Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 17.01.2024/Paragraf 8

Asianumero 3930/00.01.02/2023

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.01.2024 § 8

§ 8

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus 

Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Puheenjohtaja Kivekkään kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Selostus 

Kaupunkisuunnittelun työohjelma valmistellaan vuosittain kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Työohjelma sisältää aikatauluineen keskeiset Espoon yleis-, ja asemakaavoituskohteet ja liikennesuunnittelun työkohteet vuodelle 2024.

Kaupunkisuunnittelun työohjelman lähtökohtana on valtuuston hyväksymä Espoo-tarina valtuustokaudeksi 2021-2025. Espoo-tarina on kaupungin toimintaa ja kehittämistä ohjaava strategia, joka sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä valtuustokauden tavoitteet. Sovitamme yhteen hakijan ja kaupungin tavoitteita. Kaupunkisuunnittelukeskuksen työtä ohjaavat tavoitteet liittyvät muun muassa kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Espoo on keskusten verkostokaupunki, jota kehitetään alueiden vahvuuksien mukaan.

Yleiskaavoitus

Espooseen laaditaan koko kaupungin kattava yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060. Koko kaupungin kattava Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jolla ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä ja yhteensovitetaan eri toimintoja.  Espoo-tarinan mukaisesti kasvua suunnataan kaupungin eteläisiin osiin sekä raideliikenteen ja muiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Yleiskaava laaditaan yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa.

Espoon yleiskaava 2060 kaava laaditaan niin, että ajantasaiset tuoreet osayleiskaavat säilyvät alueillaan oikeusvaikutteisina, mutta ne sovitetaan osaksi kokonaiskaavaa mittakaavaltaan ja esitystavaltaan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet vuonna 2023. Vuonna 2024 laaditaan yleiskaavaluonnos ja kerätään siitä näkemykset jatkovalmistelun tueksi.

Laaja-alainen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hyväksyttiin kesällä 2021 ja Elyn päätöksestä jättämän oikaisukehotuksen johdosta yleiskaavaa tarkistettiin. Valtuuston uusi hyväksymispäätös yleiskaavasta tehtiin marraskuussa 2021. Hallinto-oikeus hylkäsi ratkaisussaan tammikuussa 2023 kaikki valitukset yleiskaavasta. Hallinto-oikeuden ratkaisuun on haettu muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jonka ratkaisua odotetaan vuodelle 2024. Hyväksymiskäsittelyn ulkopuolelle jätettyjen alueiden yleiskaavallinen ratkaisu osoitetaan Espoon yleiskaava 2060:ssä.

Pohjois-Espoossa laaditaan jatkosuunnittelua tukevat maankäytön tarkastelut Histaan ja Oittaa-Korsbacka-Tollinmäkeen. 

Seutuyhteistyössä jatketaan asiantuntijayhteistyötä maakunnan liiton kanssa koko kaupungin yleiskaavatyöhön liittyen, vaikka maakuntakaavatöitä ei juuri nyt vireillä.

MAL 2023 -suunnitelma on hyväksytty syksyllä 2023 HSL:n hallituksessa, Helsingin seudun yhteistyökokouksessa sekä KUUMA-johtokunnassa. Suunnitelman pohjalta on valmisteilla MAL-sopimuksen päivitys valtion ja seudun kuntien kesken.

Liikennesuunnittelu

Yleiskaavan 2060 ja hiilineutraaliustavoitteen 2030 myötä liikennesuunnittelussa tavoitellaan kestävien kulkutapojen osuuden kasvua. Kävelyn edistämistä jatketaan yhteistyössä muiden virastojen kanssa. Pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään. Joukkoliikenteen ratkaisujen houkuttelevuudella tuetaan kaupungin kehitystä. Autoliikenteen osalta varmistetaan keskeisen verkon sujuvuus kaupungin kasvaessa.

Asemakaavoitus

Asemakaavoitus painottuu keskustojen kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron ja Raide-Jokerin vaikutuspiirissä. Kaupunkirakennetta tiivistämällä luodaan edellytyksiä uusien asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen rakentamiselle.

Muun muassa Kiviruukin, Nihtisillan ja Vantinkulman alueilla on käynnissä laajempaa aluetta koskevia maankäytön tarkasteluja. Niiden avulla ohjataan suunnittelua ennen tarkempaan asemakaavoitukseen ryhtymistä.

Kaupunkikeskuksiin suunnitellaan asumista ja monipuolisia palveluita, jolloin niistä tulee viihtyisiä ja vetovoimaisia. Käynnissä on useita keskustojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tapiolan keskustassa Kulttuuriaukion ympäristöön suunnitellaan kulttuuritoimintojen laajentamista, uutta toimistotilaa ja asumista. Osana Espoon keskuksen uudistumisesta alueen julkiset ja kaupalliset palvelut paranevat Virastopihan ja Espoontorin asemakaavamuutoksilla. Leppävaaran keskustan kehittäminen jatkuu ideakilpailun pohjalta.

Kaavoituksella varaudutaan kaupungin kasvuun varaamalla rakentamismahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia ja varmistamalla riittävä ja monipuolinen asuntovaranto. MAL 2023 -suunnitelmassa Espoolle on kirjattu 1,2 miljoonan kerrosneliömetrin asuntokaavoitustavoite nelivuotiskaudelle 2024-2027. Työohjelman merkittäviä asuntokohteita on rantaradan varrella Keran aseman pohjoispuolella sekä metron ympäristössä Otaniemessä ja Finnoossa. Suurpellon keskustan pohjoispuolen asemakaavoitus jatkuu tehdyn kaavarunkotyön pohjalta.

Pientalorakentamiseen luodaan uusia mahdollisuuksia kaikilla suuralueilla tiiveimpien keskusta-alueiden ulkopuolella. Pientaloalueiden kaavoitus pääsee vauhtiin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueella, kun kaava tulee lainvoimaiseksi. Viiskorven ja Kalajärven asemakaavojen valmistelua jatketaan siten, että alueelle muodostuu monipuolisia kerrostalojen ja pientalojen keskuksia, niin sanottuja vartin kaupunkikyliä. Pientalorakentaminen tukeutuu näihin keskuksiin. Antinmäki II - Niipperinniityn ja Nupurinkallion asemakaavoituksen tueksi laaditaan tavoitteet.

Espoon elinvoimaisuuden kannalta monipuolinen yritystontti- ja toimitilatarjonta on tärkeää. Keilaniemen eteläosien kehittämisen periaatteet ja Keilalahdenkaarteen pääkonttoritasoisen toimistorakennuksen mahdollistava asemakaava ovat valmisteilla.  Espoontorin kauppakeskuksen laajentumisen mahdollistava kaavamuutos etenee. Elinkeinokohteita otetaan tarvittaessa työn alle joustavasti myös kesken ohjelmakauden.

Työohjelmassa on monia päiväkoti-, koulu- ja muita palvelutiloja kasvavan väestön tarpeita varten. Mattlidenin ruotsinkielisen koulukeskuksen ja Postipuun koulun kaavoitus on käynnissä. Uutena kohteena työohjelmaan nousee Laurinlahden koulun ja päiväkodin laajennukseen tähtäävä kaava. Monissa laajemman alueen asuntokaavoissa varaudutaan myös palvelujen tonttivarantoon.

Myös Espoon arvokkaita kulttuuriympäristöjä turvataan asemakaavoituksenkin keinoin. 

Kaavoituksella turvataan tärkeät luontoarvot sekä tuetaan ekosysteemipalveluja, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta kokonaisuutena, luonnon ydinalueista viherkattoihin ja katupuihin. Espoon tonttikohtainen viherkerrointyökalu otetaan käyttöön. Asemakaavoituksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän (AVA) käyttöönottoa testataan.

Liitteet