Tekninen lautakunta
Protokoll 20.10.2021/Paragraf 103

9091/10.03.01/2021

Tekninen lautakunta 20.10.2021 § 103

§ 103

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely Keskustelun kuluessa Pauliina Ilkko-Ervasti ehdotti Fred Granbergin kannattamana, että lautakunta palauttaa valtuustoaloitteen kaupunkisuunnittelukeskuksen valmisteluun. Jatkovalmistelussa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida, että peruskallio ja sen räjäyttämisestä koituvat esteettiset- ja ympäristöhaitat tiedostetaan rakentamisessa.

 Tekninen lautakunta hyväksyi palautusehdotuksen yksimielisesti.

Päätös

Selostus Valtuustoaloite

Valtuutetut Helka Hosia ja Pinja Nieminen sekä 14 muuta valtuutettua ovat jättäneet 7.6.2021 valtuustoaloitteen, jossa on pyydetty rakennuksien ja liikenneväylien suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomioita maastonmuotojen ja peruskallion säilyttämisen, sekä kallioiden tarpeettoman räjäyttämisen välttämiseen.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Espoon maaperä on hyvin vaihtelevaa ja pienpiirteistä. Maisemakuvaa hallitsevat savikkolaaksopainanteet, jotka paikoin laajenevat suuremmiksi peltoaukeiksi. Savilaaksoissa kallioperän päällä olevien maapeitteiden paksuus on usein yli 10 metriä. Painanteita ja peltoaukeita reunustavat usein hyvin jyrkkärinteiset, moreenialueiden reunustamat kallioiset mäkialueet. Viimeksi mainituilla mäkialueilla kallionpinta esiintyy joko paljaana avokallioalueena tai on ohuen maapeitteen peittämänä.

Geotekniikkayksikön maaperäkartan mukaan Espoon maa-alueiden pinta-alasta kallio- ja moreenivaltaisia alueita on lähes puolet (kallioalueet 20 %, moreenialueet 26,5 %).

Kallio- ja moreenialueissa esiintyy usein rinnemaastoa, joka voi olla hyvin jyrkkäpiirteistäkin. Rakennettavuusluokituksen mukaan nämä alueet kuuluvat pääasiassa rakennettavuusluokkiin 3B (vaikeasti rakennettava rinnemaasto) ja 5B (erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne). Näillä alueilla rakentaminen vaatii lähes aina jonkinasteista kallion louhintaa.

Rakennettavuusluokkien 3B ja 5B osuus kallio- ja moreenialueista on noin 23 %.

Yksittäisen alueen, korttelin tai tontin rakentamista ja käyttöä ohjaa asemakaava. Mikäli asemakaavoitus ohjaa rakentamista edellä mainituille alueille (erityisesti rakennettavuusluokille 3 B ja 5B), niin rakentamisessa joudutaan tekemään louhintaa (tasauslouhinta, vedet/salaojat, tieyhteydet yms.). Yleensä ottaen hankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa vältetään louhintaa mahdollisuuksien mukaan mm. louhintakustannusten johdosta. Hankkeiden yhteydessä joudutaan louhimaan myös sen johdosta, että toteutettavat rakennukset ja liikenneväylät toteuttaisivat esteettömyysvaatimuksia ja -määräyksiä. Lisäksi Espoon kaupunki on toteuttanut mm. yritysalueiden esirakentamistoimenpiteitä mm. tasaamalla louhimalla yritysalueiden maanpintaa, jolla on mahdollistettu alueiden rakentaminen. Mikäli alueen louhiminen tehtäisiin tontti tai kortteli kerralla kohteiden rakentamisen yhteydessä, olisi ympäristövaikutukset pitkäkestoisempia ja hankkeet taloudellisesti kalliimpia toteuttaa.  Louhimalla ja murskaamalla alueita etukäteen voidaan säätää luonnonvaroja, hankkeiden kuljetuskustannuksia sekä soran kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Rakennuskohteissa murskattu materiaali on kierrätettävissä ja käytettävissä suoraan kohteella. 

Kallion louhimista voidaan luonnollisesti välttää kaavoittamalla rakentamista muualle kuin kantaville maille. Tämä kuitenkin johtaa suurempiin kustannuksiin ja ilmastopäästöihin. Kuvassa on esimerkki asemakaavakohteesta pehmeikköalueella (lähde: Tapiolan jalkapallostadionin kaava-alueen toteutuksen ja toiminnan hiilineutraaliussuunnitelma, 2021). Hiilipäästöt ovat lähes kaksinkertaiset siihen nähden, että kaavoitettaisiin vastaava kantaville ja osin louhittaville maille.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi