Kaupunginhallitus
Protokoll 14.06.2021/Paragraf 211

Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Miilukorpi II asemakaava, alue 631900, koskevista valituksista

Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon asemakaavaa koskevista valituksista:

Kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyn vaatimuksen valtuuston hyväksymän Miilukorpi II asemakaavan kumoamisesta, ja pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus hylkää valitukset lakiin perustumattomina kokonaisuudessaan.

Toimivalta

Espoon kaupungin hallintosääntö I osan 2. luvun, kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta, 3 §:n kohta 28:n mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Valituksenalainen päätös

Valtuusto hyväksyi 25.1.2021 § 11 Miilukorpi II, asemakaava, alue 631900.

Kaavapäätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta antamaan valitusten johdosta lausunnon.
Asemakaava

Valituksenalainen Miilukorpi II asemakaava käsittää pientalovaltaisen asuinalueen Espoon keskuksen ja Lommilan läheisyyteen. Kaavassa on osoitettu virkistykseen ja ekologisiin yhteyksiin tarpeelliset viheralueet ja -yhteydet.

Asemakaavan kokonaiskerrosala noin 43 381 k-m2, josta asuinrakennusten korttelialuetta on noin 39 731 k-m2. Kaava-alueen pinta-ala vesialueineen on noin 49,35 ha.

Suunnittelussa asemakaava-aluetta on tarkasteltu osana Karhusuon laajempaa kokonaisuutta.
Kaava-alue on pääosin rakentamatonta metsää, maisemallisesti vaihtelevaa metsäistä kallioselännettä, umpeen kasvavia peltoaukeita ja soistuneita niittyjä. Alueella sijaitsee kiviröykkiö -muinaisjäännösalue, kausikuiva puro eli noro, sekä ranta-alueelta umpeen kasvanut Metsälampi. Alueella on suojellut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä norolehto. Kaava-alueen eteläpuolella on Turunväylän ja Kehä III:n liittymäalue. 

Uudenmaan maakuntakaavassa (2006) Miilukorpi II:n kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I, kaavan alueesta pääosa on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi sekä virkistysalueeksi. Lännessä suunnittelualue rajautuu vesialueeseen. Alueen halki kulkee pääulkoilureitin merkintä.

Valitukset

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vaatii kaavan kumoamista. ELY-keskuksen mukaan asemakaavaratkaisussa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita; kaavaratkaisu ei täytä asemakaavan sisältövaatimuksia maakuntakaavan ja yleiskaavan huomioon ottamisen, palvelujen alueellisen saatavuuden, liikenteen järjestämisen ja luonnonympäristön vaalimisen osalta; ja ratkaisu on ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen muuttunut olennaisesti ja se olisi tullut laittaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaisesti uudelleen nähtäville.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. ja Espoon ympäristöyhdistys ry. (luontoyhdistys) vaatii ensisijaisesti kaavapäätöksen kumoamista, toissijaisesti aluevarausten kumoamista ja lisäksi päätöksen toimeenpanokieltoa muutoksenhaun käsittelyn ajaksi. Luontoyhdistyksen mukaan kaava ei perustu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin; kaava ei täytä asemakaavan sisältövaatimuksia; valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden vaatimukset eivät täyty; ja maakuntakaava ei ole toiminut ohjeena Miilukorpi II -asemakaavan laadinnassa lain edellyttämällä tavalla.

Espoon kaupunki toteaa, että luontoyhdistyksen vaatimus toimeenpanokiellosta on ennenaikainen.

Kaupunki lausuu valitusten johdosta seuraavaa.

ELY-keskuksen valitusoikeus

ELY-keskus katsoo valitusoikeuteensa viitaten, että kaavaratkaisu on osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen, alueelle kohdistuu pääkaupunkiseudun rakentamispaine ja ELY-keskuksen luonnonsuojelulain toteutumisen valvontaa ei ole rajattu.

Espoon kaupunki toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n mukaan ELY-keskuksella on valvontaoikeus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä asioista. Espoon kaupunki antaa lausunnon ELY-keskuksen valituskohdista rajattuna sen toimialaan kuuluviin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Yhdyskuntarakenne

ELY-keskuksen mukaan asemakaavaratkaisussa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Lommilan palvelut eivät ole luonteeltaan päivittäisasiointiin soveltuvia, ja asemakaava ei kaava-alueen supistamisen vuoksi muodosta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Kaava-alue ei tukeudu olemassa olevaan rakenteeseen, eikä vahvista yhdyskuntarakenteen eheyttä. Se ei edistä palvelujen saatavuutta eikä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Espoon kaupunki toteaa, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen -tavoitteen taustalla on huomioitu aluerakenteen ja yhdyskuntien toimivuuden perusedellytys, että alueidenkäytössä vastataan väestö- ja työpaikkakehityksen edellyttämiin tarpeisiin ja mahdollistetaan eri väestöryhmien tarpeita vastaava asuntotarjonta sekä elinkeinojen uusiutuminen ja kehittyminen. Tämän mukaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä, ja luodaan edellytykset väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

Miilukorpi II rakentaminen on osoitettu valtaosin alueelle, jolla ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Rakentaminen on sovitettu huomioiden alueiden luonnonarvot, maaperä ja rakennettavuus. Alueella ja sen ympäristössä on laaja kävelyn ja pyöräilyn verkosto. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö yhdistetään parantamalla ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin on varauduttu kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Espoon keskuksen kasvava liityntäpysäköintipaikkojen määrä tukee joukkoliikennevälineiden käyttöä.

Alueen katuverkko on suunniteltu kokonaisuutena siten, että ympäristön liikennöinti on sujuvaa, myös Espoon keskukseen. Alueelta on osoitettu turvalliset ja toimivat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Lommilan suuntaan, jonne on vireillä päivittäistavarakaupan mahdollistava rakennuslupa. Lähimpiin päivittäistavarakaupan palveluihin on matkaa n. 1,5 kilometriä.

Miilukorven joukkoliikenneyhteyden toteuttamista on selvitetty useasta eri suunnasta. Nykyiset Miilukorventien sekä Metsälammentien katualueet ovat pituuskaltevuudeltaan liian jyrkkiä tavallisille linja-autoille. Ehdotusvaiheessa esitettiin uusi joukkoliikennetasoinen katuyhteys (Pumpuliniityntie) Kunnarlantieltä kaava-alueelle. Katuyhteys rajattiin kuitenkin pois hyväksymisvaiheessa alueelta löytyneen merkittävän lahokaviosammalesiintymän takia. Rajaus ei estä yhteyden ratkaisemista erillisenä asemakaavana. Edelleen mahdollinen toteutusvaihtoehto joukkoliikennekaduksi on Pumpuliniityntien linjausta mukaileva katuyhteys Kunnarlantieltä Glomsånin ylitse. Glomsånin ylittävän sillan suunnittelussa on huomioitu sillan vaikutukset puron pienvesistöön, eläinten ekologisiin yhteysreitteihin, lepakoihin sekä maisemaan. Sillan leveä ja riittävän korkea alitus toimii eläinten ekologisena yhteytenä ja lepakoiden lentoreittinä.

Joukkoliikennekadun toteutus on perusteltua Miilukorven kaava-alueen asukasmäärän kasvaessa joukkoliikenteen kysynnän vaatimalle tasolle. Alueen rakentuminen kestää useita vuosia, ja joukkoliikennekatu on mahdollista laatia erillisenä asemakaavana.

Miilukorventie -kadun mitoitusleveys riittää tarvittaessa joukkoliikenteelle ja sitä voidaan käyttää HSL:n pienkalustolla tai tilausajoliikenteen tarpeisiin. Kaavassa on lisäksi mahdollistettu toimiva ja turvallinen yhteys Nupurintien varrella n. 800 metrin etäisyydellä sijaitseville bussipysäkeille.

Liikenne tulee ohjautumaan Miilukorven alueelle Miilukorventien kautta. Toimivuustarkastelun perusteella Miilukorventien ja Nupurintien välinen liittymä on lähes välttämätöntä toteuttaa liikennevalo-ohjattuna (VE1b). Ruuhkien ja pitkien jonoutumisien välttämiseksi olisi liikennevalojen lisäksi suotavaa toteuttaa Miilukorventielle myös kääntymiskaistat Nupurintielle (VE1c).

Alueen käytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden, kuten maalämpöpotentiaalin, hyödyntämismahdollisuuksia. Kaavassa on mahdollistettu alueelle keskistetyn maalämpökeskuksen rakentaminen.
Espoon kaupunki katsoo, että valituksenalainen asemakaava on yhdyskuntarakenteen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

Luontoarvot

Luontoyhdistyksen valituksessa esitetään pääasiassa, että kaavaselvitysten on lain mukaan annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset luontoon. Yhdistys katsoo, että kaavaratkaisu perustuu vanhentuneeseen ja puutteelliseen luontoselvitykseen. Myöhempien tehtyjen selvitysten tulokset on suurelta osalta sivuutettu.

Espoon kaupunki toteaa, että Miilukorpi II kaava-alueelta on laadittu muiden selvitysten ohella luontoselvitys (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2017-2018) ja Espoon Miilukorpi II -asemakaavan linnustoselvityksen päivitys (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2017).

Edelleen luontoyhdistyksen valituksen mukaan maakuntakaavatyössä maakunnallisesti arvokkaaksi todettujen ja siksi maakuntakaavaan suojeluvarauksina merkittyjen luontokokonaisuuksien päälle on todellisuudessa esitetty laajalti rakentamista. Miilukorpi II -asemakaavan kaavaratkaisu luo nykyisestä taajamarakenteesta irrallaan olevan asuinalueen, joka tuhoaa kaava-alueen luonnonarvoja.

Espoon kaupunki toteaa, että maakuntakaavan suojelualuerajaukset perustuvat pääasiassa aiemmin tehtyihin luontoselvityksiin sekä paikkatietoaineistojen perusteella arvotettuihin luonnonympäristön piirteisiin.

Uusimaa-kaava 2050:ssa (ei lainvoimainen) osoitetun suojelualueen kohdalla määrätään valituksenalaisessa kaavassa seuraavaa: VL-1 Lähivirkistysalue, jonka avokalliot, arvokas puusto ja metsäinen luonne on säilytettävä; VL/s Lähivirkistysalue, jonka kasvustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että alueen tai osa-alueen luonne ja siluetti maisemassa säilyvät. Alueen läpi kulkevat ekologiset yhteydet tulee turvata.

Alueelle sijoittuva lähde on osoitettu suojelumerkinnällä (s-3).

Edelleen osittain suojelualueelle sijoittuu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue sekä olevan tien yhteyteen suunniteltu katu, jonka toteuttaminen on edellytyksenä koko alueen rakentamiselle. Näillä alueilla ei ole luontoselvitysten perusteella tunnistettu erityisesti suojeltavia luontoarvoja.

Kaavassa on määrätty suojeltavaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat s-1 ja niiden väliset ekologiset yhteydet. Liito-oravaselvityksessä (2016) todettiin, että havainnot sijoittuvat samalle ydinalueelle, joka rajattiin aiemmin vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä.

Virtavesien varrelle on osoitettu suojavyöhyke s-2. Vyöhykettä koskevat määräykset vesiuoman ja sen varrella kasvavan puuston säilyttämisestä. Alueen eteläosasta havaitun noron ympärille on suojavyöhyke s-5, jolla huomioidaan myös liito-oravien ekologinen yhteysreitti. Metsäisten selänteiden luonnetta sekä ekologisia yhteyksiä turvataan myös lähivirkistysaluemerkinnällä VL/s, VL-1, istutusmerkinnällä sekä osa-aluetta koskevalla merkinnällä sl määräyksineen. Osa alueen luontoarvoista on rajattu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Vaikka kohteet on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle, ne on otettu huomioon kokonaisuuden suunnittelussa.

Miilukorpi II alueen suunnittelussa on huomioitu luontoarvoiltaan kaikkein merkittävimmät kohteet ja yhteydet, joita ovat muun muassa valtakunnallisesti arvokas virtavesi ja taimenpuro Glomsån, Brutubäck -puro, Metsälampi sekä sen rantavyöhykkeet, puro (noro) sekä lähde, liito-oravien ydinalueet ja yhteysreitit ja valtaosa arvokkaasta metsäalueesta Miilukorventien ja Metsälammen välissä.

Luontoselvityksen perusteella erinäköiset lehdot ovat selvitysalueen yleisimpiä luontotyyppejä. Moni lehtokuvio on pienialainen, mutta sijaitsee usein muiden arvokkaiden luontotyyppien ohessa. Selvitysalueen lehdoista uhatuimpia ovat tuoreet runsasravinteiset lehdot (CR), jotka sijoittuivat hyväksytyn kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavaehdotusvaiheessa lehdot huomioitiin osoittamalla ne lähivirkistysalueeksi (VL). Lisäksi alueella sijaitseva pähkinäpensaslehto osoitettiin suojelumerkinnällä (s-4). Tuoreita keskiravinteisia lehtoja (VU) löytyi selvitysalueelta, mutta osa niistä sijoittuu hyväksytyn kaava-alueen ulkopuolelle, kaksi lehtokuviota rajautuu jo nykyisin käytössä olevaan Miilukorventiehen. Asemakaavaa toteutettaessa katualueen leventäminen on välttämätöntä, jolloin kuvioita ei ole voitu täysin huomioida suunnittelussa. Kosteita keskiravinteisia lehtoja (NT) löytyi monelta metsäkuviolta suunnittelualueelta. Näistä suurin osa sijoittuu kuitenkin hyväksytyn kaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueelle sijoittuvat lehtoalueet on pääosin osoitettu lähivirkistysalueeksi.

Luontoselvityksessä luokiteltiin alueen luontotyypit arvoluokkiin. Arvoluokkaan 1 sijoitettiin neljä luontotyyppiä. Ainoa suoraan luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltava luontotyyppi oli pähkinäpensaslehto (uhanalaisuusluokka EN). Luokkaan 1 sijoitettiin myös Glomsinjoen varsi, joka on vesilain 11§ mukaisesti arvokas pienvesi ja jonka lähimetsien lehtoluontotyypit (uhanalaisuusluokka NT-EN) ovat luontaisesti kehittyneet. Alue on myös erityisen tärkeä ekologinen yhteys ja mahdollisesti tärkeä myös sudenkorennoille sekä lepakoille ruokailualueena ja kulkureittinä. Luokkaan 1 sijoitettiin vesilain 11§ mukainen noro ja lähde. Näistä hyväksytylle kaava-alueelle sijoittuu ainoastaan vesilain mukainen noro, joka on osoitettu asemakaavassa VL/s merkinnällä ja s-5 suojelumerkinnällä. Arvoluokan 2 ja 3 kohteet sijoittuvat osittain rakennetuille alueille ja osin lähivirkistysalueille.

Vuonna 2017 alueelle laaditun erillisen linnustoselvityksen mukaan uhanalaisten lintujen ja muiden huomionarvoisten lintulajien reviirit ja havaintopaikat sijaitsevat hajallaan eri puolilla selvitysaluetta. Linnustollisesti arvokkaiden alueiden rajaamista ei nähty selvityksessä perustelluksi, muutoin kuin Metsälammen osalta. Metsälampi on arvioitavissa linnustollisesti merkittäväksi kohteeksi, sillä siellä pesivät mustakurkku-uikku ja nokikana, jotka molemmat ovat erittäin uhanalaisia lajeja.

Aiemman linnustoselvityksen (2005) mukaan lampi on todettu kasvistollisesti arvokkaaksi alueeksi. Linnustoselvityksen perusteella Metsälammen itäpuolen luonnontilainen metsä suositellaan säilytettäväksi, samoin Pitkäniityn ympärillä olevat pyylle ja pikkusiepolle soveltuvat alueet. Alueen itäosan kallioselänteen männiköt ja kalliolaet ovat palokärjelle ja käelle tyypillisiä ympäristöjä ja ne ehdotetaan myös säilytettäväksi. Osa esitetyistä alueista sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle.

Kaava-alueelle sijoittuvat säilytettäväksi suositellut alueet on huomioitu suunnittelussa. Metsälampi on osoitettu asemakaavassa vesialueeksi ja sen rannat lähivirkistysalueiksi, jonka kasvustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että alueen tai osa-alueen luonne ja siluetti maisemassa säilyvät. Alueen läpi kulkevat ekologiset yhteydet tulee turvata (VL/s) ja alueen osaksi, jonka metsäinen/luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Osin metsälammen soistunut ranta on myös osoitettu AO-korttelialueen osaksi, merkinnällä "alueen osa, jonka metsäinen/luonnontilainen luonne tulee säilyttää maisemakuvassa". 

Luontoselvityksen (2017) valmistuttua arvioitiin asemakaavan maankäyttöä ja huomioitiin luontoarvot muun muassa seuraavasti:
- Vesilain mukainen kausikuiva puro eli noro Metsälammentien jatkeen ja Miilukorventien väliseltä alueelta säästettiin ympäristöineen niin, ettei noron luonnontilaisuus vaarannu. Noro huomioitiin muuttamalla esitettyjä AO -korttelialueita 72141 ja 72142. Metsälammentien katualuetta lyhennettiin ja samanniminen raittiyhteys Miilukorventielle poistettiin. Vesihuoltolinja poistettiin ja korvaava suunniteltiin Miilukorventien linjausta pitkin. Noron alueelle osoitettiin leveä suojavyöhyke (s-5), joka ulottuu VU-1 -alueen eteläosasta VL/s- sekä EV-1 -alueiden läpi kaavan etelärajalle saakka. Noron suojavyöhykkeen kautta toteutuu paremmin liito-oravien yhteysreitti, jonka vuoksi AO kortteleita on esitetty lähemmäksi nykyistä Metsälammentien asuinaluetta.
- YL-1 korttelialue siirrettiin Miilukorventien itäpuolelle säilyttäen valtaosa Miilukorventien länsipuolelle painottuvasta metsäalueesta.
- Villapääntien katualue, katualueen mukaisesti kulkeva vesihuollon linjaus sekä AO -korttelit 72126 ja 72129 poistettiin kaavaehdotuksesta ja huomioitiin näin paremmin laidunbiotoopin mukainen luontotyyppi.
- Pumpuliniityntien katualueen linjausta liito-oravien ydinalueen sekä pähkinäpensaslehdon kohdalla tarkistettiin niin, että aiempaa pienempi alue pähkinäpensaslehdosta risteää katualueen kanssa.

Espoon kaupunki katsoo, että Miilukorpi II asemakaava perustuu asemakaavatasoisiin luontoselvityksiin, joissa on tunnistettu Miilukorven alueen luonnon erityispiirteet. Laaditut luontoselvitykset ovat riittävät ja ajanmukaiset. Miilukorpi II asemakaava perustuu lain mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin asemakaavatasoisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueen luonnonarvoja on vaalittu.

Yleiskaava   

Edelleen luontoyhdistyksen mukaan yleiskaavan kaavaratkaisu ei enää vastaa kaikilta osiltaan nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. ELY-keskuksen mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ei ole ollut riittävästi ohjeena asemakaavan laadinnassa ottaen huomioon laaditut ajantasaiset luontoselvitykset.

Espoon kaupunki toteaa, että valituksenalainen asemakaavan alue on Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osa I pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta AP sekä virkistysaluetta V. Voimassa olevassa yleiskaavassa Metsälammen ranta on kaavoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavaratkaisussa poiketaan yleiskaavaratkaisusta, koska Metsälammen rannalla sijaitsee rakennettu pientalokiinteistö. Kiinteistön ja metsälammen väli on suoaluetta, joten sen ei ole arvioitu soveltuvan virkistyskäyttöön. Asemakaavassa alue on määrätty osaksi AO-korttelialuetta; Alueen osa, jonka metsäinen/luonnontilainen luonne tulee säilyttää maisemakuvassa. Muilta osin metsälammen rannat on kaavoitettu Miilukorpi II kaavassa virkistysalueeksi. Lammen rannalle on myös kaavoitettu venevalkama-alue, jonne saa rakentaa laiturin, joka palvelisi virkistyskäyttöä. AP alueen poikki on osoitettu virkistysalueen yhteys. Alueen halki kulkee pääulkoilureitti.

Vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu osittain asuntovaltaiseksi alueeksi. Asemakaavoituksessa aluetta kehitetään pääasiassa pientalovaltaisena asuinalueena huomioiden alueen nykyinen rakenne.

Espoon kaupunki katsoo, että valituksenalainen asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen.

Luontoyhdistys esittää lisäksi, että laatimista ohjaavana kaavana olisi vähintäänkin sen viimeistelyvaiheessa tullut toimia Uudenmaan maakuntakaavan.

Espoon kaupunki toteaa, että maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Hyväksytyn asemakaavan ratkaisu ei muuta maakuntakaavassa esitettyjä keskeisiä ratkaisuja, ja katsoo, että yleispiirteiset kaavat, maakuntakaava mukaan lukien, on otettu huomioon lain tarkoittamalla tavalla laadittaessa Miilukorpi II asemakaavaa.

Kaavoitusmenettely

ELY-keskus esittää, että kaava-alueen rajaus on ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen muuttunut merkittävästi. Luontoarvojen huomiointi johti kahden asuinkorttelialueen sekä yhden kadun poistamiseen kaavasta. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole järjestetty. Kaava olisi tullut laittaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaisesti uudelleen ehdotuksena nähtäville.

Espoon kaupunki toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. ELY-keskuksen ja kaupungin välinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 3.2.2017 ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville 14.8.-12.9.2017. Tätä ennen Miilukorven asemakaava on ollut esillä esimerkiksi ELY-keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen välillä työkokouksessa syksyllä 2016 ainoana asiana sekä yhteisen kuukausikokouksen asialistalla.

Kaavaehdotus on lain mukaan asetettava uudelleen nähtäville, jos kaavaa on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Miilukorventien ja Metsälammentien jatkeen välisen osa-alueen muutoksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen kuuleminen 9.4.- 23.4.2018. Maanomistajia sekä rajanaapureita, joiden välittömässä läheisyydessä muutettu alue sijaitsee, kuultiin kirjeitse. Annettujen muistutusten johdosta eräitä kaavamääräyksiä tarkennettiin. Muistutuksista laadittiin erillinen yhteenveto ja vastineet.

Espoon kaupunki katsoo, että viranomaisneuvottelu on pidetty lain tarkoittamalla tavalla. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole olleet olennaisia, eikä kaavaa siten ole tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Lopuksi

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Espoon kaupunki katsoo, että valtuuston hyväksymässä Miilukorpi II asemakaavassa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla asemakaavan sisältövaatimuksia.

Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettu asemakaavaa laadittaessa huomioon ja kaavoitusmenettely on ollut lain mukainen. Kaavaratkaisu perustuu ajantasaisiin, riittäviin selvityksiin, jotka on tehty kaavaan nähden riittävän laajalta alueelta.

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.