Kaupunginhallitus
Protokoll 19.04.2021/Paragraf 130

999/10.03.00/2021

Kaupunginhallitus 19.04.2021 § 130

§ 130

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Käsittely Vuornos puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vuornoksen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Selostus Valtuustokysymys

Valtuutetut Mikko Laakso ja Henri Vuornos ovat kysyneet 25.1.2021 päivätyllä kysymyksellä, kuinka valtuustokauden aikana on käytännössä edistetty Espoo-tarinassa määritettyjä tavoitteita:

Espoo on ihmisille ja yrityksille suurista kaupungeista helpoin paikka investoida.

-          Puretaan maankäytön ja rakentamisen kuntakohtaista sääntelyä.

-          Rakennuslupa- ja rakennusvalvonta-asioissa otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Tuloksia seurataan reaaliaikaisesti, palautteet käydään läpi yksiköissä systemaattisesti ja asetetaan mittarit asiakastyytyväisyyden parantamiseksi.

-          Edistetään hallinto- ja lupaprosessien sujuvuutta.

-          Sujuvoitetaan rakennuslupa- ja rakennusvalvontaprosesseja.

Vastaus valtuustokysymykseen

Espoon rakennusvalvontakeskus on aktiivisessa ja merkittävässä roolissa koko rakennusalan yhteisten käytäntöjen, "Rakentamisen Topten-käytäntöjen", luomisessa. Rakentamisen Topten-käytännöt laaditaan rakennusvalvontajohtoisesti yhdessä koko rakennusalan kanssa. Käytännöissä on tällä hetkellä mukana 30 kuntaa ja laajasti rakentamisen eri osapuolet (Rakennusteollisuus RT, Talonrakennusteollisuus TRT, Pientaloteollisuus PTT, Rakennustuoteteollisuus RTT, Puutuoteteollisuus, Ikkunateollisuus, Porrasteollisuus, Lasiteollisuus, RAKLI, SKOL, ATL, RIL, RIA, SuLVI, RALA, Pelastuslaitokset). Topten-yhteistyön ja Rakentamisen Topten-käytäntöjen tavoitteena on edistää rakentamisen sujuvuutta, jakaa tietoa ja osaamista sekä edistää hyvää rakentamistapaa ja ennaltaehkäistä virheitä.

Rakentamisen Topten yhteistyö on aloitettu vuonna 2015 ja yhteisiä Topten-käytäntöjä on laadittu tähän mennessä 73 kpl. Käytännöt julkaistaan www.pksrava.fi -sivustolla, jossa julkaistaan myös aiemmin luodut pks-rakennusvalvontojen yhteiset käytännöt, joita on Rakentamisen Topten-käytännöt mukaan lukien 139 kpl.

Rakentamisen Topten-yhteistyönä on laadittu mm. suunnittelualan ja muun rakennusalan kanssa yhteiset luvan hakemisen ja ohjauksen sujuvuutta parantavat toimintatavat, jotka otettiin käyttöön syksyllä 2020. Toimintamallit on laadittu yhdessä alan kanssa siten, että rakennushanketta palvelevat asiakirjat palvelevat samalla myös lupaprosessin tarpeita. Käytännöt on laadittu erikseen pääsuunnittelu-, rakennussuunnittelu-, rakennesuunnittelu-, lvi-suunnittelu-, akustiikkasuunnittelu- ja paloturvallisuussuunnittelualan kanssa ja ne on sovitettu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Samalla on poistettu Espoon päällekkäisiä asiakirjakäytäntöjä. Espoon rakennusvalvontakeskuksen toimintatapoja ja sisäistä työnjakoa ja käytäntöjä on edelleen kehitetty Rakentamisen Topten-käytäntöjen pohjalle. Osana Topten-yhteistyötä Espoon rakennusvalvonta on järjestänyt koko rakennusalalle koulutustilaisuuden lupavaiheen Topten-menettelyistä yhteisten käytäntöjen jalkauttamiseksi. Koulutukseen osallistui 450 rakennusalan ammattilaista.

Kaupunkikuvaohjausta on kehitetty sujuvammaksi ja ennakoivammaksi. Kaupunkikuvakäsittelyn oikea-aikaisuutta on kehitetty ottamalla käyttöön ennakkolausuntomenettely. Rakennusteknisen ohjauksen sisäisiä toimintamalleja on kehitetty sujuvammiksi Topten-käytäntöjen pohjalle.

Sähköinen asiointipalvelu edistää lupaprosessien sujuvuutta. Luvan hakeminen on siirtynyt kokonaan sähköiseen asiointipalveluun. Työn aikaisen toiminnan käytännöt ovat siirtyneet sähköiseen asiointipalveluun työnjohtajakäsittelyä lukuun ottamatta. Sähköistä asiointipalvelua kehitetään jatkuvasti palveluntarjoajan tarjoamien resurssien puitteissa. Työnjohtajakäsittelyn osalta palveluntuottaja on tilattu toteutus siten, että se olisi käytössä kesällä 2021. Korona-ajan etäkokouskäytännöt ovat tuoneet sujuvuutta erityisesti asiakkaiden ajankäyttöön.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvalla asiakaspalautekyselyllä. Kysely toimitetaan asiakkaille lupapäätöksen tekemisen jälkeen luvanhakuvaiheen toiminnasta ja loppukatselmuksen jälkeen työmaavaiheen toiminnasta. Vuoden 2020 jatkuvan asiakaspalautekyselyn keskiarvo oli lupakäsittelyvaiheen osalta 3,6/5 ja työmaa-aikaisen toiminnan osalta 3,7/5. Tulokset ovat hyviä, mutta toimintaa on silti jatkuvasti kehitettävä. Asiakaspalautteiden tulokset käsitellään yksikkökokouksissa ja ne otetaan huomioon jatkuvassa toiminnan kehittämisessä, joita mm. yllä mainittu.

Päätöshistoria