Liikuntalautakunta
Protokoll 18.04.2024/Paragraf 13

Asianumero 805/02.08.00/2024

Liikuntalautakunta 18.04.2024 § 13

§ 13

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Peltonen)

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Kaupunkitekniikan keskus on pyytänyt Elinvoiman liikunnan ja urheilun tulosyksiköltä esitystä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista 2025-2034. Kaupunkitekniikan keskusta on informoitu, että asiaa käsitellään liikuntalautakunnan kokouksessa 18.4.2024.

Liikuntalautakunta antaa lausunnon kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille 2025- 2034. Suurin yksittäinen liikuntaa koskeva määräraha on Urheilupuistot ja -keskukset - määräraha (aiemmin Liikuntarakenteet). Urheilupuistojen ja -keskusten määrärahaa on pienennetty aiemmasta ja sen taloussuunnitelman investointiosan mukaisesti 0,95 milj. euroa / vuosi vuosille 2026-2031. Vuosille 2024 ja 2025 on investointiohjelmassa korotettu määräraha 1,95 milj. euroa / vuosi Leppävaaran tekonurmi-/tekojääkentän toteutusta varten. Muilta osin esityksestä on poistettu kaikki suuret liikuntahankkeet, joiden toteutus nykyisillä määrärahoilla kestäisi useamman vuoden. Urheilupuistot ja -keskukset - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" 2025-2027 osalta. Isommille liikunnan rakentamishankkeille esitetään hankekohtaisia erillismäärärahoja. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintialueista on esitetty kiireellisimmät kohteet.

Liikunnan ja urheilun tulosyksikön ja kaupunkitekniikan keskuksen välinen sopimus

Liikuntalautakunta tekee tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti Urheilupuistojen ja -keskusten sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hanke-esityksen. Kaupunkitekniikan keskus laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Kaupunkitekniikan keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä.

Liikunnan kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimäärärahat

Urheilupuistot ja -keskukset-, Urheilupuistojen kunnallistekniikka- ja Kotiseudun ulkoilupolut - määrärahat sisältyvät Asukasviihtyisyyttä parantaviin Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahoihin. Liikuntapaikkojen perusparantaminen - määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Lisäksi eri taseyksiköiden ja kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahoilla on toteutettu joitain liikuntakohteita.

Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa.

Liikuntalautakunnan esityksen ulkopuolisesta kohteista merkittävin on Tapiolan urheilupuiston kehittäminen, jota rahoitetaan Urheilupuiston taseyksiköstä. Uusien kenttien ja muiden alueiden rakentaminen alkaa 2025.

Liikuntarakenneohjelmassa aiemmin ollut Telaniityn liikuntakenttä ja lähiliikuntapaikat toteutetaan maankäyttösopimusrahoilla.

Urheilupuistot ja -keskukset

Vuoden 2024 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa liikunta-alueiden toteutukseen on esitetty Urheilupuistot ja -keskukset - määräraha, joka sisältyy Asukasviihtyisyyttä parantaviin hankkeisiin. Määräraha on aiemmalta nimeltään Liikuntarakenteet. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että "Asukasviihtyvyyttä parantaviin projekteihin kuuluu urheilupuistot (PR5171) jossa rakennetaan ja perusparannetaan urheilupuistoja ja niiden kunnallistekniikkaa. Hankkeet perustuvat liikuntalautakunnan esitykseen urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien ja perusliikuntapaikkojen rakentamisen ja parantamisen investointitarpeista."

Urheilupuistot ja -keskukset - määräraha on 950 000 euroa / vuosi vuosina 2026-2031. Vuosina 2024 ja 2025 investointiohjelmassa on korotettu määräraha 1,95 milj. euroa / vuosi. Liikuntalautakunnan 20.4.2023 esittämä korotettu määräraha vuosina 2024 ja 2025 mahdollistaa Leppävaaran urheilupuiston ison tekojää-/tekonurmikentän rakentamisen.

Kaupungin investointiohjelmaan lisäksi sisältyvä Urheilupuistojen kunnallistekniikka - määräraha on 290 000 € / vuosi vuosina 2025-2031. Määrärahalla rakennetaan ja perusparannetaan urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa kuten pysäköintialueita ja viherkäytäviä.

Ulkoilureitit ja puistot

Talousarviokirjan mukaisesti Asukasviihtyisyyttä parantaviin kustannuspaikkoihin sisältyy lisäksi Kotiseudun ulkoilupolut-määräraha, jolla toteutetaan ulkoilureittejä. Määräraha on 300 000 € vuonna 2025 ja 450 000 € / vuosi vuosina 2026-2031.

Puistojen rakentamis- ja peruskorjausmäärärahalla toteutetaan myös joitain lähiliikuntakohteita.

Liikuntapaikkojen perusparantaminen

Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha on vuosina 2024-2031 1,416 milj. euroa / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että "määrärahaa käyttää liikuntalautakunta ulkoiluliikuntapaikkoihin, venesatamiin, saariin ym. pieniin kunnostuksiin ja korjauksiin."

Vuonna 2024 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla:

• Vanttilan, Lintulaakson ja Jupperin tekonurmikentät
• Matinkylän, Kallvikin, Sorvalammen ja Odilammen laiturit
• Laaksolahden kuntoportaat
• Liikuntakenttien valojen ja aitojen uusimista
• Kuntoratojen kunnostusta

Esitys urheilupuistot ja -keskukset vuosille 2025-2034

Urheilupuistot ja -keskukset - määräraha on 950 000 euroa / vuosi vuosina 2026-2031.

Liikuntalautakunta antaa liitteiden mukaisen esityksen Urheilupuistot ja -keskukset - määrärahalla toteutettavista kohteista vuosille 2025-2034. Esityksessä on vuoden 2025 jälkeen vain hankkeita, joiden kustannusarvio on maksimissaan noin 1 milj. euroa. Näitä ovat esimerkiksi virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaiset pienpelikentät, ulkokuntosalit, kuntoportaat, skeittialueet, koulujen kenttien muutostyöt tekojäiksi sekä muut lähiliikunta-alueet.

Esityksestä on poistettu kaikki siinä aiemmin olleet suuret hankkeet esim. uudet isot liikuntakentät, urheilupuistot ja satamat, joiden toteutus nykyisillä määrärahoilla kestäisi useamman vuoden. Näiden isojen liikuntahankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan hankekohtaisia erillismäärärahoja.

Esitys vuodelle 2025

Vuodelle 2025 investointiohjelmassa on korotettu määräraha, joka mahdollistaa Leppävaaran ison tekojää-/tekonurmikentän rakentamisen. Rakennusurakkaan sisältyy lisäksi kaksi uutta tenniskenttää, rantalentopallokenttä, ulkokuntosali, liikunnallinen esterata, pumptrack-rata sekä ulkoilureitti- että latulinjojen uusimista urheilupuiston välittömässä läheisyydessä. Nykyinen koripallokenttä peruskorjataan. Hankkeen rakentaminen aloitetaan vuonna 2024. Hanke valmistuu vuonna 2025.

Esitys vuodelle 2026

Rakennetaan uudet kuntoportaat. Sijainti tarkentuu myöhemmin alueellisen tarpeen perusteella.

Laaksolahden urheilupuistoon rakennetaan skeittipaikka.

Esitys vuodelle 2027

Iivisniemen koulun kivituhkapintaiselle kentälle (Hyljelahdenkenttä) rakennetaan tekojää ja pintaan asennetaan hiekkatekonurmi.

Rakennetaan uusi ulkokuntosali. Sijainti tarkentuu myöhemmin. Tarkoitus on toteuttaa ulkokuntosaleja vähäisellä käytöllä oleville pienille kivituhkapintaisille kentille alueellisen tarpeen perusteella.

Esitys vuosille 2028-2034

Esityksessä on pääosin virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia lähiliikunta-alueita. Määrärahalla esitetään toteutettavaksi mm. uusia tekojäitä, kuntoportaita, ulkokuntosaleja ja muita lähiliikunta-alueita. Kohteita valittaessa huomioidaan alueellinen tasapaino, väestöennusteet sekä rakentamisolosuhteet. Tekojäiden osalta olemassa olevien koulujen kivituhkapintaisia kenttiä muutetaan hiekkatekonurmikentiksi, joihin asennetaan kylmäputkisto. Kentälle tarvitaan kylmäenergiaa varten sähköä, sekä jäädytystä varten vesi. Ensimmäinen tekojääkohde on Iivisniemen koulun kenttä (Hyljelahdenkenttä).

Suunnitelmakauden viimeisten vuosien esitykset ylittävät nykyisen määrärahan.

Esitys hankekohtaisista erillismäärärahoista isoihin liikunnan rakennushankkeisiin

Espoon asukasluvun kasvaessa tarvitaan myös lisää liikuntapalveluja asukkaille. Jo rakennetut liikuntapaikat vaativat kunnostusta. Espoon liikuntapalveluiden palveluverkkoja on tutkittu kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa yhteistyössä tehdyissä virkistysvisioissa ja pasmoissa. Näiden palveluverkkosuunnitelmien mukaisten liikunta-alueiden toteuttamiseksi tarvitaan määrärahoja.

Ison liikuntakentän rakennuskustannukset ovat kohteesta riippuen yli 1 milj. euroa, jopa yli 2 milj. euroa. Niitä ei siten voida toteuttaa nykyisen Urheilupuistot ja -keskukset - määrärahan puitteissa yhden tai kahdenkaan vuoden aikana. Rakentamisen jatkuminen useamman vuoden ajan aiheuttaa jo sinällään kustannusten nousua. Uuden urheilu- tai lähiliikuntapuiston rakentamisen kustannukset nousevat vielä huomattavasti korkeammiksi.

Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja ja niiden rahoittaminen vuotuisesta Urheilupuistot ja -keskukset - määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen/viivästymisen. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Venesatamien laitureiden korjausvelkaa on tällä hetkellä yli 2,3 km (yli 23 laituria). Korjausvelkaa kurotaan umpeen kunnostusohjelmalla. Ohjelma sisältää kaupungin omarahoitusta mutta myös venekerhojen kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta monet laiturit ja muut rakenteet ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren riskin käyttäjille ja taloudellisen riskin laitureissa pidettäville veneille. Kaupunki on myös osaltaan vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Laitureita uusittaessa siirrytään samalla ekologisempaan vaihtoehtoon.

Kustannuksiltaan yli 1 milj. euron hankkeiden toteuttaminen edellyttää hankekohtaista erillismäärärahaa. Hankkeiden toteutustapaa tulee selvittää esimerkiksi monituottaja-/kumppanuusmallia hyödyntäen.

Erillismäärärahaa tarvitsevat mm. seuraavat hankkeet:

• Latokasken urheilupuisto noin 20 milj. euroa. Latokaskenniitystä on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi. Yleissuunnitelma sisältää useita isoja liikuntakenttiä, pienpelikenttiä sekä muita lähiliikunta-alueita. Alueen reunaan on myös yksityisen liikuntahallin suunnitteluvaraus.
• Leppävaaran Monikonaukean tekonurmikentät noin 7 milj. euroa. Leppävaaran urheilupuiston länsireunaan Monikonaukealle on suunniteltu kaksi uutta tekonurmikenttää, jotka voi yhdistää isoksi kriketti- ja baseballkentäksi.
• Haukilahden venesataman ruoppaukset 5 milj. euroa ja uudet laiturit 2 milj. euroa. Haukilahden venesataman satama-alue tarvitsee ruoppausta. Ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi Gräsanojan kunnostuksen yhteydessä. Osa satama-alueen laitureista on huonokuntoisia ja ne tulee uusia ruoppauksen yhteydessä. 
• Otsolahden sataman huonokuntoisten laitureiden uusiminen ekolaitureiksi 0,8 milj. euroa.

Esitys muista kunnallisteknisistä tarpeista

Urheilupuistojen kunnallistekniikka - määrärahalla rakennetaan ja perusparannetaan urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa (kuten pysäköintialueita ja viherkäytäviä). Liikunnan ja urheilun tulosyksikkö esittää tärkeimmiksi kohteiksi:

• Leppävaaran urheilupuiston lisäpysäköintialueet. Leppävaaran urheilupuistoon on valmistunut Kameleonten halli. Urheilupuiston ulkoalueita rakennetaan voimakkaasti lähivuosina ja alueelle rakennetaan mm. tekojää-/tekonurmikenttä, tenniskenttiä ja lähiliikunta-alueita.  Alueelle rakennetut uudet toiminnot vaativat lisää parkkipaikkoja. Urheilupuiston alueelta on lisäksi mahdollisesti poistumassa pysäköintialueita Veräjäpellonkadun uuden linjauksen vuoksi.
• Puolarmaarin ulkoilukeskuksen ympäristön pysäköinti- ja liikennejärjestelyt. Ulkoilukeskuksen pysäköintialueelle johtavat tulo- ja poistumistiet tulee suunnitella sujuvimmiksi, samalla saadaan jalankulkijoiden liikkuminen esimerkiksi Ulkoilukeskuksen ja parkkipaikkojen välillä turvallisemmaksi.
• Hansavalkaman urheilupuiston pysäköintialueen laajennus. Hansavalkaman tekonurmikenttää käytetään harjoituksiin ja otteluihin. Erityisesti ottelut ja turnaukset vaativat pysäköintitilaa. Nykyisellään noin 30 autopaikan pysäköintialue on riittämätön, eikä alueella ole muita pysäköintialueita. Pysäköintialuetta on mahdollista laajentaa ottaen viereisiä viheralueita käyttöön.
• Oittaan ulkoilualueen lisäpysäköintialueet. Oittaan ulkoilualueen jatkuvasti kasvava ympärivuotinen kävijämäärä aiheuttaa tarpeen lisäpysäköintialueelle.
• Latokasken urheilupuiston toteuttamisen vaatimat kunnallistekniset työt. Latokasken urheilupuistoon on suunnitteluvaraus liikuntahallihankkeelle. Hankkeen onnistumiseksi kaupungin tulee tehdä kunnallisteknisiä ratkaisuja huleveden, kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen osalta. Liikuntahallia eikä urheilupuistoa voida toteuttaa ilman kaupungin omia kunnallisteknisiä toimia alueella.

Esitys seuraavista toteutettavista ulkoilureiteistä

Kaupungin investointiohjelmaan sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut" - määrärahalla (KUP) rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa.

Kotiseudun ulkoilupolut ohjelma

Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetään ulkoilureittien yhteystarpeet, määritellään uusiin yhteystarpeisiin perustuvat ulkoilureittien pääväylästö sekä esitetään tavoitteellinen rakentamisjärjestys ja pitkän aikavälin rakentamisohjelma uusille ulkoilureittiyhteyksille.

Liikuntalautakunta esittää ohjelman mukaista ulkoilureittien toteuttamista.

Rakentamiskohteet lähivuosien aikana:

• Kuurintorpan ulkoilureitti ja latupohja. Kehitetään Mankkaa-Vanha-Nuuksio-yhteyttä toteuttamalla yhteyden puuttuvat osuudet Kuurinmäen alueella, lähellä Suurpellon voimakkaasti kasvavaa asuinaluetta.
• Ingaksenmäki-Ingaksenmetsä. Kehitetään Espoonjokilaakson pääyhteyttä toteuttamalla vaiheistetusti yhteyden puuttuvat osuudet.
• Kirskupellonpolku. Parannetaan Espoonjokilaakson ja Mankkaa-Vanha-Nuuksio-yhteyden ympärivuotisen käytön mahdollisuuksia uusimalla vanhat kapeat sillat leveämpinä.
• Lippajärven pohjoisosan rantareitit. Kehitetään Lähderanta-Kilo -pääyhteyttä sekä Lippajärven kiertävää ulkoilureittiä toteuttamalla pohjoinen osa Lippajärven rantareiteistä sekä siihen liittyvät yhteydet.

Esitys suunnittelukohteista

Liikunnan palveluverkkosuunnitelmia (virkistysvisiot, pasmat, lähiliikuntapaikkaohjelma, skeittiohjelma) on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Kaupunkitekniikan keskus tekee esitetyistä liikunta-alueista suunnitelmat ja hakee tarvittavat luvat. Esitysten mukaiset liikunta-alueet tulee huomioida myös kaavoituksessa.

Uusia tai päivitettäviä suunniteltavia laajoja liikuntarakentamisalueita ja -ohjelmia ovat:

• Latokasken urheilupuiston suunnitelmien päivitys. Latokaskenniitylle toteutettavasta urheilupuistosta on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi. Suunnitelmia tulee päivittää ja tehdä alueen puistosuunnitelma.
• Frisbeegolfohjelma. Frisbeegolfin suosio kasvaa jatkuvasti. Sopivien eri tasoisten frisbeegolfratojen määrittämiseksi ja sopivien alueiden varaamiseksi tähän käyttöön tulee laatia kaupunkitasoinen frisbeegolfohjelma.
• Hansavalkaman urheilupuiston laajennus sisältäen toisen liikuntakentän, lähiliikunta-alueen ja pysäköintialueen laajennuksen.
• Säterinniityn urheilupuiston laajennus sisältäen toisen liikuntakentän ja lähiliikunta-alueen laajennuksen.
• Oittaan ulkoilualueen yleissuunnitelma. Koko Oittaan ulkoilualueesta, leirintäkeskus mukaan lukien, tulee tehdä yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tulee sisältää uimaranta- ja virkistyspalvelut, alueen latuverkosto sekä lähiliikunta-alueet.
• Olarinniityn yleissuunnitelma. Urheilualuetta on tarkoitus laajentaa ja toteuttaa mm. toinen liikuntakenttä sekä lähiliikunta-alue.
• Tontunmäen lähiliikuntapuistoon/-alueelle on tarkoitus toteuttaa liikuntakenttä ja lähiliikunta-alue Niittykummun koulun tarpeisiin ja alueen asukkaiden lähiliikuntapaikaksi huomioiden kokonaisuus Tapiolan urheilupuiston kanssa.
• Keran urheilupuistoon on tarkoitus toteuttaa mm. iso liikuntakenttä sekä lähiliikunta-alueita voimakkaasti kasvavan asuinalueen sekä tulevien koulujen tarpeisiin.
• Finnoon urheilupuistoon on tarkoitus toteuttaa iso liikuntakenttä, skeittialue sekä lähiliikunta-alueita voimakkaasti kasvavan asuinalueen sekä alueelle rakennettavan koulun tarpeisiin.
• Puolarmaarin ulkoilualueen/urheilupuiston yleissuunnitelma. Alueelle on toteutettu vuonna 2020 pieni tekojää, joka toimii kesäisin katukoripalloalueena sekä pumptrack-ratana. Lisäksi alueelle on toteutettu kuntovälinealue ja tenniskenttä. Alueen laajempi suunnittelu, sisältäen mm. ison liikuntakentän, tulee aloittaa.
• Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys. Kaupunkisuunnittelukeskuksen laatima Espoonlahden urheilupuiston kehittämisperiaatteet ja kokonaistarkastelu on valmistunut 31.12.2019. Alue vaatii tarkempaa suunnittelua.
• Matinkylän urheilupuiston eteläosien yleissuunnitelma (Rantametsä). Urheilupuiston eteläpuolisesta puistoalueesta tulisi tehdä yleissuunnitelma, Yleissuunnitelman tulee sisältää puistoalueen lähiliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä pyrkiä yhdistämään luontevasti urheilupuisto ja Matinkylän uimaranta.
• Pasmat, virkistysvisiot ja muut Espoon maankäytön suunnitelmat sisältävät lisäksi muita uusia urheilu- ja lähiliikuntapuistoja ja vanhojen liikunta-alueiden kehittämistä asuinalueiden väestömäärien kasvaessa. Uusista liikunta-alueista tulee laatia suunnitelmat, jotta alueet voidaan huomioida esimerkiksi kaavoituksessa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi