Kasvun ja oppimisen lautakunta
Protokoll 07.02.2024/Paragraf 26

Asianumero 4079/01.01.01/2023

Kasvun ja oppimisen lautakunta 07.02.2024 § 26

§ 26

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Peruskoulun määräaikaisen historian ja yhteiskuntaopin lehtorin tehtävä oli ollut julkisessa haussa 5.9.-18.9.2023. Kilonpuiston koulun rehtori oli 27.9.2023 § 11 tehnyt valintapäätöksen asiassa. Kasvun ja oppimisen lautakunta oli 22.11.2023 § 181 kumonnut rehtorin valintapäätöksen ja palauttanut asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Tehtävä on ollut uudelleen haussa ja rehtori on tehnyt uuden päätöksen 22.12.2023 § 17.

Espoolainen yhdistys on tehnyt 7.1.2024 saapuneen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimukseen on tehty täydennyksiä. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä kiireellisesti. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan mm. siihen, että tehtävään on valittu kelpoisuutta vailla oleva hakija, vaikka kelpoisia hakijoita on ollut saatavilla.

Lisäksi yksi hakija on tehnyt 8.1.2024 saapuneen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä kiireellisesti. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo olevansa valittua henkilöä ansioituneempi tehtävään.

Oikaisuvaatimukset on annettu tiedoksi tehtävään valitulle ja hänellä on varattu tilaisuus antaa lausuma asiassa. Tehtävään valittu on 22.1.2024 antanut lausuman.

Rehtorin on antanut 24.1.2024 päivätyn selvityksen.

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 1.12.-15.12.2023.  

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on peruskoulun yhteiskuntaopin ja historian lehtorin kelpoisuus.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä edellytetään erinomaisia yhteistyötaitoja ja tiimityöskentelyä. Tehtävässä arvostetaan kokemusta monikulttuurisesta yläkoulusta.

Kelpoisuus

Peruskoulun aineenopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, kelpoisuusasetus) 5 §:n mukaan. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaan määräaikaiseen tehtävään voidaan ottaa henkilö, joka ei täyty kelpoisuusvaatimuksia, jos hänellä on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Kelpoisuutta vailla olevan hakijan valinta yli kuudeksi kuukaudeksi edellyttää erityistä syytä, kun saatavilla on ollut myös kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita.

Haastattelut

Hakuajan puitteissa saapui 12 hakemusta. Hakemusten perusteella hakijoista viisi täytti kaikki kelpoisuusasetuksen 5 §:n mukaiset vaatimukset. Kaikki viisi oli kutsuttu haastatteluun, mutta kolme heistä perui tulonsa haastatteluun.

Haastatteluun oli kutsuttu yhteensä kuusi hakijaa. Peruutukset huomioiden haastateltuja hakijoita oli kolme. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole kutsuttu haastatteluun, koska hän ei ole suorittanut opettajan pedagogisia opintoja. Lisäksi hänen opettajakokemuksestaan on noin 25 vuotta.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Tehtävään valitun ja oikaisuvaatimuksen tehneen hakijan sekä kahden haastatteluun osallistuneen ja kelpoisuusvaatimuksen täyttäneen hakijan ansiovertailu on oheismateriaalina. Ansiovertailussa on kannanotot oikaisuvaatimuksissa esitettyihin hakijoiden ansioita koskeviin väitteisiin.

Kannanotot muihin oikaisuvaatimuksen väitteisiin

Oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija katsoo, että häntä on syrjitty.

Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu se, että useista hakijoista vain osa kutsutaan haastatteluun (KHO 2006:93). Haastatteluvalinnat on tehty koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Kuten edellä on todettu, oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija ei täytä vaadittavaa kelpoisuutta opettajan pedagogisten opintojen osalta. Lisäksi hänen opettajakokemuksestaan on pitkä aika. Ansiovertailun perusteella hän ei ole valittua ansioituneempi. Hakijaa ei ole syrjitty.

Yhdistyksen oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että lautakunnan päätös 22.11.2023 § 181 on lainvastainen, kun siinä on sallittu tehtävään valitun jatkaa, kunnes rehtori on tehnyt uuden päätöksen asiassa.

Ko. lautakunnan päätöksellä aiempi valintapäätös kumottiin ja asia palautettiin valmisteluun. Asiassa on tullut tehdä uusi hakuilmoitus ja hakuajan on tullut olla vähintään kaksi viikkoa. Opetuksen järjestämiseksi on ollut tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, että valittu jatkaa, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaisesti määräaikaista opettajan tehtävää voi hoitaa kelpoisuutta vailla oleva.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että valintapäätökseen on laitettu määräaikaisuuden päättymispäiväksi 17.7.2024, kun hakuilmoituksen mukaan tehtävä päättyy 30.6.2024. Päätös vaaditaan kumottavaksi 30.6.2024 jälkeisen ajan osalta ja myös 1.1.-7.1.2024 väliseltä ajalta.

Opettajille ei kerry työssäoloajalta vuosilomapäiviä vastaavasti kuin muilla työntekijöillä, vaan opettajilla on laskennallinen vuosiloma ja kesäkeskeytys. Määräaikaisissa virkasuhteissa laskennallinen vuosiloma huomioidaan määräaikaisen virkasuhteen päättymispäivässä. Mikäli virkasuhde olisi alkanut 8.1.2024, päättymispäivä olisi hakuilmoituksen mukainen 30.6.2024. Kun valittu henkilö on ollut Espoon opetustoimessa opettajana 2.10.2023 lukien ja virkasuhde jatkuu yhdenjaksoisesti, on aiempi aloituspäivä huomioitu virkasuhteen päättymispäivässä. Näin ollen rehtorin päätöksen mukaista virkasuhteen kestoa ei ole syytä muuttaa päättymään 30.6.2024. Myöskään perustetta virkasuhteen keskeyttämiseen 1.1.-7.1.2024 väliseksi ajaksi ei ole ollut.

Yhteenveto

Rehtorin päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Rehtorin päätös on perustunut koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi haastatteluihin ja haastatteluissa esille tulleisiin seikkoihin. Haastattelujen perusteella rehtori on katsonut, että asiassa on erityinen syy valita kelpoisuutta vailla oleva hakija, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Rehtorin selvityksen mukaan tehtävään valittu on hakijoista soveltuvin.

Oikaisuvaatimukset eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Täytäntöönpanokieltovaatimus

Oikaisuvaatimuksissa on vaadittu rehtorin päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Koska oikaisuvaatimukset esitetään hylättäväksi, myös täytäntöönpanokieltovaatimukset tulee hylätä.

Hallinto-oikeuden päätös

Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 15.1.2024 jättänyt tutkimatta oikaisuvaatimuksen tekijänä olevan yhdistyksen hallinto-oikeudelle tekemän valituksen ja täytäntöönpanokieltovaatimuksen rehtorin 22.12.2023 tekemästä päätöksestä. Hallinto-oikeus on todennut, että rehtorin päätöksestä tulee ensin tehdä oikaisuvaatimus ja vasta siihen annetusta päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi