Kasvun ja oppimisen lautakunta
Protokoll 08.04.2026/Paragraf 76

Asianumero 644/01.01.01/2026

Kasvun ja oppimisen lautakunta 08.04.2026 § 76

§ 76

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Toisen asteen koulutuksen johtaja Paavola Jussi

Käsittely 

Esittelijän selostusosaan tekemä tekninen korjaus on huomioitu pöytäkirjassa.

Päätös

Selostus 

Toisen asteen koulutuksen johtaja on päätöksellään 23.2.2026 § 18 valinnut lukion filosofian ja uskonnon lehtorin virkaan. Päätöksestä on tehty määräajassa yksi oikaisuvaatimus.

Oikaisuvaatimuksen on 24.2.2026 tehnyt espoolainen yhdistys kunnan jäsenenä. Oikaisuvaatimuksen tehnyt yhdistys on täydentänyt oikaisuvaatimustaan 26.2.2026 sekä 5.3.2026. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan toisen asteen koulutuksen johtajan 23.2.2026 § 18 päätöksen kumoamista. Yhdistys katsoo, että päätös on vastoin tarkoituksenmukaisuutta sen takia, että viran opetusaineena on filosofian lisäksi uskonto. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan aloittamaan virkasuhteen täyttäminen alusta laatimalla uusi hakuilmoitus ja asettamalla virkasuhde haettavaksi niin, että opetettaviin aineisiin ei kuulu uskonto. Oikaisuvaatimuksen mukaan nimityspäätöksessä harkintavaltaa on käytetty sellaiseen tarkoitukseen, johon toimivalta ei ole käytettävissä. Oikaisuvaatimuksen mukaan uskonnon aineenopettajia ei tulla lukioissa tarvitsemaan tulevaisuudessa ja että uskonnon merkitys

yhteiskunnassamme on nykyään varsin vähäinen.

Oikaisuvaatimuksen tehnyt yhdistys on täydentänyt oikaisuvaatimustaan 5.3.2026 tiedoilla toisen asteen koulutuksen johtajan aiemmasta työkokemuksesta opettajana. Yhdistys katsoo, että jos uskontoa pitää opettaa, uskontoa opettamaan kaikissa lukioissa riittää se, että kulloisellakin uskonnon aineenopettajalla on pelkästään kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukainen kelpoisuus uskonto-oppiaineessa, eli suoritettuna muutama uskontoon liittyvä opintojakso, mutta ei edes 60 op kelpoisuutta uskonnon aineenopettajaksi. Yhdistyksen mukaan 120 op uskonnonopettajan kelpoisuus on täysin turha.

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 2.1.-16.1.2026.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on lukion filosofian ja uskonnon lehtorin kelpoisuus.

Tehtävässä arvostetaan hakijan kokemusta lukion opettajana ja ryhmänohjaajana, kokemusta sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käytöstä, kykyä sekä halua toimia kasvattajana sekä opettajan tapaa reflektoida työtään sekä kokemusta opiskelun taitojen opettamisesta. Hakijan eduksi katsotaan myös se, että hän on osannut hyödyntää opetuksessaan digitaalisen oppimateriaalin ja oppikirjojen parhaita puolia. Lisäksi hakijan eduksi katsotaan hyvät ryhmänhallinta- ja vuorovaikutustaidot.

Hakuajan puitteissa saapui 25 hakemusta. Hakemusten perusteella kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita oli 16.

Kelpoisuus

Lukion filosofian ja uskonnon lehtorin kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, kelpoisuusasetus) 10 §:n mukaan. 

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Haastattelut

Lukion filosofian ja uskonnon lehtorin virkaan tuli hakuaikana 25 hakemusta, joista 16 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttiin 6 kelpoisuuden ja edellytykset täyttävää hakijaa joista yksi ei varannut haastatteluaikaa.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Kannanotot oikaisuvaatimuksen väitteisiin

Lukiolain 16 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Lukiolain 11 §:n mukaan lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon opintoja ja taito- ja taideaineiden opintoja (oppiaineryhmät) sekä opinto-ohjausta.

Velvoite uskonnon opetuksen järjestämisestä tulee suoraan laista, eikä Espoon kaupungilla opetuksen järjestäjänä ole asiassa harkintavaltaa. Edelleen kelpoisuusasetus edellyttää, että lukion aineenopetusta antaa siihen kelpoinen henkilö. Espoon kaupungin on opetuksen järjestäjänä palkattava myös uskonnon aineenopetusta antamaan henkilö, jolla on siihen kelpoisuus.

Kelpoisuusasetuksen 10 §:n mukaisesti lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä sekä vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Nyt haussa olleen viran opetettavat aineet ovat filosofia ja uskonto. Näin ollen virkaan valitulla tulee olla toisesta opetettavasta aineesta kelpoisuusasetuksen mukaiset vähintään 60op laajuiset opinnot ja toisesta opetettavasta aineesta kelpoisuusasetuksen mukaiset vähintään 120op laajuiset opinnot. Virkaan valittu on muodollisesti kelpoinen haussa olleeseen virkaan.

Yhdistys viittaa oikaisuvaatimuksessaan siihen, että uskonnon aineenopetusta antavalle henkilölle riittäisi kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukainen kelpoisuus. Kyseisessä pykälässä puhutaan väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuudesta. Kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä ei voida valita toistaiseksi voimassa olevaan virkaan, vaan ainoastaan enintään vuoden määräajaksi. Opetuksen järjestäjällä ei ole harkintavaltaa asiassa.

Valintapäätös on perustunut hakijoiden koulutukseen ja kokemukseen sekä hakuilmoituksen mukaisiin edellytyksiin ja arvostettaviin asioihin. Virkaan valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja tehtävän edellytykset sekä arvostettavat asiat hakijoista parhaiten. Päätös ei ole vastoin tarkoituksenmukaisuutta.

Yhteenveto

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Valintapäätös on tehty hakuilmoituksen mukaisten edellytysten ja arvostettavien asioiden perusteella. Päätöstä tehtäessä on koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi huomioitu haastattelut ja niissä esiin tulleet seikat. Virkasuhteeseen valitulla on edellä mainittu kokonaisharkinta huomioon ottaen katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätös ei ole vastoin tarkoituksenmukaisuutta eikä muutoinkaan lain vastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi