Kaupunginhallitus
Protokoll 31.03.2025/Paragraf 100

Asianumero 2069/10.03.01/2024

Kaupunginhallitus 31.03.2025 § 100

§ 100

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuustokysymys

Valtuutettu Henna Kajava ja kuusi muuta valtuutettua ovat jättäneet 20.5.2024 valtuustokysymyksen Nihtisalontien ja muiden Espoon pientaloalueiden hiekkateiden kunnossapidosta ja asvaltoinnista seuraavasti:

”Espoossa on lukuisia hiekkateitä. Ainoastaan Espoon itäisessä tiepiirissä on 82 hiekkatietä. Monet pientaloalueiden hiekkateistä ovat vaatineet viikoittaista tasoittamista ainakin syys- ja kevättalvella, kun maa on vuoroin jäätynyt ja sulanut. Eräs tällainen on Nihtisillassa sijaitseva Nihtisalontie. Tien varren asukkaat ovat kärsineet ja valittaneet toistuvasti tien kuoppaisuudesta, vaikka sitä on tasoitettu viikoittain. Nihtisalontielle on tehty katusuunnitelma, mutta sen toteuttamista on vuosien mittaan lykätty. Pientaloalueiden hiekkateiden usein toistuva tasoittaminen kuluttaa resursseja samalla, kun tiet ehtivät usein huonoon kuntoon viikoittaisesta tasoittamisesta huolimatta

Me Espoon kaupunginvaltuutetut kysymme:

1. Milloin Nihtisalontien katusuunnitelma on määrä toteuttaa ja miksi sitä ei ole toistaiseksi toteutettu?

2. Paljonko Nihtisalontien katusuunnitelman toteuttaminen kustantaisi?

3. Paljonko hiekkatien asvaltointi kustantaa?

4. Onko Espoolla suunnitelmia asvaltoida hiekkateitä?

5. Milloin pientaloalueiden hiekkateiden asvaltointi on kannattavampaa kuin niiden säilyttäminen hiekkateinä - onko Espoossa tästä linjauksia?

6. Onko Espoolla kokonaisvaltaista hiekkateiden kunnostamissuunnitelmaa tai jonkinlaista asvaltointiohjelmaa?

7. Onko kaupunkitekniikan toimialalla mahdollista vuotuisten käytettävissä olevien varojen puitteissa myös jonkin verran asvaltoida teitä?

8. Mistä Espoon pientaloalueiden hiekkateistä on tullut eniten valituksia niiden huonosta kunnosta ja aiotaanko näiden kuntoa parantaa - jos, niin miten ja paljonko kunkin näistä kunnostaminen kustantaisi?

9. Nihtisalontien, muiden hiekkateiden sekä asvaltoitujen katujen kunnossa pysymiseksi tarvitaan varmasti toimiva hulevesiviemäröinti, jonka avulla hulevedet saadaan ohjattua pois alueilta. Onko Espoolla hiekkateiden ja katujen hulevesiviemäröinnin järjestämisessä jokin rooli vai kuuluuko

tämä kokonaan HSY:lle?

10. Onko ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset sääolosuhteissa aiheuttaneet lisääntyneitä ongelmia hiekkateiden kunnossa ja kunnossapidossa?”

Vastaus valtuustokysymykseen

1. Milloin Nihtisalontien katusuunnitelma on määrä toteuttaa ja miksi sitä ei ole toistaiseksi toteutettu?

Nihtisalontien hulevesiratkaisut ovat maaston olosuhteiden johdosta ongelmalliset siinä mielessä, että suurelta osin kadun hulevedet joudutaan ohjaamaan Keran uudelle asemakaava-alueelle, joka on vasta rakentumassa. Todennäköisesti alueelle vaaditaan vielä Kutojatien alikulkuun suunniteltu pysyvä (riittävän suuri tehoinen) hulevesipumppaamo. Tämän pumppaamon toteuttamiseksi tarvitaan Karapellon asemakaavan edistymistä, jolloin sen toteutus tulisi ajankohtaiseksi ja mahdollistaisi Nihtisalontien toteuttamisen ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Nihtisalontien rakentaminen on mahdollista arviolta 3–5 vuoden kuluttua.

2. Paljonko Nihtisalontien katusuunnitelman toteuttaminen kustantaisi?

Noin 500 000 euroa.

3.  Paljonko hiekkatien asvaltointi kustantaa?

Hiekkatien/tonttikadun asfaltointi asemakaava alueella vaatii aina painumattoman ja routimattoman pohjarakenteen tekemisen sekä hulevesiverkoston rakentamisen eli kustannukset alkavat noin 1 000 euroa/jm (alv. 0 %) ylöspäin riippuen mm. pohjaolosuhteista.

4.  Onko Espoolla suunnitelmia asvaltoida hiekkateitä?

Kyllä on. Viimeksi 22.11.2022 tekninen lautakunta hyväksyi ohjeellisesti noudatettavaksi jo vuodesta 1996 alkaen tehtyä KTP-ohjelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloalueiden katuverkko asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon. KTP-ohjelma päivitetään seuraavan kerran arviolta vuonna 2026. Ohjelman päivitys tuodaan tekniselle lautakunnalle tiedoksi ja päätettäväksi.  https://espoo.oncloudos.com/kokous/2022789-5-165235.PDF

KTP-katujen nykytila

KTP-alueille sijoittuu yhteensä noin 253 kilometriä rakentamatonta ja rakennettua katupituutta. Tästä katupituudesta noin 73 % on rakennettu valmiiksi raportin valmistumisen ajankohtana (syyskuu 2022). Rakentamattomia katuja on KTP-alueilla yhteensä jäljellä noin 68 kilometriä. Näistä kaduista suuri osa on sorapintaisia (27 km). Valmiiksi rakennettuja KTP-alueita on siten nykymuodossaan yhteensä neljä kappaletta. Alueita, joilla on vielä valmiiksi rakentamattomia KTP-katuja, on yhteensä 24 kappaletta.

Kaupungin investointibudjetissa on KTP-alueisiin vuosien varrella varattu vaihteleva määrä rahoitusta ja vaihteluväli on ollut 3 ja 9 miljoonan euron välissä. Vuodelle 2025 rahoitusta on varattu 4,1 miljoonaa euro. Tällä investointitasolla KTP-ohjelman alueet saadaan valmiiksi 2040-luvulla. Tällä valtuustokaudella KTP-ohjelmaa on toteutettu erityisesti Lintuvaarassa ja Laaksolahdessa.

Nihtisalontie ei kuulu KTP-alueisiin.

5. Milloin pientaloalueiden hiekkateiden asvaltointi on kannattavampaa kuin niiden säilyttäminen hiekkateinä - onko Espoossa tästä linjauksia?

Sorapintaisen kadun kunnossapito on jonkin verran kalliimpaa kuin asemakaavan mukaisesti rakennetun. Espoon linjauksena on rakentaa asemakaava-alueen katualueet valmiiksi asemakaavan mukaisesti mahdollisimman pian investointirahoituksen sen salliessa. Todettakoon että joissakin asemakaavoissa kadut on määrätty jätettäväksi sorapintaisiksi.

6. Onko Espoolla kokonaisvaltaista hiekkateiden kunnostamissuunnitelmaa tai jonkinlaista asvaltointiohjelmaa?

On. Joka vuosi päivitettävä asfaltointiohjelma ja noin neljän vuoden välein päivitettävä KTP-ohjelma.

7. Onko kaupunkitekniikan toimialalla mahdollista vuotuisten käytettävissä olevien varojen puitteissa myös jonkin verran asvaltoida teitä?

Kyllä on. Tänä vuonna uudelleen päällystetään katuja 5,5 miljoonalla eurolla.

8. Mistä Espoon pientaloalueiden hiekkateistä on tullut eniten valituksia niiden huonosta kunnosta ja aiotaanko näiden kuntoa parantaa - jos, niin miten ja paljonko kunkin näistä kunnostaminen kustantaisi?

Nihtisalontiestä asiakaspalvelumme on saanut palautteita, mutta myös Yhdyskunnantieltä sekä Muuttolinnunreitistä. Viisivuotisen aineiston perusteella katukunnossapidon palautteita pientaloalueilla tulee paljon Lintuvaarasta sekä Laaksolahdesta. Kyseiset alueet näkyvät oheisesta kartasta tummemmalla punaisella värillä.

9. Nihtisalontien, muiden hiekkateiden sekä asvaltoitujen katujen kunnossa pysymiseksi tarvitaan varmasti toimiva hulevesiviemäröinti, jonka avulla hulevedet saadaan ohjattua pois alueilta. Onko Espoolla hiekkateiden ja katujen hulevesiviemäröinnin järjestämisessä jokin rooli vai kuuluuko tämä kokonaan HSY:lle?

Hulevesiviemäriverkoston runkolinjat (kadun pituussuuntainen putkilinja) kuuluvat HSY:lle, mutta kadun kuivatusta palvelevat kaivot ja putket, joilla ne on yhdistetty runkolinjaan, kuuluvat kaupungille. Kokonaisuus suunnitellaan ja toteutetaan yhdellä kertaa ja yhteistyössä HSY:n kanssa muun kadun rakentamisen kanssa. Myös kustannusjako HSY:n ja kaupungin välillä noudattaa samaa periaatetta.

10. Onko ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset sääolosuhteissa aiheuttaneet lisääntyneitä ongelmia hiekkateiden kunnossa ja kunnossapidossa?

Ei ole.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi