Dynasty informationsservice Sökning RSS Esbo stad

RSS-länk

Mötesärende:
https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Möten:
https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Protokoll 23.05.2024/Paragraf 77


Asianumero 1331/11.01.00/2024

 

 

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 23.05.2024 § 77

 

 

§ 77

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Lahtela Eero

Kutvonen Juho

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

 

Päätösehdotus Esittelijä

 Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

 

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Espoon ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena sekä Kirkkonummen terveydensuojeluviranomaisena Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY poikkeuslupahakemuksesta biohajoavan ja muuta orgaanista ainetta sisältävien jätteiden sijoittamisesta seuraavan lausunnon:

Hiekanerotus-, PVC-, lujitemuovi- sekä luteiden saastuttamien ja kalmajätteiden sijoittaminen täyttöalueelle S1 on hyväksyttävää HSY:n poikkeuslupahakemuksessa ja hakemuksen täydennyksessä esitetyin perusteluin, sikäli kun edellä mainittujen jakeiden hyödyntäminen muutoin ei ole mahdollista poikkeusluvan voimassaolon aikana. Mainittujen jätejakeiden sijoittaminen kaatopaikalle tulee olla viimeinen vaihtoehto niiden käsittelemiseksi myös silloin, kun muut vaihtoehdot eivät ole kustannustehokkaita.

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta kyseenalaistaa laivaköysien sijoittamisen välttämättömyyden kaatopaikan täyttöalueelle S1. Vantaan Energia Oy ei lausunut laivaköysien hyödyntämisestä yhtiön jätteenpolttolaitoksessa. Lautakunta esittää selvitettäväksi Vantaan Energia Oy:ltä, miksi laivaköysiä ei voida pilkkoa lyhyemmiksi paloiksi, sillä köyden sisältämän metallirakenteen katkaiseminen ei vaikuta teknisesti ylivoimaiselta esteeltä. Laivaköysien pilkkominen lyhyemmiksi mahdollistaisi niiden hyödyntämisen Vantaan Energia Oy:n jätteenpolttolaitoksessa, eikä niiden loppusijoittamiseen kaatopaikalle olisi siten tarvetta.

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta pitää tärkeänä, että kolaritilanteessa kuollut tai lopetettu suurriista olisi jatkossa jälleen mahdollista loppusijoittaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistys on aiemmin huolehtinut onnettomuuksissa kuolleesta suurriistasta Länsi-Uudenmaan poliisin kanssa tehdyn suurriistavirka-apu (SRVA)-sopimuksen nojalla. Sopimukseen kuuluu kolarissa kuolleiden eläinten poistaminen ja toimittaminen hävitettäväksi, sekä kolarissa loukkaantuneeksi tiedetyn eläimen jäljestäminen. Riistanhoitoyhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja aiemmin ruhojen hävitys tapahtui maksutta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa.

Jätelain muutoksen myötä ruhoja on toimitettu mm. Honkajoen polttolaitokseen hävitettäväksi, jolloin hävityksen kustannus on noin 170 €/ruho. Ruhojen kuljetukseen ja hävittämiseen liittyvien kustannusten noustessa merkittävästi, on riistahoitoyhdistys irtisanonut SRVA-sopimuksen päättymään 31.10.2023. SRVA-sopimuksen irtisanominen aiheuttaa sen, että ruhoja jää korjaamatta teiden laidoilta, ja loukkaantuneiden eläinten jäljestyksessä voi ilmetä ongelmia. On oleellista, että Ämmässuon ekoteollisuuskeskus voi jatkossa toimia asianmukaisena, liikenneonnettomuuksissa kuolleen suurriistan loppusijoituspaikkana.

Saadun tiedon mukaan Vantaan Energian yksiköissä on mahdollista polttaa kyseisiä eläinten ruhoja, mutta se edellyttää esikäsittelyä (sopivaan kokoon pilkkomista). On mahdollista, että kaikkia kyseisten eläinten ruhoja ei voida esikäsitellä. Lisäksi raatojen kuljetusmatkat Espoosta Vantaan Energialle voivat muodostua hyvin pitkiksi. Onnettomuuksissa kuolleiden eläinten kuljettaminen onnettomuuspaikkoja lähempänä sijaitsevaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vähentäisi ilmastokuormitusta ja säästäisi luonnonvaroja sekä riistanhoitoyhdistykselle mahdollisesti muodostuvia kustannuksia.

 

Käsittely 

Ville Laakso ja Sini Juuti ilmoittivat olevansa esteellisiä, ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Molemmat toimivat HSY:n hallituksessa, Laakso varsinaisena jäsenenä ja Juuti varajäsenenä. (Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohta).

 

Esteellisyyden vuoksi Laakson tilalle pöytäkirjantarkastajaksi valittiin tämän asiakohdan käsittelyn ajaksi Mia Nores.

 

Päätös

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 10.4.2024 pyytänyt Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen, Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaisen sekä Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) poikkeuslupahakemuksesta, joka koskee biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamista Ämmässuon kaatopaikan täyttöalueelle S1 ja toiminnan aloittamislupaa (ESAVI/5479/2024). Aluehallintovirasto on pyytänyt toimittamaan lausunnon viimeistään 17.5.2024 ja myöntänyt lisäaikaa 30.5.2024 saakka. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti osoitteessa https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2703510

 

 HSY hakee valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen (331/2013) 35 §:n mukaista poikkeusta loppusijoittaa tiettyjä biohajoavia ja muuta orgaanista ainesta sisältäviä jätejakeita Espoossa sijaitsevan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vaarattoman jätteen kaatopaikan täyttöalueelle S1. Poikkeuslupaa haetaan viideksi vuodeksi 1.3.2024 alkaen. Hakemuksen jätteistä osa on luonteeltaan sellaisia, joille esikäsittelyä ei voida tehdä tai esikäsittelyllä ei saataisi parannettua jätteen sijoituskelpoisuutta kaatopaikalle. Muut jätteet, joille poikkeuslupaa haetaan, ovat asianmukaisen esikäsittelyn jälkeen jäljelle jääneitä jakeita, joille ei ole olemassa enää muita käsittelyvaihtoehtoja kuin sijoittaminen kaatopaikalle.

 

 Hakemuksen mukaiset jätteet, joiden loppusijoittamiselle haetaan poikkeuslupaa, ja niiden määrät ovat seuraavat: hiekanerotusjäte (400 t/vuosi), PVC-jätteet (500 t/vuosi), eristevillajätteen esikäsittelyn rejekti (50 t/vuosi), lujitemuovijäte (20 t/vuosi), onnettomuuksissa kuolleet eläimet (20 t/vuosi), laivaköydet (10 t/vuosi), lude- ja kalmajätteet (10 t/vuosi) sekä jätteenpolttolaitoksen kuonan mukana tulleet jätteet, jotka sisältävät orgaanista ainesta (10 t/vuosi).

 

 Täyttöalueen S1 pinta-ala on 12,4 ha ja täyttötilavuus noin 2 850 000 m3. Alue on otettu käyttöön marraskuussa 2007. Viimeisimmän tehdyn mittauksen perusteella täyttötilavuutta on käyttämättä n. 520 000 m3. Viime vuosina loppusijoitusalueelle on vastaanotettu jätettä ja hyödynnettäviä materiaaleja noin 1 500 tonnia vuodessa. Loppusijoitusalue on nykyisellä vastaanottomäärällä käytössä vuosikymmeniä.

 

 Loppusijoittamisesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia vähennetään peittämällä jätepengertä jätepenkereen edetessä. Tarvittaessa jäte peitetään heti hajun tai roskaantumisen estämiseksi. Viikonloppuisin tuotavat raadot säilytetään kontissa hajujen leviämisen estämiseksi.

 Hakemuksessa on todettu, että hakemuksen mukaisten jätteiden sijoittaminen ei käytännössä lisäisi jätetäytöistä muodostuvan kaasun määrää. Toiminnan muutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta pölyn ja melun määrään tai laatuun, yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

 

 

 

Päätöshistoria

 

 

Liitteet

 

 

 

Oheismateriaali

 

 

 

Tiedoksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto