RSS-länk
Mötesärende:https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunginhallitus
Föredragningslista 02.03.2026/Ärendenr. 22
| Rubrik |
|---|
| Kompletterande 1Valtuustoaloite Toimintamallien ja luvituksen selvittäminen edistämään ilta- ja yöaikaista elinvoiman kehittämistä (pdf 172.35 kb) |
Asianumero 3630/14.00.00/2025
Kaupunginhallitus 02.03.2026
Valtuustoaloite Espoon ilta- ja yöaikaisen elinvoiman kehittämisestä (Kv-asia)
Valmistelijat / lisätiedot: |
Lostedt Marika |
Rönkkönen Sanna |
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Puhelinnumero 09 816 21
Päätösehdotus Esittelijä
Kaupunginjohtaja Mykkänen Kai
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Peppi Seppälän ym. 15.9.2025 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon ilta- ja yöaikaisen elinvoiman kehittämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Päätös
Selostus
Valtuustoaloite
Peppi Seppälä ja 30 muuta valtuutettua ovat 15.9.2025 tehneet valtuustoaloitteen Espoon ilta- ja yöaikaisen elinvoiman kehittämisestä. Espoon kasvun ja elinvoiman näkökulmasta on tärkeää vahvistaa myös ilta- ja yöaikaista palvelutarjontaa. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Espoo selvittää millaisilla toimintamalleilla ja luvituksella voitaisiin edistää ilta- ja yöaikaisen elinvoiman kehittämistä yhdessä yritysten, tapahtumatoimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Vastaus aloitteeseen
Tiivistelmä:
- matkailu- ja ravintola-alaa haastaa valtakunnallisesti heikko suhdannetilanne
- Espoo on kasvava tapahtumakaupunki ja voi vahvistaa omaa profiiliaan edelleen hyödyntäen vahvuuksiaan tapahtumien, palveluiden ja alueellisen vetovoiman yhteensovittamisessa haastavassa markkina- ja suhdannetilanteessa
- potentiaalin lunastaminen ilta- ja yöaikaisen tapahtumakulttuurin kaupunkina edellyttää määrätietoisia päätöksiä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä investointien houkuttelussa, alueiden ja palveluiden kehittämisessä.
Espoo on suosittu ja kehittyvä tapahtumakaupunki. Useat musiikki-, kulttuuri- ja urheilutapahtumat ovat vakiintuneet osaksi kaupungin tapahtumakenttää, ja Espoo on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä kokous- ja kongressikaupungeista yli 70 tapahtumalla vuosittain. Espoossa toimii noin 700 aktiivista yritystä majoitus-, ravitsemus-, taide-, viihde-, elämys- ja virkistyksen toimialoilla. Alan yrittäjiä ja tapahtumakenttää haastaa matkailu- ja ravintola-alan valtakunnallisesti heikko suhdannetilanne. Suomalaisten kuluttajien heikko luottamus talouteen ja riittämätön kysyntä nähdään edelleen suurimpina kasvun esteinä. Henkilökunnan määrä alalla on edelleen laskussa. Ravintola-/yökerhoala kamppailee vaikean taloustilanteen ja muuttuneiden kulutustottumusten kanssa, mikä on johtanut esimerkiksi yökerhojen sulkemiseen. Kokonaisuutena vuosi 2025 oli ravintolatoiminnan kannalta Suomessa vaikea ja alan toimijoiden keskuudessa nähtiin konkursseja eniten viimeisen kahdeksan vuoden verrokkijaksolla (yhteensä 381).
Espoo on osa pääkaupunkiseutua, jossa ihmiset liikkuvat yli kaupunkirajojen heitä kiinnostavien tapahtumien ja palveluiden perässä. Helsingissä on pitkät perinteet tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden tarjoajana ja kulttuuritaloihin ja -infrastruktuuriin sekä tapahtuma-areenoihin on investoitu vuosikymmenien aikana. Lisäksi Helsinkiin on vuosien aikana syntynyt pääkaupunkina vahva ravintolakulttuuri. Ollakseen vetovoimainen Espoon on vahvistettava omaa profiiliaan ja hyödynnettävä omia vahvuuksiaan tapahtumien, palveluiden ja alueellisen vetovoiman yhteensovittamisessa haastavassa markkina- ja suhdannetilanteessa.
Valtuustokaudella 2021–2025 toteutettu poikkihallinnollinen Tapahtumien yhteisöllinen Espoo -kehitysohjelma on parantanut tapahtumaedellytyksiä, sujuvoittanut lupakäytäntöjä ja luonut uusia tapahtumakonsepteja myös ilta- ja yöaikaisen elinvoiman vahvistamiseen. Suur-Tapiola ja Suur-Leppävaara on määritelty suurtapahtumille soveltuviksi alueiksi. Kesäterassipilotti Sellossa sekä uudet pop up -tapahtumapaikat ovat lisänneet mahdollisuuksia matalan kynnyksen tapahtumatarjontaan. Lisäksi kaupungin koordinoima, eri viranomaistahot yhdistävä, Olosuhteet ja luvat-ryhmä on tehostanut isojen tapahtumien lupaprosesseja. Lupakäytäntöjä on kehitetty mahdollistamaan matalan kynnyksen pop-up tapahtumia ja esimerkiksi Espoo-päivänä asukkaiden järjestettävät pientapahtumat eivät tarvitse lupia. Yrittäjien näkökulmasta lupakäytäntöjen sujuvoittaminen mm. food truck-tyyppiselle toiminnalle tai rantaraitin palveluiden kehittämisen tukemiseksi on edelleen tarpeen.
Tapahtumainfrastruktuuri on jo vahvistunut uusien toimijoiden, kuten HybridiArena HYPEn myötä, ja vahvistuu tulevaisuudessa lisää esimerkiksi Vermon kehittyessä suurtapahtumien tapahtuma- ja viihdekeskukseksi. Pelkät areenat eivät kuitenkaan riitä - elinvoimainen ilta- ja yöaikainen kaupunkikulttuuri edellyttää toimivaa ympäristöä, monipuolisia ravintola- ja elämyspalveluita sekä yrittäjien ja kaupungin tiivistä yhteistyötä. Elämyksiä ja kokemuksia tarjoavilla yrityksillä, kuten ravintola-, kahvila- ja cateringalan yrityksillä, luovilla aloilla ja matkailu- ja majoituspalveluilla, on merkittävä rooli elävän kaupunkitilan luomisessa. Kaupunkikehittämisessä on tärkeä varmistaa, että on tarjolla mm. sijainniltaan, kooltaan, hinnaltaan ja ravintolavalmiuksiltaan erilaisia liiketiloja ja tapahtumapaikkoja, erityisesti myös kauppakeskusten ulkopuolella ja kiinnostavissa miljöissä. Espoossa on erilaiseen tapahtuma- ja ravintolatoimintaan soveltuvaa rakennuskantaa, mutta valtaosa siitä on yksityisessä omistuksessa. Kaupungin ja kiinteistönomistajien yhteistyö sekä kokeilujen mahdollistaminen ovat keskeisiä uusien toimintojen syntymiselle. Onnistunut esimerkki tästä on vuosina 2023–2025 toiminut tapahtumaklubi Kupla, joka toteutettiin vanhaan pankkitaloon Tapiolan keskustaan.
Tapiolan kulttuurikeskuksen laajennus sekä Keilaniemen hotelli- ja kongressikeskussuunnitelmat avaavat uusia mahdollisuuksia ilta- ja yöaikaisen elinvoiman vahvistamiseen. Tapiolan urheilupuiston kehittäminen luo onnistuessaan puitteita monipuoliselle tapahtumatarjonnalle. Myös Otaniemi tarjoaa alueena mahdollisuuksia kaupunkikulttuurin kehittämiseen. Aalto-yliopiston opiskelijayhteisön ympärille on syntynyt uutta alakulttuuritoimintaa, kuten elokuvateatteri Sheryl ja pienpanimoita. Keilaniemen suunnitellut merelliset hankkeet, kuten Laguunin laajentuminen ja Allas Sea Poolin merikylpylä, tukevat alueen elämyspalveluiden kasvua. Näistä lähtökohdista katsottuna, Tapiola ja sen lähialueilla on potentiaalia kehittyä laajemmaksi elämykselliseksi keskukseksi myös ilta- ja yöaikaan, mutta edellyttää ympäröivien palveluiden, esimerkiksi ravintolatoiminnan, vahvistamista. Tapahtumista ja areenoilta Helsingin keskustan palveluihin suuntaavat asiakkaat on tulevaisuudessa houkuteltava pysymään Espoossa ja käyttämään yhä enemmän paikallisten palveluiden tarjontaa.
Visit Espoo ylläpitää yhteismarkkinointiverkostoa Espoossa toimivien matkailuyritysten kanssa ja Business Espoo-yrityspalveluverkosto tarjoaa mahdollisuuden laajentaa vuoropuhelua alan toimijoiden kanssa. Kehittämisohjelmat, kuten Yritysten ja yrittäjyyden Espoo ja uusi Tapahtumien Espoo -ohjelma, voivat tarjota rakenteet uusille kokeiluille ja avauksille. Esimerkiksi Tapahtumien Espoo-ohjelmassa on tarkoitus edistää monipuolisten tapahtuma- ja yritystilojen syntyä, joustavia ja väliaikaisia tilaratkaisuja kaupunkikulttuurin elävöittämiseksi sekä kestävää liikkumista tapahtumiin joukkoliikenteen tapahtumalipun avulla.
Espoolla on vahva potentiaali olla omaleimainen ja kiinnostava ilta- ja yöaikaisen tapahtumakulttuurin kaupunki. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää määrätietoisia päätöksiä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä investointien houkuttelussa, alueiden ja palveluiden kehittämisessä, yrittäjien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja Espoon tunnettuuden vahvistamisessa.
Päätöshistoria
Liitteet
|
|
Oheismateriaali
- | Valtuustoaloite Toimintamallien ja luvituksen selvittäminen edistämään ilta- ja yöaikaista elinvoiman kehittämistä |
Tiedoksi
|
|