RSS-länk
Mötesärende:https://espoo-sv.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 20.01.2021/Paragraf 4
Föregående ärende | Följande ärende | Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format |
1 | Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2021 | |
2 | Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.1. äänestystulosraportti |
5077/10.02.02/2020
Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2021 § 4
§ 4
Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2021, pöydälle 2.12.2020
Valmistelijat / lisätiedot: |
Puustinen Jenni |
Leino Essi |
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Vaihde 09 816 21
Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy kaupunkisuunnittelun työohjelman 2021,
2
valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.
3
toteaa, että Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava-alueen asemakaavakohteiden edistämisessä huomioidaan asiassa annetut kaupunginhallituksen evästykset.
Käsittely Keskustelun aikana puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen (kohdat 1-8):
" (1) (Lisäys kohtaan 1) Lautakunta ottaa kantaa työohjelmassa oleviin kerrosalamääriin vasta käsitellessään kyseistä asemakaavaluonnosta. Perustelut: muutamien kohteiden neliömetrimäärät (esim. Logen) riippuvat kaavan linjauksista, jotka ovat tekemättä;
(2) muuttaa Leppävaaran kohteen 6 Vermonrinne tekstin sivulla 19 samaksi kuin sivulla 14. Perustelut: Vermonrinteestä päätettiin selvittää kortteleittain, löytyykö yksimielisyyttä tiiviimmästä kaavasta, ja teksti sivulla 14 vastaa tätä mutta ei sivun 19 teksti;
(3) aikaistaa Espoonlahden kohteen 5 Sammalvuori periaatepäätöstä kevätkaudelle. Perustelut: lautakunta päätti vuosi sitten lisätä Sammalvuoren kohteisiin, mutta mitään ei ole tapahtunut;
(4) lisätä merkinnän POKE Vanhan Espoon kohteen 11 Kaupunginkallionrinne kohdalle. Perustelut: kohde on POKE-alueella ja siihen kohdistuu useita muistutuksia;
(5) tiivistää Pohjois-Espoon kohteen 2 Högnäs aikataulua siten, että kaava on kaupunginhallituksen käsittelyssä ennen kesää. Perustelut: kh pyysi viime toukokuussa asemakaavaa viipymättä käsiteltäväkseen;
(6) korjaa teknisenä virheenä Pohjois-Espoon hankelistassa ja kohdekartassa seitsemän POKE-merkityn kohteen vaihetta: ne on merkitty lautakunnasta lähteneiksi, vaikka ne eivät vielä ole edes tulleet sinne. Perusteltu: pelkkä virheen korjaus;
(7) (päätösesityksen 3 kohdan sijaan:) lisätä alkuvuonna jatkettaviksi tai aloitettaviksi kohteiksi Pohjois-Espoon POKE alueella 3 Nepperi 7 Antinmäki 8 Niipperinniitty 10 Metsämaa 11 Odilampi 14 Ketunkorpi 15 Velskola sekä Vanha-Espoon alueella Hista. Perustelut: muutos yksilöi kaupunginhallituksen antamaa linjausta, joka on liian epämääräinen pohjaesityksessä;
(8) seuraavat asiat tuodaan kevätkaudella selostuksina lautakunnan käsiteltäviksi: - Finnoonsataman osayleiskaava ja veneiden säilytyspaikkojen asemakaavahankkeet, - Hagalundinkallion kehittämisalue, - pikaraitiotien linjausvaraukset nykyisillä asemakaava-alueilla. Perustelut: Finnoonsatama tulisi saada kaavoituksen piiriin, kun Finnoon aluetta muutoin ryhdytään rakentamaan, ja selvä aikataulu etenemisestä puuttuu. Isojen veneiden säilytyspaikkojen kaavoituksessa on ilmeisesti tullut esiin ongelmia, joten kokonaistilannetta pitää tarkastella; pikaraitioteiden mahdolliset varaukset vaikuttavat niiden varrella oleviin alueisiin, joten varausten verkoston tulee perustua lautakunnan päätökseen; Maarinsolmu odottaa Hagalundinkallion kaavoitusratkaisuja, ja lautakunnan tulee varmistaa, että suunnittelussa edetään määrätietoisesti ja tehdään tarvittavat valinnat."
Nevanlinna ilmoitti kannattavansa puheenjohtajan muutosehdotuksen kohtia 1-6 ja Kemppi-Virtanen ilmoitti kannattavansa myös puheenjohtajan tekemän ehdotuksen kohtia 7 ja 8.
Nevanlinna Karimäen kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Työohjelmaan tehtäneen seuraavat muutokset, jotka käsitellään kuutena erillisenä esityksenä:
1) Espoonlahden suunnittelualue 5. SAMMALVUORI 422100 Selostus muutetaan seuraavaan muotoon: "Alue asemakaavoitetaan pääosin virkistysalueeksi. Alueen länsireunalle tutkitaan asumisen täydennysrakentamista, kuitenkin siten, että rakennettua aluetta ei laajenneta yhtenäiselle metsäalueelle, joka säilytetään nykyisessä laajuudessaan." Mahdollisen asemakaavoituksen kerrosneliömetrit määritellään asemakaavoitusvaiheessa. PERUSTELUT: Sammalvuoren metsäalue on sekä luonto- että virkistysarvoiltaan arvokas metsäalue, jonka säästäminen nykyisessä laajuudessaan on perusteltua virkistyskäytön ja luontoarvojen turvaamisen kannalta. Sammalvuoren metsäalue palvelee niin kasvavan Espoonlahden kuin Nöykkiön asukkaiden virkistystarpeita. Sammalvuoren metsäalueella on vuonna 2011 tehdyn luontoselvityksen mukaan mm. luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla säilytettävä alue sekä metsälain 10 § mukaisia kohteita sekä linnustollisesti arvokkaita alueita.
2) Espoonlahden suunnittelualue 19. SOUKANNIEMI 412900 Muutosesitys: Alueelle tutkitaan kevyttä pientaloalueen täydennysrakentamista siten, että alueen luontoarvot turvataan ja säilytetään. Asemakaavoitusta edistetään siten, että eteläiseen osaan, jossa sijaitsevat merkittävimmät luontoarvot, kaavoitetaan suhteessa hieman enemmän virkistysalueita kuin pohjoiseen osaan. Mahdollisessa asemakaavoituksessa turvataan ja säilytetään alueen luontoarvot mahdollisimman laajoina ja yhtenäisinä (viite: Espoon Soukanniemen luontoselvitys 2016) ja valitaan kaavataloudellisesti järkevät, kestävän kehityksen mukaiset kaavoitusratkaisut. Mahdollisen asemakaavoituksen kerrosneliömetrit määritellään asemakaavoitusvaiheessa. PERUSTELUT: Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan arvokas alue, jonka asemakaavoittamisen kaupunkisuunnittelulautakunta on aiemmin hylännyt äänin 9 puolesta, 2 vastaan, 2 tyhjää. Tämän jälkeen kaupunginhallitus päätti äänin 9-6, että alueen asemakaavoitusta jatketaan mm. siten, että kerrosneliömetrejä vähennetään, luontoarvot huomioidaan paremmin ja kunnallistekniikka toteutetaan tavanomaista huomattavasti kevyempänä.
3) Matinkylän suunnittelualue 10. BOSMALM 432000 Muutosesitys: Kohde poistetaan työohjelmasta. PERUSTELUT: Bosmalm sijaitsee osittain Keskuspuiston yhtenäisellä metsäalueella. Keskuspuiston laajentamisesta tehty valtuustoaloite käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 7.12.2020. Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: "Jatkossa yleiskaavoitettua Keskuspuistoa sekä siihen suoraan toiminnallisesti tai ekologisesti liittyviä käytössä vakiintuneita, virkistykseen asemakaavoitettuja tai suojeluun varattuja alueita tullaan tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena mahdollisimman laajan yhtenäisen viher- ja virkistysalueen säilyttämiseksi kasvavan asukasmäärän tarpeisiin. Keskuspuistossa ja sen lähialueilla voimassa olevien yleiskaavojen rajauksia tullaan tarkistamaan em. periaatteiden mukaisesti osana uutta koko Espoon yleiskaavatyötä." Keskuspuiston ja siihen toiminnallisesti liittyvien metsä- ja luontoalueiden säilyttäminen mahdollisimman laajana, yhtenäisenä kokonaisuutena on keskeisen tärkeää virkistyskäytön ja luontoarvojen kannalta.
4) Matinkylän suunnittelualue 12. SÖDERSKOGINAUKEA 432300 Muutosesitys: Kohde poistetaan työohjelmasta. PERUSTELUT: Espoonväylän tämän osuuden toteuttamiseen ei ole rahoitusta.
5) Matinkylän suunnittelualue 15. SUURPELTO V 330700 Selostus muutetaan seuraavaan muotoon: "Asumista, palveluita ja virkistysalueita Suurpellon pohjoisosan kulttuurimaisemaan sovittaen ja Keskuspuiston yhtenäisen metsäalueen turvaaminen huomioiden." 16. SUURPELTO IV 330900 Selostus muutetaan seuraavaan muotoon: "Asuntoja, toimitila- ja palvelurakentamista sekä virkistysalueita Suurpellon pohjoisosan maisemaan ja Nihtisillan kokonaisuuteen sovittaen sekä Keskuspuiston yhtenäisen metsäalueen turvaaminen huomioiden." PERUSTELUT: Kohteet sijaitsevat osittain Keskuspuiston yhtenäisellä metsäalueella. Keskuspuiston laajentamisesta tehty valtuustoaloite käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 7.12.2020. Aloitteeseen annetussa vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: "Jatkossa yleiskaavoitettua Keskuspuistoa sekä siihen suoraan toiminnallisesti tai ekologisesti liittyviä käytössä vakiintuneita, virkistykseen asemakaavoitettuja tai suojeluun varattuja alueita tullaan tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena mahdollisimman laajan yhtenäisen viher- ja virkistysalueen säilyttämiseksi kasvavan asukasmäärän tarpeisiin. Keskuspuistossa ja sen lähialueilla voimassa olevien yleiskaavojen rajauksia tullaan tarkistamaan em. periaatteiden mukaisesti osana uutta koko Espoon yleiskaavatyötä." Keskuspuiston ja siihen toiminnallisesti liittyvien metsä- ja luontoalueiden säilyttäminen mahdollisimman laajana, yhtenäisenä kokonaisuutena on keskeisen tärkeää virkistyskäytön ja luontoarvojen kannalta.
6) Seuraavat mm. luontoarvojen kannalta ongelmalliset kohteet poistetaan työohjelmasta (esimerkiksi vuoteen 2022 asti) odottamaan Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan hyväksymistä: Vanha-Espoo-Kauklahden suunnittelualue 16. Nupurinkallio 641500 Pohjois-Espoon suunnittelualue 7. Antinmäki II 714200 8. Niipperinniitty 713100 10. Metsämaa 721400 11. Odilampi 721200 15. Velskola 721600 PERUSTELUT: Kohteet ovat luontoarvoiltaan tärkeitä ja ne sijaitsevat vielä hyväksymättömän Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan alueella, eikä niiden kaavoittamisella siten ole kiire. POKE-alueen asemakaavoja riittää edistettäväksi, eikä kaikkia asemakaavoja kuitenkaan voida edistää yhtäaikaisesti."
Karimäki Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Poistetaan työohjelmasta Matinkylän suuralueen osalta Puolarintien (nro. 9) kaava. Perustelut: Kaava ei ole luontoarvojen kannalta hyvä, tie ei ole välttämätön yhteys eikä sen toteutukseen ole budjettivaroja."
Louhelainen Nevanlinnan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: "Lisätään kohtaan Logen (18) kuvaukseen: Aluetta suunnitellaan osana suurempaa Viherlaakson kokonaisuutta. Suunnittelussa huolehditaan rakentamisen laadun ja volyymin yhteensopivuudesta Viherlaakson muun kehittämisen kanssa."
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty 16 kappaletta kannatettuja ehdotuksia. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan muutosehdotuksesta kohdat 1-6 ja Nevanlinnan muutosehdotuksesta kohdat 1-2 sekä 5, yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan muutosehdotuksen kohdista 7 ja 8 sekä Nevanlinnan ehdotuksen kohdista 3,4 ja 6 on äänestettävä, samoin kuin Karimäen muutosehdotuksesta ja Louhelaisen lisäysehdotuksesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestyksen siten, että kussakin äänestyksessä esittelijän esitys on Jaa ja vastaehdotus on EI.
Ensimmäinen äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotuksen kohtaa 7. Äänestyksessä ehdotus sai viisi Jaa ja kahdeksan Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen kohdan 7.
Toinen äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotuksen kohtaa 8. Äänestyksessä ehdotus sai kuusi Jaa ja seitsemän Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen kohdan 8.
Neljäs äänestys koski Nevanlinnan muutosehdotuksen kohtaa 4. Äänestyksessä ehdotus sai yhdeksän Jaa ja neljä Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan hylänneen Nevanlinnan muutosehdotuksen kohdan 4.
Viides äänestys koski Nevanlinnan muutosehdotuksen kohtaa 6. Äänestyksessä ehdotus sai kymmenen Jaa ja kolme Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan hylänneen Nevanlinnan muutosehdotuksen kohdan 6.
Seitsemäs äänestys koski Louhelaisen lisäysehdotusta. Äänestyksessä ehdotus sai seitsemän Jaa ja kuusi Ei ääntä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seisemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan hyväksyneen Louhelaisen muutosehdotuksen.
Äänestyksistä muodostunut tarkempi äänestysraportti on pöytäkirjan liitteenä.
Päätös
Esittelijän ehdotus lautakunnan kokouksessa työohjelmaan tekemillä muutoksilla hyväksyttiin seuraavasti:
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy kaupunkisuunnittelun työohjelman 2021 kokouksessa tehdyin muutoksin. Lautakunta ottaa kantaa työohjelmassa oleviin kerrosalamääriin vasta käsitellessään kyseistä asemakaavaluonnosta,
2
valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.
3
lisätä alkuvuonna jatkettaviksi tai aloitettaviksi kohteiksi Pohjois-Espoon POKE alueella 3 Nepperi 7 Antinmäki 8 Niipperinniitty 10 Metsämaa 11 Odilampi 14 Ketunkorpi 15 Velskola sekä Vanha-Espoon alueella Hista.
4
seuraavat asiat tuodaan kevätkaudella selostuksina lautakunnan käsiteltäviksi: Finnoonsataman osayleiskaava ja veneiden säilytyspaikkojen asemakaavahankkeet, Hagalundinkallion kehittämisalue, pikaraitiotien linjausvaraukset nykyisillä asemakaava-alueilla.
Selostus
Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2021 sisältää keskeiset Espoon yleis-, ja asemakaavoituskohteet ja liikennesuunnittelun työkohteet aikatauluineen.
Työohjelman taustalla vaikuttavat strategiat ja sopimukset
Kaupunkisuunnittelun työohjelma tukee kaupungin tavoitteiden toteutumista. Keskeinen kaupungin kehittämistä koskeva strategia on Espoo-tarina, joka sisältää mm. seuraavia tavoitteita liittyen maankäytön suunnitteluun:
- Espoon kasvu suunnataan erityisesti länsimetron, metron jatkeen, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille.
- Tiivistä rakentamista edistetään raideyhteyksien varrella. Korkeaa rakentamista lisätään hyvien liikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla ja asemanseuduilla, joihin se perustelluista syistä sopii.
- Vauhditetaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan etenemistä.
- Tarkastetaan olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentamispotentiaali ja edistetään käyttämättömän pientalokaavavarannon käyttöönottoa.
- Kiirehditään Otaniemi-Keilaniemen ja Leppävaaran keskusalueiden ja muiden liikenteen solmukohtien kehittämistä.
- Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
MAL 2019 -suunnitelma on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma seudun kehittämisestä vuoteen 2050. Sillä tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua, jossa kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta keskeisille alueille. Suunnitelman pohjalta on tehty valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken MAL-sopimus 2020-2023, jossa Espoo on sitoutunut asuntokaavoitustavoitteeseen 1,2 milj. k-m2. Espoon kannalta merkittävä liikenneinvestointi sopimuksessa on Espoon kaupunkirata. Lisäksi valtio, kunnat ja HSL ovat sitoutuneet ratkaisemaan yhdessä lähijunaliikenteen uusien varikoiden sijoittumisen sekä laatimaan aikataulun niiden toteuttamiselle.
Espoon asunto-ohjelmaan 2018-2021 on kirjattu keskeisinä tavoitteina muun muassa se, että kaupunki hyväksyy vuositasolla vähintään 350 000 k-m² uutta rakennusoikeutta asumiseen ja tästä rakennusoikeudesta 80 % sijaitsee yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettavilla alueilla. Espoon kaupunki priorisoi valmiin kunnallistekniikan piirissä olevia asemakaavoituskohteita sekä luo mahdollisuuksia uudelle pientalotuotannolle. Lisäksi kaupungin tulee huolehtia siitä, että asumiseen tarkoitettua kaavavarantoa on vähintään viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava määrä.
Kaupunginhallituksen evästyksiä liittyen Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-alueen suunnitteluun ja toteutukseen
Kaupunginhallitus on evästänyt 18.5.2020 hyväksyessään kaavan nähtäville seuraavaa:
A) Jo vuosikausia kaupunkisuunnittelun työohjelmassa olleita mutta POKE:n etenemistä riittävän pitkälle odottaneita asemakaavoituskohteita koskeva työ käynnistetään tämän kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen välittömästi kohdentamalla tähän tarvittavat henkilö- ja konsulttiresurssit. Asemakaavoitus kestää tyypillisimmillään joka tapauksessa vuosia, joten asemakaavat ehditään viimeistellä ottaen huomioon se, millaisena POKE aikanaan vahvistuu.
B) Käynnistetään välittömästi tämän POKE-ehdotuksen mukaista asemakaavoitusta edistävän sekä kasvavan asukasmäärän tarvitsemien palvelujen ja joukkoliikenteen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta edistävän viitesuunnitelman ja muiden suunnitelmien laadinta. Tätä edellyttää etenkin Uusimaa 2050 maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi (pieni maakunnallinen keskus) muuttuva Kalajärvi sekä taajamatoimintojen alueeksi muuttuva Viiskorven alue, jotka tässä POKE-ehdotuksessa on suunniteltu palvelujen ja tehokkaan joukkoliikenteen alueiksi.
E) Kaupunginvaltuuston jo kertaalleen hyväksymän ja sittemmin uuteen tarkasteluun vedetyn Högnäsin alueen asemakaava, joka tässä POKE-ehdotuksessa on AT-aluetta, viimeistellään välittömästi ja tuodaan kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
L) Näitä toimenpiteitä koskeva tilannekatsaus tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään elokuussa 2020, jotta ne voidaan esitellä vielä tämän POKE-ehdotuksen nähtävillä oloajan loppupuolella. Kaupunginhallituksen evästykset huomioon ottava toteuttamisohjelma viimeistellään vuoden 2020 loppuun mennessä. "Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava-alueen asemakaavojen työohjelman mukaista valmistelua vauhditetaan jo nyt ennen osayleiskaavan lopullista hyväksymistä ja ne tuodaan valtuuston päätöksentekoon mahdollisimman nopealla aikataululla heti osayleiskaavan valtuustokäsittelyn jälkeen siten, että mahdollistetaan pientalorakentamisen merkittävä lisääminen."
Talousarvioneuvotteluiden pöytäkirjamerkintöihin on kirjattu seuraavaa:
"Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava-alueen asemakaavojen työohjelman mukaista valmistelua vauhditetaan jo nyt ennen osayleiskaavan lopullista hyväksymistä ja ne tuodaan valtuuston päätöksentekoon mahdollisimman nopealla aikataululla heti osayleiskaavan valtuustokäsittelyn jälkeen siten, että mahdollistetaan pientalorakentamisen merkittävä lisääminen."
Em. evästysten ja linjausten mukaisia toimia valmistellaan. Asemakaavoituskohteiden käynnistäminen on osittain mahdollista heti, osittain tarvitaan linjauksen mukaisia viitesuunnitelmia ja joidenkin kohteiden kanssa on tarkoituksenmukaista odottaa lopullisia POKE-aluetta koskevia päätöksiä ja kaavan lainvoimaistumista. Alueen asemakaavoitusresurssia lisätään ja kohdennetaan näiden reunaehtojen puitteissa.
Työohjelman painopisteet
Maankäytön yleissuunnittelu
Yleiskaavoitus ennakoi tulevaisuuden muutoksia Espoossa kaupunkisuunnittelun keinoin perustuen Espoo-tarinaan ja MAL-sopimukseen. Espoo-tarinan mukaisesti kasvua suunnataan kaupungin eteläisiin osiin sekä raideliikenteen ja muiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on juuri valmistumassa ja sen alueelle on osoitettu osa Espoon väestönkasvusta.
Yleissuunnittelu kattaa sujuvan arjen eli saavutettavat palvelut ja työpaikat samoin kuin elinkeinoelämän edellytykset sekä turvaa rikkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön. Kaupunkirakenne, eli eri toimintojen sijainti ja saavutettavuus, vaikuttavaa merkittävästi ja pitkään kaupungin kasvihuonekaasupäästöihin. Kaupunkisuunnittelussa tehdään myös monia kaupungin talouden ja elinvoiman kannalta tärkeitä valintoja ja mahdollistetaan kestävä kasvu.
Laaja-alainen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava oli nähtävillä syksyllä 2021 ja tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2021. Kiviruukin osayleiskaavalla ratkotaan Länsimetron jatkeen maankäytön muutostarpeita ja kaavaehdotus tulee nähtäville kevään 2021 aikana. Finnoonsataman yleiskaavoitusta jatketaan kaavarunkotyöllä.
Seutuyhteistyössä jatketaan asiantuntijayhteistyötä maakunnan liiton kanssa, vaikka maakuntakaavatöitä ei nyt ole meneillään. Seuraavaksi Uudenmaan liitto keskittyy maakuntaohjelman valmisteluun sekä maakuntakaavan toteutuksen edistämiseen yhdessä kuntien kanssa.
Yleiskaavayksikkö osallistuu myös vahvasti Helsingin seudun MAL-yhteistyöhön, jossa on käynnistynyt MAL2023 -suunnitelman laatiminen. MAL-työskentely tarjoaa foorumin seudun kuntien yhteistyöhön sekä yhdyskuntarakenteen ratkaisuiden yhteensovittamiseen kuntien ja valtion toimijoiden kesken. Espoon vastuulla tällä suunnittelukierroksella on seudullisen, suunnittelua helpottavan tietokantamallin muodostaminen yhdessä muiden seudun toimijoiden kanssa.
Liikennesuunnittelu
Liikennesuunnittelulla luodaan kävelypainotteisia alueita kaupunkikeskuksissa. Pyöräilyn tavoiteverkko päivitetään ottaen huomioon sujuvuutta parantavat yksisuuntaiset pyöräratkaisut. Nopeutetaan joukkoliikenteen matka-aikoja pikaparannustoimenpiteitä tunnistamalla ja vaihtopaikkoja kehittämällä. Osallistutaan Espoo-Salo-oikoradan käynnissä olevaan yleissuunnittelun sekä alkavaan ratasuunnitteluun. Ajoneuvoliikenteen osalta jatketaan uuden maankäytön edellyttämää suunnittelua Turunväylällä liittyen Histan erotasoliittymään. Asumisen pysäköinnin vähimmäismääräystä koskien tehdään taustaselvitys, jossa alustavasti lasketaan Traficomin tiedoista autojen määrä reunaltaan sadan metrin neliöissä.
Maankäytön tarkastelut
Kaupunkisuunnittelukeskuksen eri yksiköiden kesken laaditaan yhteistyössä maankäytön tarkasteluita. Niiden tarkoituksena on toimia tausta-aineistona päätöksentekoa varten esimerkiksi tilanteissa, joissa alueen yksittäisiä asemakaavoja tuodaan lautakunnan käsittelyyn.
Tarkastelut palvelevat yleiskaavoitusta ja niiden avulla arvioidaan yleiskaavojen ajantasaisuutta. Uusien yleiskaavojen alueella tarkasteluiden avulla voidaan tarkentaa yleiskaavaratkaisua ja vanhojen yleiskaavojen alueella pohjustaa ja perustella jotakin kokonaisratkaisua sekä arvioida ratkaisun vaikutuksia. Maankäytön tarkasteluita voidaan käyttää myös suunnittelun koordinointivälineenä tai niiden avulla voidaan tutkia alueita, joiden muutospaine on suuri, mutta yleiskaavaa ei ole tarpeen muuttaa.
Osa tässä työohjelmassa tarkastelualueiksi merkityistä kohteista on ollut aiemmin työohjelmassa asemakaavoituskohteina, esim. Hagalundinkallio ja Holmanpuisto.
Asemakaavoitus
Asemakaavoituksen painopiste on keskustojen kehittämisessä ja täydennysrakentamisessa länsimetron, metron jatkeen, kaupunkiradan ja Raide-Jokerin ympäristössä. Kaupunkirakennetta tiivistäen luodaan edellytyksiä uusien asuntojen ja työpaikkojen syntymiselle sekä palvelujen sijoittumiselle. Asumiseen varatun kaavavarannon riittävyydestä huolehditaan. Asemakaavakohteista on priorisoitu isot kaupunkiradan toteutusta edistävät kaavat, Keilaniemessä merkittävät työpaikkakaavat, Rusthollinrinne, Ruukinhuhta, Högnäs ja Hepokorvenkallio (datakeskus).
Keilaniemeä kehitetään kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi, jossa merkittävä toimitilakeskittymä yhdistyy uuteen asuinrakentamiseen. Väylien kattamisen, täydennysrakentamisen sekä Raide-Jokerin ja metron toteutumisen myötä Keilaniemi sitoutuu vahvemmin osaksi Otaniemen ja Tapiolan aluekokonaisuutta. Otaniemen asemaa merkittävänä innovaatiotoiminnan, teknologian ja palvelujen aluetta vahvistetaan asemakaavoituksella. Aluetta kehitetään monipuoliseksi kampuskaupunginosaksi, jossa yliopiston toiminnot, työpaikat, palvelut ja asuminen sekoittuvat.
Suurpellon keskustan rakentumista edistetään kaavanmuutoksin ja pohjoisosaan suunnitellaan vaiheittain uusia asuinalueita palveluineen. Espoonlahden suunnittelualueella tulevien länsimetron jatkeen metroasemien ympäristöihin suunnitellaan monipuolista täydennysrakentamista. Kiviruukin asemakaavoitus laajenee Tiilismäenrinteestä Ruukinhuhdan asemakaava-alueelle, jolla edistetään opisto- ja yrityskeskittymän syntymistä Kiviruukin veturiksi.
Leppävaaran keskustan kehittäminen monipuolisena kaupunkiympäristönä jatkuu. Kaupunkiradan varrella sijaitsevan Keran kehittäminen uudeksi kaupunkimaiseksi paikalliskeskukseksi etenee. Alue tulee tukeutumaan jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä junaliikenteeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen houkuttelevuuteen ja vahvaan brändityöhön siten, että alueesta muodostuu kiertotalouden kansainvälinen esimerkkialue.
Espoon keskuksessa tiivistetään asemanseudun kaupunkirakennetta täydennysrakentamishankkeilla ja parannetaan asuinalueiden kulkuyhteyksiä. Kauklahdessa varaudutaan kaupunkiradan jatkamiseen ja kehitetään Lasihytin aluetta radan eteläpuolella monipuolisena, kaupunkimaisena alueena.
Pohjois-Espoossa maankäytön tavoitteet ovat vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan myötä muuttuneet. Osalla alueita tavoitteita asemakaavoitukselle tarkennetaan yleiskaavaratkaisuun perustuen. Näiden alueiden suunnittelu aloitetaan uudelleen osana laajempia maankäytön tarkasteluita. Niiltä osin kuin alueella olevia asemakaavoja voidaan yleiskaavatilanne ja resurssit huomioon ottaen edistää, niitä edistetään kaupunginhallituksen evästykset huomioiden. Kehä III:n läheisyyteen sijoittuvan datakeskuksen kaavoitustyö etenee. Hanke mahdollistaa hiilineutraalin kaukolämmön tuottamisen Espoossa.
Monentyyppiset elinkeinokohteet; toimistotyöpaikat, kauppa tai erilaisten yritysten laajennustarpeet, ovat kokonaisuutena merkittäviä Espoon elinvoimaisuuden kannalta. Uusia elinkeinokohteita otetaan tarvittaessa työn alle joustavasti myös kesken työohjelmakauden.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.12.2020 § 163
Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy kaupunkisuunnittelun työohjelman 2021,
2
valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset.
3
toteaa, että Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava-alueen asemakaavakohteiden edistämisessä huomioidaan asiassa annetut kaupunginhallituksen evästykset. Suunnittelu- ja toteutusjärjestykseen liittyvät reunaehdot ja niiden myötä asemakaavoitukselle syntyvät valmiudet vaikuttavat siihen, millä aikataululla yksittäisiä kohteita voidaan edistää.
Käsittely Keskustelun aikana puheenjohtaja Karimäen kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan 16.12.2020 pidettävään kokoukseen.
Päätöshistoria
Äänestystiedot
Äänestys-1.rtf (Jaa esittelijä/ Ei Nevanlinna nro 3 / Tyhjä)
Äänestys-2.rtf (Jaa esittelijä / Ei Nevanlinna nro 4/ Tyhjä)
Äänestys-3.rtf (Jaa esittelijä / Ei Karimäen muutosehdotus / Tyhjä)
Äänestys-4.rtf (Jaa esittelijä/ Ei PJ nro 7 / Tyhjä)
Äänestys-5.rtf (Jaa esittelijä / Ei Louhelainen lisäysehdotus / Tyhjä)
Äänestys-6.rtf (Jaa esittelijä / Ei Nevanlinna nro 6/ Tyhjä)
Äänestys-7.rtf (Jaa esittelijä / Ei PJ nro 8 / Tyhjä)
Föregående ärende | Följande ärende | Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format |