Asianumero 857/01.01.01/2024

Kasvun ja oppimisen lautakunta 07.05.2024 § 107

§ 107

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Toisen asteen koulutuksen johtaja Erma Tapio

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Toisen asteen koulutuksen johtaja on päätöksellään 11.3.2024 § 15 valinnut lukion IB-linjan päätoimisen tuntiopettajan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Päätöksestä on tehty määräajassa kaksi oikaisuvaatimusta

Toisen oikaisuvaatimuksen on 28.3.2024 tehnyt yksi tehtävää hakeneista asianosaisena. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että häntä on syrjitty päätöksenteossa. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vedotaan muun muassa rehtorin, esittelijän ja valmistelijan esteellisyyteen ja siihen, että valittu ei ole kelpoinen ja että kelpoisuutta vailla hankittua työkokemusta ei voida huomioida sekä siihen, että kelpoisuusehtona ei olisi saanut vaatia opetuskokemusta tehtävään sisältyvistä aineista.

Toisen oikaisuvaatimuksen on 27.3.2024 tehnyt espoolainen yhdistys kunnan jäsenenä. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä. Yhdistys katsoo, että päätös on vastoin tarkoituksenmukaisuutta sekä lainvastainen.  Oikaisuvaatimukseen on 3.4.2024 tullut täydennys, jossa yhdistys yhtyy asianosaisen oikaisuvaatimuksessaan esittämiin perusteisiin. Yhdistyksen puolesta oikaisuvaatimuksen tehnyt puheenjohtaja ja asianosaisena oikaisuvaatimuksen tehnyt ovat sama henkilö. Oikaisuvaatimukseen on tullut täydennykset myös 15.4.2024 ja 16.4.2024, joissa esitetään mm. valitun opintoja sekä haastatteluun kutsuttuja koskevia väitteitä.

Virkasuhteeseen valitulle on varattu tilaisuus antaa lausuma oikaisuvaatimusten johdosta. Hän on 11.4.2024 antanut lausuman. 

Rehtori on antanut selvityksen 4.4.2024.

Kunnan jäsenen oikaisuvaatimukseen on 6.5.2024 ja 7.5.2024 tehty lisäyksiä (kirjattu 7.5.2024).

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 8.1.-24.1.2024.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on lukion yhteiskuntaopin lehtorin kelpoisuus.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä edellytetään sujuvaa englannin kielen taitoa sekä kokemusta IB-opetuksessa tehtävään kuuluvissa oppiaineissa: yhteiskuntaoppi, Business Management, TOK (Theory of Knowledge). Tehtävään sisältyy myös CAS-suoritusten ohjausta.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä arvostetaan kokemusta IB-opetuksesta, ajanmukaisia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä omaa näkemystä ja halukkuutta opetuksen kehittämiseen ja kykyä tiimityöskentelyyn.

Hakuajan puitteissa saapui 11 hakemusta. Hakemusten perusteella kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita oli 4.

Kelpoisuus

Lukion aineenopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, kelpoisuusasetus) 10 §:n mukaan.

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä edellä 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Kelpoisuusasetuksen 10 a §:n mukaan kun opetusta annetaan lukiokoulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa, aineenopettajaksi on 10 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 120 opintopistettä tai vähintään 55 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa, jos tämä oppiaine on ainoa hänen lukiossa opettamansa aine, sekä henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja, jos hän opettaa lukiossa muuta ainetta, jossa hän on suorittanut 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset opinnot. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella.

Haastattelut

Hakuajan puitteissa saapui 11 hakemusta. Hakemusten perusteella kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita oli neljä. Haastatteluun kutsuttiin näistä hakijoista kolme. Tehtävään valittu on haastateltu.

Oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija ei täytä kelpoisuusvaatimusta. Häntä ei kutsuttu haastatteluun.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Virkasuhteeseen valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijänä olevan hakijan ansiovertailu on oheismateriaalina.

Kannanotot oikaisuvaatimuksen väitteisiin

Oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija katsoo, että häntä on syrjitty päätöksenteossa.

Valintaprosessin luonteeseen kuuluu, että hakijoista vain osa kutsutaan haastatteluun (esim. KHO 2006:93). Rehtorin selvityksen mukaan hakijoista neljä oli kelpoisuusvaatimukset täyttäviä ja heistä haastatteluun oli kutsuttu kolme. Oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija ei täytä kelpoisuusvaatimusta ja siksi häntä ei ole kutsuttu haastatteluun.

Valintapäätös on perustunut hakijoiden koulutukseen ja kokemukseen sekä hakuilmoituksen mukaisiin edellytyksiin ja arvostettaviin asioihin. Tehtävään valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja hänellä on usean vuoden opettajakokemus. Hän täyttää tehtävän edellytykset ja arvostettavat asiat. Hän on ansioituneempi tehtävään kuin oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija. Päätös ei ole syrjivä.

Oikaisuvaatimuksissa katsotaan, että valitun opetuskokemusta oppiaineessa Business Management ei voida katsoa ansioksi, koska ilman kelpoisuutta ainetta on opetettu väärin.

Opetustyötä koskevat samat vaatimukset riippumatta siitä, onko opettaja työtä tehdessään täyttänyt kaikki kelpoisuusasetuksen mukaiset vaatimukset vaiko ei. Väite väärin opettamisesta on oikaisuvaatimuksen tekijän näkemys, eikä sitä tue lukion oma kokemus tehtävään valitun työskentelystä ko. lukiossa, jossa valittu on hoitanut tehtävää menestyksellisesti määräaikaisessa virkasuhteessa. Myös opiskelijapalaute on ollut myönteistä.

Oikaisuvaatimuksissa katsotaan, että valittu ei ole kelpoinen tehtävään. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että yhteiskuntaopin oppiainekelpoisuus ei tuota kelpoisuutta opettaa oppiainetta Business Management.

Tehtävään sisältyy kansalliseen lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaan kuuluvan yhteiskuntaopin opetusta sekä IB-linjalla opetettavien oppiaineiden Business Management ja Theory of Knowledge opetusta sekä CAS-suoritusten ohjausta, joita ei ole mainittu kansallisessa opetussuunnitelmassa eikä lukiokoulutuksen tuntijakoasetuksessa. Espoossa on paikallisesti katsottu, että tehtävän sisältöön kokonaisuutena soveltuu parhaiten yhteiskuntaopin aineenopettajan kelpoisuus ja tätä on hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä vaadittu. Hakijat voivat tämän kelpoisuuden tarvittaessa todentaa yliopiston antamalla vastaavuustodistuksella tai ulkomaisten tutkintojen osalta Opetushallituksen antamalla opintojen rinnastamispäätöksellä. Näin hakijoita voidaan kohdella yhdenvertaisesti ja vältetään myös tulkintaongelmia hyvinkin erilaisten tutkintotodistusten ja opintosisältöjen soveltuvuuden arvioinnissa.

Oikaisuvaatimuksissa katsotaan, että rehtori on jäävi asiassa. Myös asian esittelijän ja valmistelijan katsotaan olevan jäävejä.

Hallintolain 28 §:ssä ja kuntalain 97 §:ssä säädetään esteellisyydestä. Esteellisyys voi muodostua esim. silloin, jos luottamus viranhaltijan puolueettomuuteen erityisestä syystä vaarantuu.

Avoinna oleviin opettajan tehtäviin tulee useita hakemuksia ja hakijoina on usein samoja, jotka ovat aiemminkin opettajatehtäviä hakeneet. Rehtori ei ole esteellinen käsittelemään samojen hakijoiden hakemuksia uusissa hauissa. Myöskään hakijan aiemmin tekemä oikaisuvaatimus ei tee rehtoria esteelliseksi valmistelemaan uusien hakujen mukaisia virkavalintoja.

Kunnan sisäiseen muutoksenhakuun kuuluu oikaisuvaatimusmenettely. Asiaa aiemmin käsitellyt viranhaltija ei tule viranhaltijana esteelliseksi käsittelemään asiaa kunnan toimielimessä (esim. KHO 29.2.2000 T 397). Estettä ei ole myöskään sille, että viranhaltija valmistelee ja/tai esittelee toimielimelle oikaisuvaatimusasian, jonka tekijä on myös aiemmin tehnyt oikaisuvaatimuksia, joita sama viranhaltija on esitellyt ja/tai valmistellut.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä 16.4.2024 on katsottu, että haastatteluun on kutsuttu kelpoisuutta vailla olevia ja yhdenvertaisuuden vuoksi olisi pitänyt haastatella myös muita kelpoisuutta vailla olevia.

Hakijoiden valinta haastatteluun tehdään hakemusten perusteella. Tehtävässä vaadittu kelpoisuus edellyttää korkeakoulututkintoa, yhteiskuntaopissa 120 opintopistettä ja opettajan pedagogisia opintoja. Hakemuksissa on voitu esittää historian ja yhteiskuntaopin opintomäärä yhdessä, jolloin ennen valintaa on tullut tarkistaa, että yhteiskuntaopin osalta vaadittu 120 opintopistettä täyttyy. Kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde, ei siihen voi valita kelpoisuutta vailla olevaa. Virkasuhteeseen valitulla on ylempi korkeakoulututkinto, vastaavuustodistus yhteiskuntaopin 120 opintopisteestä ja opettajan pedagogiset opinnot. 

Yhteenveto

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Valintapäätös on tehty hakuilmoituksen mukaisten edellytysten ja arvostettavien asioiden perusteella. Päätöstä tehtäessä on koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi huomioitu haastattelut ja niissä esiin tulleet seikat. Virkasuhteeseen valitulla on edellä mainittu kokonaisharkinta huomioon ottaen katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätös ei ole syrjivä eikä muutoinkaan lain vastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä koskeva vaatimus

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja täytäntöönpanon kieltämistä.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Koska oikaisuvaatimukset esitetään hylättäväksi, myös täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä koskevat vaatimukset tulee hylätä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi