Kaupunginhallitus
Protokoll 17.08.2026/Paragraf 257

Asianumero 1903/11.01.00/2025

Kaupunginhallitus 17.08.2026 § 257

§ 257

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Cederlöf poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 mom 7) -kohta).

Nevanlinna Partasen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: ”Tämänhetkisessä muodossaan lausunto käsittelee vain yhtä pientä osaa ennallistamisen piiriin kuuluvista laajoista kokonaisuuksista, eli lausunto on toisin sanoen puutteellinen. Lausunnossa ei käsitellä esimerkiksi soiden ja metsäisten elinympäristöjen ennallistamista, eikä perinnebiotooppien, arvokkaiden lintuvesien, lampien ja kosteikkojen ennallistamista. Lausunnossa ei myöskään mainita Espoon tavoitetta luonnon kokonaisheikentymättömyydestä, joka liittyy läheisesti myös ennallistamiseen. Nämä olisi arvokasta saada mukaan lausuntoon. Esitän, että mikäli lausunnon laatimiselle on mahdollista saada lisäaikaa, sitä haetaan ja asia palautetaan uuteen valmisteluun. Mikäli lisäaikaa ei saada, tämä lausunto jää voimaan.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevanlinnan ehdollista palautusta koskeva ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska palatusta koskevaa ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen.

Päätös

Selostus 

Ympäristöministeriö on pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta. Lausunnot on pyydetty 27.8.2026 mennessä. Linkki lausuntopyyntöön: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=29771194-e7c9-44fb-b396-27ecfc9ca0cb. Espoon kaupunki on jättänyt lausunnon 7.7.2026 ympäristöministeriön kirjaamoon.

Espoon lausunnossa Kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta lausuttiin vain kaupunkiympäristöartiklaan liittyen. Tämän artiklan osalta oli tiedossa, mitä sisältöä ennallistamissuunnitelmaan on tulossa, koska Espoon ympäristöjohtaja on ohjausryhmässä ja kuutoskaupungeilla on lisäksi ollut oma ryhmänsä, jossa sisällöistä on keskusteltu. Lausuntopyyntö tuli nopealla aikataululla kesällä, joten lausunnossa keskityttiin kaupunkiympäristöartiklan kommentointiin.

Taustaa:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnon ennallistamisesta (EU) 2024/1991 julkaistiin 29.7.2024 ja se astui voimaan 18.8.2024. EU:n ennallistamisasetus toimeenpanee EU:n biodiversiteettistrategiaa ja pyrkii osaltaan pysäyttämään luontokadon etenemisen. Asetuksen toimeenpanoa varten jäsenmaat laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat ja toteuttavat tarvittavat esiselvitykset ja vaikutusarviot niiden ennallistamistoimenpiteiden määrittämiseksi, jotka ovat tarpeen asetuksen 4–13 artiklassa säädettyjen ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi sekä unionin yleisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi ottaen huomioon uusin tieteellinen näyttö.

Suunnitelman ensimmäinen luonnosversio on toimitettava EU:n komissiolle syyskuun 1. päivään mennessä. Sen perusteella käynnistyvät keskustelut EU-komission kanssa suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä ja rahoituksesta. Suunnitelma tullaan vielä päivittämään mm. komission palautteen perusteella ennen lopullisen version toimittamista komissiolle syyskuuhun 2027 mennessä eli seuraavan hallituskauden alussa.

Tiivistelmä lausunnosta:

Espoon kaupunki pitää ennallistamisasetuksen ja kansallisen

ennallistamissuunnitelman tavoitteita kaupunkiympäristöjen osalta

kannatettavina. Kaupunkivihreän ja puuston lisääminen on tärkeää

ilmastonmuutokseen sopeutumisen, luonnon monimuotoisuuden sekä

asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Toimenpiteiden tulee kuitenkin olla

toteuttamiskelpoisia, kustannustehokkaita ja paikallisiin olosuhteisiin

sovitettuja. Monet kaupungit, kuten Espoo, toteuttavat jo laajasti

kaupunkivihreää tukevia toimia, mutta suunnitelmassa esitettyjen

toimenpiteiden vaikuttavuus on Espoon kaltaisessa kasvavassa

kaupungissa rajallinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää

kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa esitettyä laajempaa

keinovalikoimaa, yksityisten maanomistajien mukaan ottamista sekä

valtion tarjoamia rahoitus- ja kannustinjärjestelmiä.

Espoon kaupunki katsoo, että kaupunkien tulee voida itse määrittää

latvuspeittävyyden tyydyttävä taso. Espoon väestönkasvu ja

kaupunkirakenteen tiivistyminen olemassa oleviin keskuksiin ja

raideliikenteen varteen merkitsevät väistämättä myös viheralueiden ja

latvuspeittävyyden vähenemistä, vaikka uudet alueet suunniteltaisiin

nykyistä vehreämmiksi. Nykyistä latvuspeittävyyttä korkeampi tyydyttävä

taso voisi rajoittaa merkittävästi kuntien mahdollisuuksia sovittaa yhteen

maankäytön, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja kestävän

yhdyskuntarakenteen tavoitteita. Liian tiukat vaatimukset UCC- eli

kaupunkiekosysteemialueella voivat Espoossa johtaa

kaupunkirakenteen hajautumiseen entistä pahemmin. Tyydyttävän tason

asettamisessa tulee huomioida myös voimassa oleva kaavatilanne.

Ministeriön tulisi huomioida kasvavien kaupunkien tilanne myös

valtakunnallista viherpinta-alan tyydyttävää tasoa asettaessaan ja

komission kanssa tyydyttävien tasojen viitekehyksestä neuvotellessaan.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi