Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto
Föredragningslista 23.02.2026/Ärendenr. 3

Asianumero 168/14.00.00/2026

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto 23.02.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Tiivistelmä

• Työttömyys on kasvanut 9,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
• Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on edellisiin kuukausiin nähden hieman noussut.
• Uusia avoimia työpaikkoja on ilmoitettu enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Työllisyyden tilannekuva

Tätä koostetta laatiessa on ollut tuoreimmat käytettävissä olevat viralliset luvut joulukuulta 2025 ja osin syyskuun tiedot*.

Espoo-Kauniaisten työllisyysalueella työttömien työnhakijoiden määrä jatkoi kasvuaan joulukuussa 2025 ja oli tuolloin 19 394 henkilöä. Työttömyys kasvoi 9,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Alle 25-vuotiaiden joukossa työttömyys kasvoi peräti 23,9 prosenttia, kun taas alle 30-vuotiailla nousu oli hieman hillitympää, 14,2 prosenttia vuoden aikana. Nuorten työttömyyden kasvuvauhti ylittää näin ollen koko alueen keskimääräisen tason. Yli 55-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 7,8 prosentilla. Virta työttömyyteen (%) on lisääntynyt vuoden takaiseen verrattuna kaikissa muissa työttömyyden kestoissa paitsi yli 6 kuukautta ylittäneissä työttömyyksissä.

Myös vieraskielisten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 11,5 prosentilla. Sekä työttömien määrä että työttömyyden kasvuvauhti ovat olleet lievässä nousussa viime kuukausina verrattuna aiempaan kehitykseen. Alueella työttömyyden kasvuvauhti on ollut hieman nopeampi kuin Suomen keskiarvo, mutta suurten kaupunkien (C6) keskiarvoa maltillisempi. Kuitenkin Oulussa ja Turussa kasvu on ollut vielä hieman hitaampaa kuin Espoo-Kauniaisten alueella. Tilastojen perusteella käännettä työllisyyskehityksessä ei vielä ole näkyvissä joulukuussa. Positiivisena merkkinä voidaan kuitenkin pitää sitä, että julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut sekä työllisyysalueella, pääkaupunkiseudulla että koko maassa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Työttömyys on joulukuussa 2025 verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen kasvanut suhteellisesti eniten niiden työttömien osalta, joilla on toisen asteen koulutus – kasvua on 12,1 prosenttia. Korkeakoulutetuilla ja pelkän perusasteen suorittaneilla työttömyyden kasvu oli selvästi maltillisempaa, noin 6–7 prosenttia. Koulutustaustan mukaan suurin osa työttömistä on toisen asteen koulutuksen saaneita, kun taas korkeakoulutettuja on hieman vähemmän ja pelkän perusasteen varassa olevia työttömiä on vähiten. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt eniten korkeakoulutettujen joukossa, jossa kasvua vuodessa on ollut 30,0 prosenttia. Vieraskielisistä työttömistä eniten on korkeakoulutettuja, mutta myös heidän kohdallaan toisen asteen koulutuksen saaneiden työttömyys kasvoi suhteellisesti eniten vuoden 2024 joulukuuhun verrattuna, kasvun ollessa 15,5 prosenttia.

Joulukuussa 2025 työttömien nuorten, alle 30-vuotiaiden joukossa perusasteen koulutuksen varassa oli 755 nuorta, toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli 1 894 ja korkeakoulutettuja nuoria oli 846. Eniten kasvoi toisen asteen koulutuksen omaavien työttömyys, jonka nousu oli 20,6 prosenttia, mutta kaikilla koulutustasoilla havaittiin lievää kasvua. Toisen asteen koulutuksen suorittaneista työttömistä nuorista 509:llä taustana oli ylioppilastutkinto.

Nuorten alle 30-vuotiaiden työllisyysaste oli syyskuussa* 2025 54,0 prosenttia Espoo-Kauniaisten työllisyysalueella ja työttömyysaste 15,9 prosenttia. **

Pitkäaikaistyöttömien, eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden, määrä kasvoi myös joulukuussa 2025 ja oli tällöin yhteensä 8 040 henkilöä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti on hidastunut edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, on se edelleen huomattavan korkea, 25,8 %. Työttömien työnhaun keskimääräinen kesto oli joulukuussa 2025 yhteensä 72 viikkoa, mikä on viisi viikkoa enemmän kuin vuotta aiemmin ja ylittää koko maan keskiarvon (67 viikkoa). Alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on vuodessa kasvanut 32,5 prosenttia ja yli 50-vuotiailla 21,3 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut lähes kaikissa ikäluokissa ja kaikilla koulutusastetaustoilla. Rakennetyöttömien määrä on ylipäätään kasvanut työllisyysalueella verrattuna joulukuuhun 2024.

Joulukuussa 2025 työttömien työnhakijoiden joukossa oli runsaasti erityisasiantuntijoita, palvelu- ja hoiva-alan ammattilaisia, rakennusalan työntekijöitä sekä myyjiä. Kuitenkin suurin osa työttömistä työnhakijoista kuului ryhmään, jolla ei ollut tilastoissa määriteltyä ammattia.

Kauniaisissa oli joulukuussa 2025 yhteensä 599 työnhakijaa, joista 407 oli joko työttömänä tai lomautettuna. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana noin 16,0 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli 165 henkilöä, mikä tarkoittaa 27,9 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli 131. Ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden määrä oli 54. Alle 30-vuotiaita työttömiä tai lomautettuja oli 64 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 14 (edellisvuonna 10). Työttömyys on Kauniaisissa lisääntynyt kaikilla koulutusasteilla ja useimmissa ikäryhmissä, lukuun ottamatta 15–24-vuotiaita ja 55–59-vuotiaita. Suurin ryhmä työttömistä ovat korkeakoulutetut, mikä poikkeaa koko työllisyysalueen tilanteesta.

Lakisääteisissä palveluissa oli Espoo-Kauniaisten työllisyysalueella joulukuussa 2025 yhteensä 5 842 henkilöä, kun vuotta aiemmin heitä oli 6 074. Yleinen aktivointiaste oli joulukuussa 2025 23,1 prosenttia, mikä on selvästi parempi kuin suurissa kaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Nuorten alle 30-vuotiaiden aktivointiaste oli 26,4 prosenttia ja yli 50-vuotiaiden 14,4 prosenttia – molemmat ylittävät maan keskiarvon.

Lähteet: KEHA Työnvälitystilasto ja Työnvälitystilasto, Tilastokeskus; Tilastokeskus, erillistilaus, syyskuun 2025 tiedot*. Viralliset työllisyys- ja työttömyysasteet toteutetaan työvoimatutkimuksen otostutkimuksen pohjalta. Otospohjainen tutkimus ei kuitenkaan mahdollista luotettavaa tietoa työllisyysaluetasoisesti. Tämän erillistilauksen pohjana on rekisteripohjainen tietopohja ja laskenta. Nämä eivät siten ole virallisia työttömyys ja työllisyysastelukuja eikä niitä voi suoraan verrata esimerkiksi koko Suomen julkaistaviin lukuihin. **

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi