Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 10.11.2021/Paragraf 174

5396/10.02.03/2020

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2021 § 174

§ 174

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Keskustelun aikana Vehmanen Lindholmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kaavamääräysten kohdassa SR-2 teksti "Kaikista korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto." muutetaan muotoon "Rakennusten ulkoasuun merkittävästi vaikuttavista muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto". Perustelu: vähennetään turhaa byrokratiaa ja edellytetään lausunnon pyytämistä vain tilanteissa, joissa rakennuksen ulkonäkö muuttuu merkittävästi."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: " Lautakunta päättänee, että kaavasta järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus, ja valitsee sille puheenjohtajan."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vehmasen kannatettu muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Lisäksi lautakunta valitsi yksimielisesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Kemppi-Virtasen.

Päätös

Selostus 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kerrostaloalueen täydennysrakentaminen sekä 1940-luvun omakotitalojen ja rivitalojen suojelu.

Alueelle esitetään kerrostaloalueen täydennysrakentamista Raide-Jokerin vaikutusalueella. Asemakaavan muutoksessa esitetään purettaviksi kaksi kerrostaloa, joiden tilalle rakennetaan uudet kerrostalot. Uudisrakennuksiin käytetään tontin jäljellä oleva rakennusoikeus noin 2 900 k-m² sekä lisärakennusoikeutta noin 1 200 k-m². Kaavamuutoksen yhteydessä esitetään suojeltavaksi 1940-luvulla SOK:n työntekijöilleen rakennuttamat pientalot ja Kirvuntiellä sijaitsevat Espoon ensimmäiset rivitalot. Kaava-alueen koko on noin 53 301 m², josta kerrostalokorttelin koko on 31 456 m², suojeltavan pientaloalueen 16 775 m² ja rivitalokorttelin koko 5 070 m². Kerrostalokorttelin kokonaisrakennusoikeus on noin 21 255 k-m², jonka lisäksi ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa myymälä-, toimisto-, sosiaali- ja asukkaiden yhteistiloja, kuitenkin enintään 5/6 rakennuksen alasta.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Laajalahden keskus - Bredviks centrum, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7336, käsittää osan korttelia 17022 ja 17023 ja katualueen, 17. kaupunginosassa Laajalahti alue 120326.

Aloite ja vireilletulo

Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 11.12.2019.

Alueen nykytila

Alueella on 10 asuinkerrostaloa, kolme rivitaloa ja 18 pientaloa. Kerrostaloista yksi talo on rakennettu 1959 ja yhdeksän taloa 1970-luvulla. SOK:n 1946-47 työntekijöitään varten rakennuttamasta asuinalueesta on säilynyt arkkitehti Aarno Ravealan suunnittelemat 18 pientaloa ja kaksi rivitaloa. Yksi rivitalo on rakennettu 1980-luvulla. Kerrostalokorttelin pysäköintialue on toteutettu vuonna 2018 toimenpideluvalla.

Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden keskuksessa noin 400 metriä Raide-Jokerin pysäkistä. Alueelta on reilu kilometri Sinimäentien ja Turveradantien risteyksessä olevaan liikekeskittymään, 2 km Leppävaaran keskukseen ja vähän yli 3 km Tapiolan keskukseen. Suunnittelualue sijaitsee pien- ja rivitalovaltaisen asuinalueen keskellä. Vieressä Heinjoenpolulla on kerrostaloja.

Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 25.8.2020 kolmella eri päätöksellä Uusimaa-kaavan 2050. Helsingin hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään 22.1.2021 valtuuston hyväksymispäätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella.

24.9.2021 Uusimaa-kaava 2050 tuli pääosin voimaan eli niiltä osin kuin valitukset hylättiin hallinto-oikeudessa. Aiemmista maakuntakaavoista jäi voimaan Natura 2000 -alueisiin ja luonnonsuojelualueisiin liittyviä merkintöjä. Lisäksi hallinto-oikeus kumosi Uusimaa-kaavan kaavamääräyksestä osan, joka koski vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja muualla kuin pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä. 4. vaihemaakuntakaavasta jäi voimaan kaavan tuulivoimaratkaisu.

Yleiskaava

Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Kaavamuutosalue on osoitettu siinä asuntoalueeksi. Kaavamuutosalue on osoitettu myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, kaupunkimaisemaksi, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino

alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Alueen koillispuolella on keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue, eteläpuolella kulkee yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueen lähellä kulkee uusi raide. Raide-Jokerin reitti on tarkentunut yleiskaavan jälkeen; raide tulee kaava-alueen koillispuolelta ja kääntyy Kehä I:n linjaan kohti Otaniemeä.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava 120307 Laajalahti pohjoinen muutos 17019, 17018, 17022, 17023 ja 17027 (hyväksytty 13.2.1986). Kaavamuutosalue on siinä osoitettu kerrostalojen (AK), rivitalojen (AR) ja erillispientalojen (AO) korttelialueeksi. AK- ja AR-kortteleissa on osoitettu kokonaisrakennusoikeus koko korttelin alueella. AK-korttelin rakennusten kerrosluvuksi on osoitettu III. Kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saa rakennusten ensimmäiseen kerrokseen rakentaa myymälä-, toimisto- ja sosiaalitiloja, kuitenkin enintään 5/6 rakennuksen alasta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.12.2019-31.1.2020. Mielipiteitä saatiin 10 kappaletta. Yhden mielipiteistä on jättänyt Laajalahti ry ja yhden Jaakkimantien omakotiyhdistys. Lisäksi Caruna Espoo Oy antoi lausunnon, jossa kertoi alueen jakeluverkostaan. Suurin osa mielipiteistä on osoitteiden perusteella kaavamuutosalueelta tai välittömästä läheisyydestä. Mielipiteet koskivat rakentamisen määrää ja laatua, Jaakkimantien pientalojen ja Kirvuntien rivitalojen suojelua ja alueen liikennettä.

Asukastilaisuus pidettiin 14.1.2020 Villa Elfvikissä. Tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Keskustelua käytiin mm. rakennusoikeuksista ja rakennusten korkeuksista, alueen liikennejärjestelyistä ja suojeluarvoista. Esillä oli myös kaksi alustavaa vaihtoehtoa kerrostaloalueen täydennysrakentamisesta, joista sai kannatusta alueen ominaispiirteet huomioiva vaihtoehto, jossa 1970-luvulle tyypilliset isot korttelipihat säilyvät.

Asemakaavan muutosehdotus

Alueelle esitetään kerrostaloalueen täydennysrakentamista Raide-Jokerin vaikutusalueella. Asemakaavan muutoksessa esitetään purettaviksi kaksi kerrostaloa, joiden tilalle rakennetaan uudet kerrostalot. Uudisrakennuksiin käytetään tontin jäljellä oleva rakennusoikeus noin 2 900 k-m² sekä lisärakennusoikeutta noin 1 200 k-m². Kaavamuutoksen yhteydessä esitetään suojeltavaksi 1940-luvulla SOK:n työntekijöilleen rakennuttamat pientalot ja Kirvuntiellä sijaitsevat Espoon ensimmäiset rivitalot. Kaava-alueen koko on noin 5 3301 m², josta kerrostalokorttelin koko on 31 456 m², suojeltavan pientaloalueen 16 775 m² ja rivitalokorttelin koko 5 070 m². Kerrostalokorttelin kokonaisrakennusoikeus on noin 21 255 k-m², jonka lisäksi rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa myymälä-, toimisto-, sosiaali- ja asukkaiden yhteistiloja, kuitenkin enintään 5/6 rakennuksen alasta.

Rakentamisen tulee massoittelultaan, mittasuhteiltaan, julkisivujen käsittelyltään sekä käytettävien materiaalien ja värien osalta muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön kanssa. Kerrostalokorttelin rakennusten tulee sopia 1970-luvun kerrostalokorttelin ominaispiirteisiin.

Kerrostalokorttelin täydennysrakentamiseen on käytetty kevennettyä autopaikkanormia, jolla on tarkoitus tukea keskeisillä paikoilla sijaitsevien rakennettujen kerrostalotonttien tiivistymistä. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 ap/110 k-m², kuitenkin vähintään 0,4 autopaikkaa asuntoa kohden. Kerrostalokorttelin pysäköintialue on toteutettu vuonna 2018 toimenpideluvalla ja paikkoja on toteutettu reilusti nyt esitettyä pysäköintinormia enemmän. Yhteensä 237 pysäköintipaikkaa sijoittuu alueella olemassa oleville pysäköintialueille. Pyöräpaikkoja tulee toteuttaa katettuun lukittavissa olevaan tilaan vähintään 1 pp/30 k-m², kuitenkin vähintään kaksi pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Kaavaehdotuksen mukaiset pyöräpaikat sijaitsevat kerrostalojen maantasokerroksissa.

Jaakkimantien alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kiinteistölle saa sijoittaa yhden asunnon kerrosalaltaan korkeintaan 150 m². Tontin vähimmäispinta-alan tulee olla 650 m². Sr-2-merkinnällä osoitettua rakennusta saa laajentaa enintään 30 m². Erilliselle rakennusalalle (t) saa sijoittaa asunnon toimintoja tukevia tiloja enintään 90 m². Rakentamista ohjataan kaavakartan ja -määräysten lisäksi kaavan yhteydessä laaditulla rakennustapaohjeella.

Kirvuntien rivitalot esitetään suojeltavaksi sr-2-merkinnällä. Muilta osin rivitalokortteli osoitetaan kaavassa olemassa olevan tilanteen mukaiseksi.

Sopimusneuvottelut

Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutokseen liittyy maankäyttösopimus. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

Kaavataloudelliset vaikutukset

Kaavasta ei aiheudu kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. Alueelle ei ole tarpeen rakentaa uutta katuverkostoa, kunnallistekniikkaa tai energiahuoltoa. Alue on jo nykyään kaukolämpöverkon osana. Kaupunki saa tuloja maankäyttösopimusmaksuista.

Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma

Korttelialueelle on laadittu kaavamerkintöjä ja -määräyksiä täydentävä korttelisuunnitelma ja rakennustapaohje, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.

Perittävät maksut

Hakija on maksanut 13.1.2020 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

Hyväksyminen

Hallintosäännön I osan 2. luvun 3 §:n 23 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus.

Jatkokäsittely

-          Ote ilman liitteitä: Hakija

-          Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

-          Elisa Oyj, lausuntopyyntö

-          Telia, lausuntopyyntö

-          DNA Oyj, lausuntopyyntö

-          Caruna Oy, lausuntopyyntö

-          Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö

-          HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö

-          HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

-          Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö

-          Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö

-          Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö

-          Kuulutus ja tiedotekirjeet

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali