Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 14.02.2024/Paragraf 24

Asianumero 3930/00.01.02/2023

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2024 § 24

§ 24

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus 

Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Keskustelun aluksi esittelijän lisäsi työohjelman uudeksi kohteeksi Kaitaan metrokeskuksen kaavan.

Keskustelun aikana Kivekäs teki seuraavan muutosehdotuksen 3.1: "Työohjelman kohta 14. Kutojantien työohjelmastatus siirretään asemakaavavalmisteluvaiheeseen ja asemakaavatyö aloitetaan pohjautuen maanomistajien esittämään kaavarunkomalliin niin, että OAS voitaisi pitää jo keväällä 2024. Perustelut: Maanomistajat ovat huolissaan kaavahankkeen tilasta, joka on polkenut paikoillaan vuodesta 2018. Maanomistajien näkemyksen mukaan tavoitteet ja periaatteet ovat jo siinä määrin selvillä, että he eivät näe estettä asemakaavoituksen aloittamiselle ja OASin pitämiselle keväällä 2024".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.2: "Lisätään kaavoitusohjelman alkuun: Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotot vireillä oleviin asemakaavoitushankkeisiin ovat sivuilla 67-89. Muilta osin hankkeiden esittelyt edustavat kaupunkisuunnittelukeskuksen näkemystä".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.3: "Kevätkauden päätteeksi lautakunta tarkastelee työohjelman toteutumista ja tekee siihen tarvittavat muutokset".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.4: "Työohjelmaan lisätään lautakunnan käsiteltäviksi tulevat liikennesuunnitteluasiat, joihin kuuluu erikseen päätettävien valmistelukehotusten lisäksi ainakin myös liikennekatsaus".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.5: "Lautakunnalle esitellään tilasto asuntojen hallintamuodoista kaupungin eri alueilla. Alueilla, joilla omistusasuminen on erityisen vähäistä, kaavoitusta ohjataan siten, että omassa omistusasunnossaan asuvien osuus kasvaa ja muiden hallintamuotojen osuus pienenee segregaation lieventämiseksi".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.6: "Työohjelman toteuttamisessa painotetaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätösten mukaisia toimia POKE-alueen pientaloalueiden sekä infra- ja palvelutarpeiden vaatimassa suunnittelussa. POKE-alueen asemakaavoituksessa priorisoidaan pientaloalueita".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.7: "Lautakunnan käsiteltäväksi tuodaan yhteenveto puutteista yleisten pysäköintipaikkojen normin toteutumisessa alueittain ja ehdotus jatkotoimista puuttuvien paikkojen järjestämiseksi".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.8: "Lautakunnan käsiteltäväksi tuodaan viimeistään syksyllä 2024 empiirisen tiedon pohjalta päivitetty asumisen autopaikkanormi, jossa on myös pienten pientaloasuntojen normi".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.9: "Kertynyt kokemustieto raitiotielinja 15:n käytöstä ja kustannuksista tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi, kun HSL on tuottanut tämän tiedon".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.10: "Lautakunnalle valmistellaan tietoon ja tulevaisuusennusteisiin pohjautuva hiilijalanjälki eri liikkumistavoista. "Kestävän liikenteen" käsitteen käyttö tarkistetaan vastaamaan tietopohjaa".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.11: "Kaavoituspyyntöjen osalta siirrytään menettelyyn, jonka mukaan kaupungille saapuneet pyynnöt tuodaan välittömästi tiedoksi esityslistan ilmoitusasioina".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.12: "Lautakunta esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Otaniemen strategisen roolin vuoksi jaoston tulisi valmistella analyysi Otaniemi - Keilaniemi - Pohjois-Tapiola alueen kehitystarpeista ja näkymistä lähivuosikymmeninä painottaen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä tiedeyhteisöjen ja yritysten tarpeita Espoo-tarinan mukaisesti. Tämän perusteella saattaa olla tarpeen linjata Otaniemen joidenkin kaavoituskohteiden (etenkin Kivimies, Kivikaira, Betonimies, Keskuslaboratorio) aikataulua ja sisältöä. Otaniemen valmistelussa olevien asemakaavojen käsittelyä jatketaan tämän analyysin valmistuttua".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.13: "Viherlaakson kokonaistarkastelu esitellään lautakunnan käsiteltäväksi".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.14: "Lautakunnalle esitellään Kutojantien kokonaistarkastelun tilanne".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.15: "Lautakunnalle esitellään suunnitelma Suurpellon koko alueen imagon ja vetovoiman nostamisesta ja sen osana suunnitelma toteutuneiden kerrostaloasuntojen hallintarakenteen vinouman poistamiseksi ennen Suurpelto I -kaavan ja Suurpellon pohjoisosien kaavojen käsittelyä".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.16: "Erik Bassentie lisätään työohjelmaan".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.17: "Bergö lisätään asemakaavoituksen työohjelmaan".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.18: "Mustalahti palautetaan työohjelmaan tälle keväälle".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.19: "Merikorttelin kaavoitusta jatketaan sitomatta sitä uuden yleiskaavan vahvistumiseen".

Puheenjohtaja Kivekkään kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.20: "Sammalvuoren lumiasema käsitellään osana Sammalvuoren asemakaavaa".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.21: "Lautakunta priorisoi erikseen seuraavia kaavahankkeita, mikä tarkoittaa, että niiden valmistelijoiden tulee voida paneutua ensi sijassa näiden edistämiseen, vaikka heillä olisi vastuullaan muitakin kaavoituskohteita: Nygrannas Ruukinrannanmäki Mattliden Laurinlahden koulu Henttaanmylly Soukanniemi Nupurinkallio Mustalahti Viiskorpi Antinmäki Vaskitsamäki Metsämaa Odilampi".

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen 3.22: "Lautakunnalle esitetään keväällä 2024 tarkastelu siitä, miten voidaan varmistaa, että rakennusten käyttötarkoitus voidaan kuvata mahdollisimman täsmällisesti eikä asuntoloita, laitoksia tai lyhytaikaiseen vuokra-asumiseen tarkoitettuja kohteita synny ilman tämän toiminnan sallivaa kaavamääräystä".

Nevanlinna Finströmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.23: "MUUTOS 1, sivu 45 kohde 10: Bosmalm: Esitän, että kohde poistetaan työohjelmasta. Perusteet: Bosmalmin asemakaavoituksen keskeisenä perusteena on Espoonväylän toteuttaminen. Keskuspuiston yhtenäiseen metsäalueeseen kuuluvan alueen kaavoittaminen nyt esitetyllä tavalla vaarantaa Keskuspuiston luontoarvoja sekä heikentää Keskuspuisto I:n ja Keskuspuisto II:n välistä tärkeää ekologista yhteyttä. Espoonväylän ja siihen liittyvän uuden rakentamisen toteuttaminen haittaa myös Keskuspuiston virkistyskäyttöä. MUUTOS 2, sivu 56, kohde 8: Söderskoginaukea: Esitän, että kohde poistetaan työohjelmasta. Perusteet: Söderskoginaukean asemakaavoituksen keskeisenä perusteena on Espoonväylän toteuttaminen. Keskuspuiston yhtenäiseen metsäalueeseen kuuluvan alueen kaavoittaminen nyt esitetyllä tavalla vaarantaa Keskuspuiston luontoarvoja sekä heikentää Keskuspuisto I:n ja Keskuspuisto II:n välistä tärkeää ekologista yhteyttä. Espoonväylän ja siihen liittyvän uuden rakentamisen toteuttaminen haittaa myös Keskuspuiston virkistyskäyttöä".

Nevanlinna Finströmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.24: "Yleislinjaus: POKE-alueen asemakaavoituksessa priorisoidaan vain niitä pientaloalueita, joiden kaavoittamisesta ja myöhemmästä rakentamisesta aiheutuu pienin haitta luontoalueille. Perustelut: POKE-alueesta merkittävä osa on luonto- ja metsäalueita, jotka ovat suuressa vaarassa heikentyä tai hävitä tarkemman kaavoituksen ja sitä seuraavan rakentamisen seurauksena. Valtuuston strategisten päätösten (hiilineutraalius 2030, luonnon kokonaisheikentymättömyys 2035) on ohjattava myös kaavoitusta".

Nevanlinna Finströmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.25: "Autopaikkojen velvoitepaikkanormista: Asumisen autopaikkanormin päivitykseen otetaan mukaan myös autopaikattoman asumisen mahdollisuus. Perustelut: Tiivistyvissä, raideliikenteeseen yhä vahvemmin tukeutuvissa kaupunkikeskuksissa auton omistamisen tarve vähenee".

Sammallahti Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen 3.26: "Lisätään työohjelmaan kirjaus, jonka mukaan POKEn tultua voimaan hallinto-oikeuskäsittelyn jälkeen, mahdollinen ampumaurheilukeskuksen suunnitteluvaraushakemus ja siihen liittyvä kaavoitustyö priorisoidaan vastuuviraston toiminnassa".

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että Kivekkään muutosehdotus 3.1 raukeaa kannattamattomana.

Pirjo Kemppi-Virtanen poistui esteellisenä muutoskohdan 3.14 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 20:03-20:05.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko kannatetut muutosehdotukset 3.2-3.4, 3.7-3.20 ja 3.22 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että oli tehty seitsemän kannatettua muutosehdotusta, joista on äänestettävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosehdotusta äänestävät EI.

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.5. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 3, EI ääniä 8 ja 2 tyhjää ääntä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan Kahdeksalla (8) äänellä kolmea (3) vastaan, kahden (2) äänestäessä tyhjää, hyväksyneen muutosehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.6. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 5 ja EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen.

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.21. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 4, EI ääniä 8 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan Kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyneen muutosehdotuksen.

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.23. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Viidennessä äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.24. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Kuudennessa äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.25. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Seitsemännessä äänestyksessä äänestettiin muutosehdotuksesta 3.26. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 4, EI ääniä 8 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan Kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyneen muutosehdotuksen.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Kaupunkisuunnittelun työohjelma valmistellaan vuosittain kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Työohjelma sisältää aikatauluineen keskeiset Espoon yleis-, ja asemakaavoituskohteet ja liikennesuunnittelun työkohteet vuodelle 2024.

Kaupunkisuunnittelun työohjelman lähtökohtana on valtuuston hyväksymä Espoo-tarina valtuustokaudeksi 2021-2025. Espoo-tarina on kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia, joka sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä valtuustokauden tavoitteet. Sovitamme yhteen hakijan ja kaupungin tavoitteita. Kaupunkisuunnittelukeskuksen työtä ohjaavat tavoitteet liittyvät muun muassa kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Espoo on keskusten verkostokaupunki, jota kehitetään alueiden vahvuuksien mukaan.

Yleiskaavoitus

Espooseen laaditaan koko kaupungin kattava yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060. Koko kaupungin kattava Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jolla ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä ja yhteensovitetaan eri toimintoja.  Espoo-tarinan mukaisesti kasvua suunnataan kaupungin eteläisiin osiin sekä raideliikenteen ja muiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Yleiskaava laaditaan yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa.

Espoon yleiskaava 2060 kaava laaditaan niin, että ajantasaiset tuoreet osayleiskaavat säilyvät alueillaan oikeusvaikutteisina, mutta ne sovitetaan osaksi kokonaiskaavaa mittakaavaltaan ja esitystavaltaan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet vuonna 2023. Vuonna 2024 laaditaan yleiskaavaluonnos ja kerätään siitä näkemykset jatkovalmistelun tueksi.

Laaja-alainen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hyväksyttiin kesällä 2021 ja Elyn päätöksestä jättämän oikaisukehotuksen johdosta yleiskaavaa tarkistettiin. Valtuuston uusi hyväksymispäätös yleiskaavasta tehtiin marraskuussa 2021. Hallinto-oikeus hylkäsi ratkaisussaan tammikuussa 2023 kaikki valitukset yleiskaavasta. Hallinto-oikeuden ratkaisuun on haettu muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jonka ratkaisua odotetaan vuodelle 2024. Hyväksymiskäsittelyn ulkopuolelle jätettyjen alueiden yleiskaavallinen ratkaisu osoitetaan Espoon yleiskaava 2060:ssä.

Pohjois-Espoossa laaditaan jatkosuunnittelua tukevat maankäytön tarkastelut Histaan ja Oittaa-Korsbacka-Tollinmäkeen. 

Seutuyhteistyössä jatketaan asiantuntijayhteistyötä maakunnan liiton kanssa koko kaupungin yleiskaavatyöhön liittyen, vaikka maakuntakaavatöitä ei juuri nyt vireillä.

MAL 2023 -suunnitelma on hyväksytty syksyllä 2023 HSL:n hallituksessa, Helsingin seudun yhteistyökokouksessa sekä KUUMA-johtokunnassa. Suunnitelman pohjalta on valmisteilla MAL-sopimuksen päivitys valtion ja seudun kuntien kesken.

Liikennesuunnittelu

Yleiskaavan 2060 ja hiilineutraaliustavoitteen 2030 myötä liikennesuunnittelussa tavoitellaan kestävien kulkutapojen osuuden kasvua. Kävelyn edistämistä jatketaan yhteistyössä muiden virastojen kanssa. Pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään. Joukkoliikenteen ratkaisujen houkuttelevuudella tuetaan kaupungin kehitystä. Autoliikenteen osalta varmistetaan keskeisen verkon sujuvuus kaupungin kasvaessa.

Asemakaavoitus

Asemakaavoitus painottuu keskustojen kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron ja Raide-Jokerin vaikutuspiirissä. Kaupunkirakennetta tiivistämällä luodaan edellytyksiä uusien asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen rakentamiselle.

Muun muassa Kiviruukin, Nihtisillan ja Vantinkulman alueilla on käynnissä laajempaa aluetta koskevia maankäytön tarkasteluja. Niiden avulla ohjataan suunnittelua ennen tarkempaan asemakaavoitukseen ryhtymistä.

Kaupunkikeskuksiin suunnitellaan asumista ja monipuolisia palveluita, jolloin niistä tulee viihtyisiä ja vetovoimaisia. Käynnissä on useita keskustojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tapiolan keskustassa Kulttuuriaukion ympäristöön suunnitellaan kulttuuritoimintojen laajentamista, uutta toimistotilaa ja asumista. Osana Espoon keskuksen uudistumisesta alueen julkiset ja kaupalliset palvelut paranevat Virastopihan ja Espoontorin asemakaavamuutoksilla. Leppävaaran keskustan kehittäminen jatkuu ideakilpailun pohjalta.

Kaavoituksella varaudutaan kaupungin kasvuun varaamalla rakentamismahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia ja varmistamalla riittävä ja monipuolinen asuntovaranto. MAL 2023 -suunnitelmassa Espoolle on kirjattu 1,2 miljoonan kerrosneliömetrin asuntokaavoitustavoite nelivuotiskaudelle 2024-2027. Työohjelman merkittäviä asuntokohteita on rantaradan varrella Keran aseman pohjoispuolella sekä metron ympäristössä Otaniemessä ja Finnoossa. Suurpellon keskustan pohjoispuolen asemakaavoitus jatkuu tehdyn kaavarunkotyön pohjalta.

Pientalorakentamiseen luodaan uusia mahdollisuuksia kaikilla suuralueilla tiiveimpien keskusta-alueiden ulkopuolella. Pientaloalueiden kaavoitus pääsee vauhtiin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueella, kun kaava tulee lainvoimaiseksi. Viiskorven ja Kalajärven asemakaavojen valmistelua jatketaan siten, että alueelle muodostuu monipuolisia kerrostalojen ja pientalojen keskuksia, niin sanottuja vartin kaupunkikyliä. Pientalorakentaminen tukeutuu näihin keskuksiin. Antinmäki II - Niipperinniityn ja Nupurinkallion asemakaavoituksen tueksi laaditaan tavoitteet.

Espoon elinvoimaisuuden kannalta monipuolinen yritystontti- ja toimitilatarjonta on tärkeää. Keilaniemen eteläosien kehittämisen periaatteet ja Keilalahdenkaarteen pääkonttoritasoisen toimistorakennuksen mahdollistava asemakaava ovat valmisteilla.  Espoontorin kauppakeskuksen laajentumisen mahdollistava kaavamuutos etenee. Elinkeinokohteita otetaan tarvittaessa työn alle joustavasti myös kesken ohjelmakauden.

Työohjelmassa on monia päiväkoti-, koulu- ja muita palvelutiloja kasvavan väestön tarpeita varten. Mattlidenin ruotsinkielisen koulukeskuksen ja Postipuun koulun kaavoitus on käynnissä. Uutena kohteena työohjelmaan nousee Laurinlahden koulun ja päiväkodin laajennukseen tähtäävä kaava. Monissa laajemman alueen asuntokaavoissa varaudutaan myös palvelujen tonttivarantoon.

Myös Espoon arvokkaita kulttuuriympäristöjä turvataan asemakaavoituksenkin keinoin. 

Kaavoituksella turvataan tärkeät luontoarvot sekä tuetaan ekosysteemipalveluja, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta kokonaisuutena, luonnon ydinalueista viherkattoihin ja katupuihin. Espoon tonttikohtainen viherkerrointyökalu otetaan käyttöön. Asemakaavoituksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän (AVA) käyttöönottoa testataan.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.01.2024 § 13

Päätösehdotus 

Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
hyväksyy kaupunkisuunnittelun työohjelman 2024,

2
valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.

Käsittely

Keskustelun aluksi esittelijä teki seuraavat muutokset:

1)      Matinkylässä kohde Kirjakatu, alue 330504 poistetaan työohjelmasta. Kaavamuutoksen hakijat ovat peruuttaneet hakemuksensa,

2)      Leppävaaraan lisätään uusi kohde Mäkkylänkuja, alue 116202.

Keskustelun aikana Järvinen Portinin kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle.

Vehmanen poistui kokouksesta keskustelun aikana klo 19:55.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan 14.2.2024 pidettävään kokoukseen

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.01.2024 § 8

Päätösehdotus 

Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
hyväksyy kaupunkisuunnittelun työohjelman 2024,

2
valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.

Käsittely 

Puheenjohtaja Kivekkään kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan 31.1.2024 pidettävään kokoukseen.

Liitteet