Tekninen lautakunta
Protokoll 23.09.2021/Paragraf 84

6748/02.02.00/2020

Tekninen lautakunta 23.09.2021 § 84

§ 84

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Keskustelun kuluessa Aulikki Pentikäinen ehdotti, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa:

"Tekninen lautakunta toivoo, että ilmastonmuutos otetaan huomioon lisäämällä ja istuttamalla varjostavia puita sellaisille alueilla, joille se on mahdollista sekä suojelemalla olemassa olevaa puustoa. Selvitetään villiviinien käyttöä rakentamisessa."

"Tekninen lautakunta toivoo, että katujen kunnossapitoon lisätään 2,5 miljoonaa euroa kehysylityksenä (ta-kohde 973)."

Simo Grönroos ehdotti, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa:

"Hiilineutraaliustavoite muutetaan vuodesta 2030 vuoteen 2035."

Lisäksi Grönroos ehdotti, että talousarvioliitteeseen tehdään seuraava muutos:

"Kohta Rantaradan pyöräbaana muutetaan muotoon: Varaudutaan pyöräbaanan rakentamiseen Kaupunkiradan varteen välille Leppävaara-Kauklahti. HSL:n laatureittiverkoston mukaisen Rantaradanbaanan rakentamiseen Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä varaudutaan. Yleissuunnitelmatason suunnitelmat ovat olemassa. Tarkempaan suunnitteluun ryhdytään, kun Espoon kaupunki on tehnyt rantaradan rakentamispäätöksen ja lautakunta on arvioinut hankkeen tarkoituksenmukaisuuden. Rantaradanbaanan kustannusarvio Espoon osalta on 24 M€ ja siihen saadaan 50 %, kuitenkin enintään 10 M€ rahoitus MAL-sopimuksen mukaisena KUHA-hankkeena. Hanketta rahoitetaan myös maankäyttösopimuskorvauksilla."

Camilla Lindy ehdotti, että Niipperinpuron ja erityisesti Purolehdon alueen tulvasuojelu tulee lisätä talousarvioon.

Janne Hirvasvuopio ja Camilla Lindy ilmoittivat kannattavansa Pentikäisen ehdotuksia.

Aulikki Pentikäinen, Riikka Ahonvalo, Ulla Palomäki, Pauliina Ilkko-Ervasti ja Janne Hirvasvuopio ilmoittivat kannattavansa Lindyn ehdotusta.

Hannu Heikkinen ilmoitti kannattavansa Grönroosin ensimmäistä ehdotusta.

Heidi Hanhela ilmoitti vastustavansa Pentikäisen jälkimmäistä ehdotusta.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että Grönroosin jälkimmäinen ehdotus oli jäänyt ilman kannatusta ja siten raukeaa.

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Lindyn ehdotuksen.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää Pentikäisen molemmista ja Grönroosin ensimmäisestä ehdotuksesta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestykset suoritetaan nimenhuutoäänestyksinä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti.

Äänestettäessä Pentikäisen ensimmäisestä ehdotuksesta esittelijän ehdotusta kannattivat Simo Grönroos, Hannu Heikkinen ja Tommi Halkosaari. Pentikäisen ehdotusta puolestaan kannattivat Aulikki Pentikäinen, Heidi Hanhela, Pauliina Ilkko-Ervasti, Ulla Palomäki, Lauri Uski, Riikka Ahonvala, Fred Granberg, Janne Hirvasvuopio, Camilla Lindy ja Marjaana Siivola. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Pentikäisen ensimmäisen ehdotuksen äänin 10-3.

Äänestettäessä Pentikäisen jälkimmäisestä ehdotuksesta esittelijän ehdotusta kannattivat Heidi Hanhela, Pauliina Ilkko-Ervasti, Hannu Heikkinen, Fred Granberg ja Lauri Uski. Pentikäisen ehdotusta puolestaan kannattivat Simo Grönroos, Aulikki Pentikäinen, Ulla Palomäki, Tommi Halkosaari, Riikka Ahonvala, Janne Hirvasvuopio, Camilla Lindy ja Marjaana Siivola. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Pentikäisen jälkimmäisen ehdotuksen äänin 8-5.

Äänestettäessä Grönroosin ensimmäisestä ehdotuksesta esittelijän ehdotusta kannattivat Aulikki Pentikäinen, Heidi Hanhela, Pauliina Ilkko-Ervasti, Ulla Palomäki, Lauri Uski, Tommi Halkosaari, Riikka Ahonvala, Fred Granberg, Janne Hirvasvuopio, Camilla Lindy ja Marjaana Siivola. Grönroosin ehdotusta puolestaan kannattivat Simo Grönroos ja Hannu Heikkinen. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hylänneen Grönroosin ensimmäisen ehdotuksen äänin 11-2.

Päätös

Selostus 

Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma vuosille 2022-2024 käyttötalouden osalta

Kehyksen ja taloussuunnitelman laadinta ovat saman prosessin peräkkäisiä osia. Käyttötalouden valmistelu alkaa kehysvaiheella ja tarkentuu myöhemmin syksyllä talousarvioksi ja -suunnitelmaksi sekä käyttösuunnitelmaksi.

Kaupungin käyttötalouden kehysvalmistelun pohjana on vuosien 2019 ja 2020 tilinpäätöstiedot sekä vuoden 2021 talousarvio ja ennuste. Kehysehdotus valmistellaan yhteistyössä kaupungin johdon ja toimialojen kanssa. Vuoden 2022 käyttötalouden toimialakehysten valmistelu tehdään tulosyksikkötasolta lähtien. Tulosyksikkötason valmistelu tehdään Taloudellisesti kestävä Espoo (Take) -ohjelman -kehyksen mukaisesti.

Teknisen lautakunnan talousarvioesitys on tehty kaupunginjohtajan 27.8.2021 antaman kehysohjeen perusteella. Teknisen lautakunnan tulosyksikkö on Kaupunkitekniikan keskus, jonka palvelualueet ovat 411 Hallinto, 413 Infrapalvelut, 417 Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut ja 419 Investoinnit sekä laskennalliset palvelualueet 415 Ulkopuoliset työ ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut. Laskennallisten palvelualueiden, 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, talousarvion sitovuustaso on tulojen ja menojen netto, joka on 0 euroa. Tulosyksikkö Kaupunkitekniikan keskuksen palvelualueiden 411 Hallinto, 413 Infrapalvelut, 417 Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut ja 419 Investoinnit yhteenlasketut tulot ja menot ovat sitovia bruttotasolla. Teknisen lautakunnan vuoden 2022 talousarvioesitys ilman nettoyksikköitä on tulojen osalta 38 milj. euroa ja menojen osalta 61,9 milj. euroa. Vuoden 2021 muutettuun talousarvioon verrattuna tulot ovat 4,8 milj. pienemmät ja menot ovat 1,7 milj. euroa suuremmat vuoden 2022 talousarviossa. Tulojen talousarvio vastaa alkuperäistä talousarviotasoa vuosina 2019-2021. Menojen määrärahoja on korotettu Tekniselle lautakunnalle osoitetussa kehyksessä, perustuen palvelutuotteiden suoritemäärien kasvuun kuten hoidettavat alueet sekä kustannus- ja palkkakehitykseen.

Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2022-2024 käyttötalouden osalta ja henkilöstösuunnitelma ovat liitteenä.

Espoon kaupungin hallintosäännön 7 § mukaan, valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimialaan kuuluvissa asioissa. Talousarvioaloitteet, jotka merkitsevät talousarvion muuttamista, on valmisteltava seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä, mikäli ne on jätetty maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen tulee esitellä vastaukset talousarvioon liittyviin aloitteisiin valtuustolle esitettävän talousarvioesityksen yhteydessä.

Vastaukset käyttötaloutta koskevien aloitteiden osalta on annettava 30.9.2021 mennessä. Kaupunkitekniikan keskuksen käyttötaloutta koskevia aloitteita on tehty yksi kappale ja aloite sekä vastaus siihen on esitetty lautakunnan talousarvioliitteessä.

Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma vuosille 2022-2031 investointien osalta

Investointisuunnitelman valmistelun lähtökohtana on valtuuston 3.12.2020 hyväksymä vuoden 2021 talousarvio ja investointiohjelma vuosille 2021-2030. Investointiohjelma pohjautuu Taloudellisesti kestävä Espoo tuottavuus- ja sopeutumisohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Ohjelmaan sisältyy investointitason lasku 10 prosentilla hankkeiden toteutustapaa, laajuutta ja kustannuksia tarkastamalla siten, että investointien enimmäismäärä on keskimäärin enintään 250 milj. euroa vuodessa investointikauden aikana.  Valmisteltava investointiohjelma laaditaan vuosille 2022-2031. Valmistelun kehyksenä käytetään voimassa olevan ohjelman omaisuuslajikohtaisia enimmäismääriä lisättynä vuoden 2031 kehyksellä. Vuoden 2031 investoinnit on mitoitettu keskimäärin 250 milj. euron vuosittaisen investointikaton mukaan.

Tulosyksiköt ovat tehneet kunnallistekniikan rakentamisesitykset kaupunkitekniikan keskukselle annetun aikataulun mukaisesti. Esityksissä on otettava huomioon mahdollisuudet sijoittaa toiminnot kaupunkirakennetta täydentävästi rakennetun kunnallistekniikan piiriin.

Kaupunkitekniikan keskus valmistelee kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiesityksen tekniselle lautakunnalle. Tekninen lautakunta tekee esityksen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiohjelmasta kaupunginhallitukselle. Kaupungin investointiohjelma kokonaisuudessaan valmistellaan esitysten pohjalta kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen ja kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi.

Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2022-2031 investointien osalta on liitteenä.

Kaupunkitekniikan keskuksen kone ja kalustoinvestoinneilla hankitaan muun muassa mittauskalustoa, maaperätutkimuslaitteita sekä työkoneita. Investoinnit ovat osittain korvausinvestointeja. Koneiden ja kaluston investointiesitys sisältyy liitteeseen.

Espoon kaupungin hallintosäännön 7 § mukaan, valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimialaan kuuluvissa asioissa. Talousarvioaloitteet, jotka merkitsevät talousarvion muuttamista, on valmisteltava seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä, mikäli ne on jätetty maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen tulee esitellä vastaukset talousarvioon liittyviin aloitteisiin valtuustolle esitettävän talousarvioesityksen yhteydessä.

Vastaukset investointeja koskevien aloitteiden osalta on annettava 30.9.2021 mennessä.

Kaupunkitekniikan keskuksen investointeja koskevia aloitteita on tehty kaksi kappaletta ja aloitteet sekä vastaukset niihin on esitetty liitteessä.

Käsittely

Lautakuntien ja johtokuntien on jätettävä kaupunginhallitukselle talousarvioesitys ja taloussuunnitelma ja sen liitteenä henkilöstösuunnitelma 30.9.2021 mennessä.

Kaupunginhallitus käsittelee määrärahakehystä 11.10.2021 ja valtuusto päättää siitä 25.10.2021. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2022 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 8.11.2021 ja 29.11.2021. Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta 8.12.2021.