Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Protokoll 11.09.2023/Paragraf 44

Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2024-2026

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2024-2026 seuraavan lausunnon:

1. Pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet

Espoon kaupunki näkee, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana tulee olla sille asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet. Asioiden valmistelu tulee tehdä hyvässä vuorovaikutuksessa, avoimesti ja ennakoiden jäsenkuntien kanssa yhteisen tahtotilan muodostamiseksi.

HSL:lle vuosille 2024-25 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:

- Tuottavuuden nousu koko tarkastelukaudella yhteensä vähintään 5 % vuosien 2015-2019 keskiarvoon verrattuna
- Kuntakohtaiset subventio-osuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kuntakohtaisista kokonaiskustannuksista
- Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen ja vastuullisuus

2. Kestävä ja tasapainoinen talous

HSL:n tammikuun 2022 yhtymäkokouksessa hyväksytyn strategian mukaiset neljä strategista tavoitetta ovat 1) kohti päästötöntä joukkoliikennettä, 2) joukkoliikenteen käyttö ennätyslukemissa, 3) kustannustehokas joukkoliikenne sekä 4) tasapainoinen talous. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2024-2026 todetaan yhtäältä tavoitteiden ja budjetoinnin perustuvan HSL:n yhtymäkokouksen hyväksymään strategiaan. Toisaalta TTS:ssa nostetaan nousijamäärien kasvattaminen keskeisimmäksi tavoitteeksi. Espoon näkemyksen mukaan HSL:n tulee varmistaa myös muiden strategisten tavoitteiden toteutuminen, kuten tasapainoinen talous ja sen sisältämä tavoite kuntaosuuden suuruudelle. Strategia muodostaa kokonaisuuden ja siksi Espoo ei voi kannattaa nyt esitettyä toimintatapaa, että kaupunki sitoutuisi rahoittamaan toimia, joita ei ole edes alustavasti esitelty toimintasuunnitelmassa.

Espoon kuntakohtaisen subventio-osuuden ennustetaan vuosina 2024-2026 olevan 67-69,6 %, mikä on PKS-omistajaohjaustavoitteissa määriteltyä tavoitetasoa (50 %) huomattavasti korkeampi. HSL:lle on kertynyt liikenne- ja viestintävirasto Traficomin syyskuussa 2022 myöntämästä lisärahoituksesta kuntakohtaista ylijäämää yhteensä 49 milj. euroa, jota ei esitetä palautettavaksi jäsenkuntiin. Ennusteen mukaan vuoden 2023 lopussa Espoon osuus HSL:lle kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä on 16,8 milj. euroa. HSL esittää ylijäämien käyttöä matkustajamäärätavoitteen saavuttamiseksi ilman tarkempaa erittelyä toimenpiteistä, kustannuksista tai vaikuttavuudesta. Espoo ei kannata ylijäämien käyttöä HSL:n nyt esittämällä aiemmasta poikkeavalla tavalla, vaan edellyttää, että toimenpiteistä ja niiden kuntakohtaisista kustannuksista neuvotellaan kuntien kanssa ennen niistä päättämistä. Matkustajamäärien lisäämiseen liittyvät toimenpiteet tulee valmistella yhteistyössä HSL:n ja omistajakuntien kesken. Kuntakohtaisilla ylijäämillä rahoitettavien toimenpiteiden on kohdistuttava ao. jäsenkuntiin ja laskettava kuntakohtaisia subventio-osuuksia.

Espoo pitää kannatettavana HSL:n painotusta asiakasymmärryksen kehittämiseen ja markkinointiin strategisina menestystekijöinä. Kustannustehokkuuden näkökulmasta tärkeää on myös tuottavuustoimenpiteiden tunnistaminen. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan HSL:n kustannustehokkuustavoitteen saavuttamista tukee tämänhetkinen näkymä kustannustason nousun tasaantumisesta. HSL esitteli syysyhtymäkokouksessa 29.11.2022 koonnin toteuttamastaan tuottavuusohjelmasta, jossa tunnistettiin yli 30 toimenpide-ehdotusta talouden tasapainottamiseksi. HSL totesi yhtymäkokouksessa varsinaisten toimenpide-esitysten täsmentyvän jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa. Espoo toistaa syysyhtymäkokouksessa esittämänsä näkemyksen siitä, että tuottavuusohjelmassa tunnistettujen toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta tulee arvioida yhdessä jäsenkuntien kanssa kustannustehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Espoo kannattaa HSL:n tavoitetta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta. Nousujen määrä ja kulkumuoto-osuus pääsääntöisesti korreloivat keskenään, mutta toimien tehokkaaksi suuntaamiseksi tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa eri joukkoliikennevälineiden kannattavuuksista ja nousijamääristä; erityisesti bussilinjastojen suhteen on suurta alueellista vaihtelua. Espoossa on viime vuosina siirrytty voimakkaammin tarjoamaan runkolinjatasoista palvelua, joka väistämättä lisää nousuja, mutta ei välttämättä lisää joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja. HSL:n on varmistettava, että jäsenkunnat osallistuvat toimenpiteiden suunnitteluun, ja että toimenpiteiden vaikuttavuus on osoitettavissa.

3. Infrakorvausjärjestelmä ja hinnoittelun kehittäminen

Infrakorvausjärjestelmä perustuu jäsenkuntien ja HSL:n välillä solmittuihin sopimuksiin, eikä näin ole talous- ja toimintasuunnitelman lausunnossa käsiteltävä asia. Nykyinen infrakorvausjärjestelmä on tarpeellinen tasaamaan kuntien joukkoliikenteen investointikustannuksia käytön suhteessa. Järjestelmän aiheuttama paine lipunhintojen jatkuviin korotuksiin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Infrakorvausjärjestelmän kehittämistä tulee käsitellä osana HSL:n toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua esimerkiksi suurimpien jäsenkuntien välisissä keskusteluissa. Tämän vuoksi tulisi omistajakuntien käynnistää yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi valmistelu niin, että tarvittavat selvitykset ja linjaukset ovat käytettävissä HSL:n seuraavan talous- ja toimintasuunnitelman laatimisessa.

Espoon näkemyksen mukaan HSL:n lippuvalikoimaa tulee entisestään laajentaa muuttuneisiin matkustustottumuksiin vastaamiseksi. Käyttöön otettu sarjalippu on uudistus oikeaan suuntaan. HSL:n tulee jatkossa laajentaa myös joukkoliikennelippujen maksutapoja. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2024-2026 ei esitetä konkreettista ehdotusta lippujen hintojen muutoksille. Espoo peräänkuuluttaa hinnoittelumallien muutosehdotusten valmisteluun avoimuutta ja yhteistyötä jäsenkuntien kanssa.

4. Joukkoliikenteen palvelutasomuutokset

Palvelutaso on joukkoliikenteen suurin houkuttavuustekijä eikä palvelutasoa saa heikentää niin, että se johtaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden pienenemiseen. Espoon joukkoliikennejärjestelmässä tapahtuu suuria muutoksia tulevalla toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella. Metron jatkeen liikenne alkoi joulukuussa 2022 ja metron käyttäjämäärät ovat nousussa. Pikaraitiotielinja 15 (Raide-Jokeri) aloittaa liikennöinnin lähiaikoina, ja elokuussa 2023 myös Etelä-Espoon ja Tapiola-Leppävaaran uudet linjastokokonaisuudet otetaan käyttöön. HSL on lisäksi varautunut joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyihin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin mm. kaupunkiradan ja Leppävaaran keskuksen rakentamisen ajaksi. Matkustajamäärien kehityksen seuraaminen näiden uudistusten osalta on tärkeää, ja HSL:n on varmistettava, että edellytykset kehityksen seuraamiseksi ovat kunnossa.

Uusi joukkoliikenteen verkko on aiempaa enemmän runkolinjoihin painottuva. HSL:n varmistettava, ettei Espooseen jää merkittäviä joukkoliikenteen katvealueita, joilla palvelutaso putoaa aiemmasta. Esimerkiksi Espoon C-vyöhykkeellä asiakastyytyväisyys oli HSL:n NPS-kyselyn mukaan keväällä 2023 laskenut alueista eniten ollen matalin koko HSL-alueella. Uuden linjaston aloituksen jälkeen Espoolle on tullut palautetta erityisesti koulujen heikentyneistä bussiyhteyksistä. Espoo edellyttää HSL:ää seuraamaan saamaansa palautetta aiheesta, raportoimaan siitä kaupungille ja laatimaan tarvittaessa kehittämistoimenpiteitä tarvittaville alueille. Espoon ja HSL:n välinen tiivis yhteistyö, oikea-aikainen asiakasviestintä ja vaikutusten seuranta ovat tärkeässä roolissa joukkoliikennejärjestelmän suurten muutosten hetkellä.

Espoo edellyttää HSL:ltä palvelutasoon liittyvän tiedonvälityksen parantamista lisäämällä tietoa alueellisista palvelutasoista ja linjakohtaisesta kannattavuudesta (€/nousu ja €/matkustajakilometri). Joukkoliikenteen palvelutaso ja mahdolliset tarjonnan muutokset tulee määrittää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ja kunnalla tulee olla mahdollisuus lausua palvelutasosta, asiakaskokemustavoitteista ja kustannustasosta ennen muutosten toteuttamista. Rakentuneen raideinfran kokonaisvaltaista hyötyä ja käyttöä on syytä maksimoida ja näin tukea joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua.
 
5. Muita huomioita

Yhteistyö ja edunvalvonta

HSL:llä on tärkeä rooli jäsenkuntiensa edunvalvojana. HSL:n tulee toimia aktiivisesti ja vaikuttavasti valtion suuntaan mm. joukkoliikennetukien ohjaamiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla HSL:n toiminnan rahoittamiseksi kuntaosuuksia pienentäen.

Kestävyyden neljä ulottuvuutta

HSL:n strategiset tavoitteet päästöttömän joukkoliikenteen ja tasapainoisen talouden saavuttamiseksi tukevat Espoon omia strategisia tavoitteita. Taloudellisen ja ekologisen ulottuvuuden lisäksi kestävyys edellyttää myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä tasa-arvonäkökulmien huomioimista joukkoliikenteen järjestämisessä.

Seudun liikennejärjestelmällä on suuri vaikutus kaikkiin kestävyyden neljään ulottuvuuteen. Yhteis-työtä koko liikennejärjestelmän päästöttömyyden tavoittelussa tulee edelleen syventää, esimerkiksi logistiikan toimivuuden ja päästövähennysten muodossa.

Kaupunkipyörät

Espoo pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaupunkipyöräsopimuskauden päätyt-tyä (vuonna 2026) seudullisesti yhtenäinen ja julkisen toimijan järjestämä kaupunkipyöräpalvelu osana HSL:n muuta joukkoliikennepalvelua. Yhteinen järjestelmä takaa matkaketjujen toimivuuden, ja laajalla yhteisellä hankinnan valmistelulla voidaan saavuttaa skaalaetuja. Espoon näkemyksen mukaan jäsenkuntien tulee jatkossakin voida itse päättää kaupunkipyöräpalvelun laajuudesta, palvelutasosta ja asemien sijoittamisesta omilla alueillaan. Myös ulkomainontaan liittyvät asiat kuuluvat luontevasti kunnalle. Seuraavan kaupunkipyöräjärjestelmän suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin mahdollisimman pian, sillä asialla on jo kiire.

Liikennepalvelut ja liityntäpysäköinti

Joukkoliikenteen kehittäminen on espoolaisille tärkeää. Espoolaisten liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on keskeinen vaikutus espoolaisten elämään ja Espoon elinvoimaan, sillä noin joka kolmannes espoolaisista kotitalouksista ei omista autoa. Espoo kehittää liikennepalveluita aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa, ja edellyttää HSL:ltä avointa ja ennakoivaa yhteistyötä. Joukkoliikenteen suunnitteluratkaisuista on käytävä vuoropuhelua kaupungin kanssa ja suunnitteluratkaisuista on viestittävä myös kaupunkilaisille. 

Liityntäpysäköinnin osalta Espoo edellyttää kattavampaa kustannusten tarkastelua ja HSL:n liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman päivittämistä. Aiemmin esitettyä henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkojen järjestämistapaa ja määriä tulee tarkastella kriittisesti ja ennakoitavissa olevaa tarvetta vastaavasti järjestelmästä aiheutuvat kustannukset huomioiden.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.