Kasvun ja oppimisen lautakunta
Protokoll 12.06.2024/Paragraf 136

Asianumero 1602/01.01.01/2024

Kasvun ja oppimisen lautakunta 12.06.2024 § 136

§ 136

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Toisen asteen koulutuksen johtaja Erma Tapio

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Leppävaaran lukion rehtori on päätöksellään 29.4.2024 § 1 valinnut määräaikaisen lukion matematiikan päätoimisen tuntiopettajan sekä valinnut yhden hakijoista 1. varasijalle.

Yksi hakijoista on 3.5.2024 tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja katsotaan, että päätös on syrjivä ja yhdenvertaisuuslain 7 ja 8 §:ien vastainen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan 3 000 euron hyvitystä syrjinnästä. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

Virkasuhteeseen valitulle on varattu tilaisuus antaa lausuma oikaisuvaatimuksen johdosta. Hän ei ole antanut lausumaa. 

Rehtori on antanut 3.5.2024 päivätyn selvityksen.

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 28.3.-11.4.2024.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on lukion matematiikan lehtorin kelpoisuus.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä arvostetaan lukion työkokemusta, sähköisten oppimisympäristöjen osaamista sekä hyviä sosiaalisia taitoja.

Kelpoisuus

Lukion aineenopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, kelpoisuusasetus) 10 §:n mukaan. 

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä edellä 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Haastattelut

Hakuajan puitteissa saapui 29 hakemusta. Hakemusten perusteella 15 hakijaa täytti kelpoisuusvaatimukset. Näistä videohaastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa. Näistä kuudesta hakijasta neljä kutsuttiin lähihaastatteluun.

Lähihaastatteluun osallistui kolme hakijaa. Valittu, varalle valittu ja oikaisuvaatimuksen tekijä osallistuivat lähihaastatteluun.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Tehtävään valitun, varalle valitun ja oikaisuvaatimuksen tehneen hakijan ansiovertailu on oheismateriaalina.

Väite syrjinnästä ja vaatimus hyvityksestä

Oikaisuvaatimuksen tehnyt hakija katsoo, että häntä on syrjitty yhdenvertaisuuslain 7 ja 8 §:ien vastaisesti. Hän vaatii yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä syrjivästä virkavalinnasta yhteensä 3 000 euroa.

Yhdenvertaisuuslain 7 §:ssä säädetään työnantajan velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Lain 8 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta.

Yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaan syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä siltä viranomaiselta/työnantajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt. Lain 26 §:n mukaisesti vaatimuksen hyvityksestä voi tehdä käräjäoikeuteen.

Rehtorin selvityksessä 3.5.2024 on kuvattu valintaprosessia ja hakijoiden ansioita, joita on kuvattu myös erillisessä ansiovertailussa. Selvityksen ja ansiovertailun perusteella hakijoita on vertailtu asianmukaisesti eikä esiin ole tullut syrjivää tai muutoin lainvastaista menettelyä.

Yhteenveto

Rehtorin päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Rehtorin päätös on perustunut koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi haastatteluihin ja haastatteluissa esille tulleisiin seikkoihin. Päätös ei ole yhdenvertaisuuslain tai muunkaan lain vastainen.

Oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi