä rakennusalan heikko suhdanne varjostavat talouden näkymiä. Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa kuluvan vuoden bruttokansantuotteen pysyvän viime vuoden tasolla ja ensi vuonna talouden kasvavan 1,4 prosenttia. Kesän jälkeen monet ennustelaitokset ovat alentaneet talouden ennusteita kuluvalle ja ensi vuodelle. Tämä näkyy myös kaupungin ensi vuoden päivitetyissä tuloarvioissa. Kaupungin vuoden 2023 rahoituspohjaa parantavat vielä Sote- ja pelastustoimen siirtymävaiheen korkeammat verotulot ja ns. verohännät, jotka oikaistaan vuonna 2024. Vuonna 2024 verotulot laskevat vuoden 2023 tasosta ja yleisen taloustilanteen takia on ensi vuoden maanmyyntituottojen arviota jouduttu myös laskemaan. Valtionosuuksien määrä tarkentuu loppuvuoden aikana, kun sote-uudistuksen vaikutukset tarkentuvat ja uuden hallitusohjelman kuntatalousvaikutukset tarkentuvat. Espoon rahoituspohjan näkymät vuosille 2024-2025 ovat selvästi vuotta 2023 heikommat.

Vuonna 2023 inflaation ennustetaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna mutta tasaantuvan ensi vuonna lähelle keskuspankkien tavoittelemaa 2 prosentin kasvuvauhtia. Korkeaksi kohonnut hintataso ja korkojen nousu vähentävät kysyntää ja hintapaineet helpottavat vähitellen. Työllisyyden ennustetaan kasvaa taas ensi vuodesta lähtien ja vuonna 2025 työllisyysaste on 74,6 prosenttia ja työttömyysaste 6,6 prosenttia.

Toimialat ja tulosyksiköt laativat talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen valmisteluohjeessa annetun menojen kokonaiskasvu-%:n mukaiseksi.  Kehyksessä on turvattu nykyisten palvelujen taso ja lisätty määrärahoja kasvavaan palvelutarpeeseen sekä kustannustason nousuun ja palkkaratkaisun kustannusvaikutuksiin. Käyttötalouden kehysten valmistelu on tehty tulosyksikkötasolta lähtien. Tulosyksikkötason valmistelussa pohjana toimii TakE-kehykset, joiden laadinnassa huomioidaan ns. perusuran mukainen kasvu ja sitä vähentävät TakE-toimenpiteiden vuosittaiset tuottavuustavoitteet. Perusuran mukaisessa kasvussa on huomioitu palvelujen kohdeväestön tai palvelutarpeen kasvua, kuntien kustannus- ja palkkakehitystä hyvin kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos sekä Take -ohjelmassa asetetut tuottavuustavoitteet.

Investointiohjelmaa valmistellaan voimassa olevan ja vuoteen 2031 asti ulottuvan ohjelman investointikaton mukaisesti.

Vuoden 2021 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunnan suosituksena on, että talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden sopeuttamisohjelman toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin ja konsernin talouden kestävän tasapainon saavuttamiseksi ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin sopeutumiseksi. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista on määrätietoisesti jatkettava, jotta Espoon kaupunkikonsernin talous saadaan kestävään tasapainoon asukkaiden peruspalvelut turvaten.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi