Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Protokoll 15.11.2021/Paragraf 90

10874/00.04.00/2021

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 15.11.2021 § 90

§ 90

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Syysyhtymäkokous

HSY:n syysyhtymäkokous pidetään perjantaina 19.11.2021 klo 10:30 - HYS:ssä Ilmalassa kokoushuoneessa Joutsen (Ilmalankuja 2 L, Helsinki). Kokouksen esityslista on oheismateriaalina.

Yhtymäkokouksessa käsitellään hallituksen esitys HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2022-2024.

Lisäksi yhtiökokouksessa käsitellään Esplanadin ja Etelärannan alueen vesihuoltoverkostojen saneerauksen hankesuunnitelma, sekä Kruunusillat raitiotiehankkeen vesihuollon hankesuunnitelma ja selvityksen antaminen yhtymäkokoukselle tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomuksen johdosta.

Sidotun investointimäärärahan korottaminen

Talousarviovuonna 2021 HSY:llä on kaksi sidottua määrärahaa: HSY:n

toimintamenot ja investointimenot. Näistä investointimenojen ennakoidaan

ylittyvän.

HSY:n tammi-elokuun investoinnit olivat yhteensä 140,9 milj. euroa,

josta 129,0 milj. euroa oli vesihuollon ja 10,7 milj. euron jätehuollon investointeja.

Kokonaisinvestointien ennakoidaan vuositasolla ylittävän talousarvion

sidotun määrärahan (240,7 miljoonaa euroa) noin 17,1 milj. eurolla.

Vesihuolto ylittää talousarvionsa n. 20 milj. eurolla. Ylitys tulee lähinnä

jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinneista eli Blominmäki-hankkeen

kustannusennusteen muutoksista sekä pienemmässä määrin mm.

raidehankkeiden aiheuttamista arvioitua suuremmista johtosiirroista.

Jätehuolto alittaa talousarvionsa kolmella miljoonalla eurolla.

Vesihuollon investointeja on pyritty sopeuttamaan määrärahan puitteisiin

siinä määrin kuin se on mahdollista. Menossa olevien hankkeiden

lykkääminen tai supistaminen ei ole kuitenkaan järkevää.

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2022-2024

HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden

loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio.

Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi

tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman

ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että

edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut

keskimääräinen 1,5 %:n vuotuinen tuottavuuden paraneminen.

Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja

toiminnan muutokset sekä esitetyt vesihuollon ja jätehuollon

taksamuutokset.

Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2022 on

käytetty 1,3 %:ia, ellei tarkempaa ennustetta ole ollut käytettävissä.

Suunnitelmavuodet on esitetty vuoden 2022 hintatasossa.

HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2022-2024 tavoiteasetanta ja

budjetointi perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään

strategiaan 2025. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät:

-          Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä

-          Korkea toimintavarmuus

-          Sujuvat palvelut

-          Vakaa talous

HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on

pyydettävä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä. HSY:n

hallitus käsitteli 18.6.2021 alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa

vuosille 2022-2024 ja on pyytänyt siitä jäsenkaupungeilta lausunnot

22.9.2021 mennessä. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi lausuntonsa 13.9.2021.

Espoon kaupungin lausunto 13.9.2021

Espoo on lausunnossa kommentoinut muun muassa, että HSY:n tulisi kehittää toimintaansa taloudellisesti kestäväksi ja tarkentaa esittämäänsä tuottavuusohjelmaa. Lausunnossa Espoo korostaa, että HSY:n tulisi uudelleenarvioida investointiohjelmansa ja pitäytyä niissä investoinneissa ja perustoiminnoissa, jotka liittyvät perussopimuksen mukaisiin tehtäviin. Hintojen korotuspainetta tulee pienentää toiminnan tuottavuutta ja kustannusrakennetta parantamalla sekä investointiohjelmaa priorisoimalla.

Espoo on kommentoinut kiertotalouden ja alueen elinvoiman lisäämisen tärkeyttä ja tarkentanut, että kiertotalouden ja jätehierarkian mukaisesti jätehuollon toimintojen tulee ensisijaiseesti olla sellaista, että ne tähtäävät jätemäärän vähentämiseen. Espoo on myös korostanut, että kestävää kilpailukyvyn kehittymistä pitää toteuttaa kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä. Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti Espoo pitää tärkeänä, että HSY toimii kumppaneille kehitys- ja yhteistyöalustana, kuten kaupunkikin. Espoo on myös esittänyt, että uuden jätelain tuomat velvollisuudet ja mahdollisuudet selvitetään etupainotteisesti.

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston lausunto sekä muiden jäsenkaupunkien lausunnot on huomioitu toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä ja esitykseen on tehty HSY:n toiminnassa ja toimintaympäristössä kesän ja syksyn aikana tapahtuneista muutoksista aiheutuvia tarkennuksia. Muun muassa uuden jätelain vaikutuksia on arvioitu laajemmin ja suunnitelmavuoden 2024 investointivarauksista on poistettu täyden mittakaavan pyrolyysilaitos ja tuulivoimala, joiden tarvetta tarkastellaan uudelleen investointiohjelma 2023-2032 laadinnan yhteydessä. Lisäksi tuottavuusohjelmaa on laajennettu.

Toiminta

HSY:n verkostoon pumpatun vesimäärän arvioidaan hitaasti kasvavan

suunnittelukaudella. Vuonna 2022 tuotetun veden määrän arvioidaan

olevan 96,9 miljoonaa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 76,4 miljoonaa

m3. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän

jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 143,7 miljoonaa m3 vuonna

2022, mikä tarkoittaa prosentin kasvua kuluvan vuoden ennusteesta.

Vuonna 2022 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,7 miljoonaa

jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 395 000 tonnia.

Tonnit ovat samaa tasoa kuluvan vuoden ennusteen kanssa ja

tyhjennysmäärät hieman korkeammat. Jätteen energiakäyttöön Vantaan

Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä 232 000 tonnia.

Käsittelypalveluissa vastaanotetaan jätteitä yhteensä noin 272 000 tonnia,

josta biojätettä on noin 48 000 tonnia.

Käyttötalous

HSY:n toimintatuotot vuonna 2022 ovat 399,7 miljoonaa, 3,9 miljoonaa

(1,0 %) enemmän vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen

budjetoinnissa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset sekä

esitetyt asiakashintamuutokset. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksuihin on laskettu 3,3 % korotus. Kaupunkien maksama korvaus yleisten alueiden hulevesistä on pienentänyt jäteveden käyttömaksun korotustarvetta. Hintojen nostotarve perustuu menossa olevan suuren investointitarpeen ja siitä seuraavien pääomakulujen kasvun kattamiseen.

Jätehuollon toimintatuottojen arvioidaan kasvavan maltillisesti suunnitelmakaudella. Kiinteistöjen jätehuollon hintoihin esitetään alustavasti talousarviovuodelle ainoastaan inflaatiotarkastusta 1,3 %. Sortti-asemien hintoihin ei tehdä muutoksia vuodelle 2022.

Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin prosentti HSY:n

toimintatuotoista. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ympäristötiedon

sekä ilmastoinfon toiminta- ja pääomamenot, joita ei saada katettua

palvelutuotannon myynnistä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla.

Vuonna 2022 laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,34 miljoonaa euroa, jossa

kasvua edellisestä vuodesta on 1,3 %.

HSY:n toimintamenot vuonna 2022 ovat 207,8 milj. euroa eli 15,6

miljoonaa (8,1 %) enemmän vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna.

Toimintamenojen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja

merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset, kertaluontoiset

menoerät kuten Suomenojan laitoksen purkukustannukset ja arvioitu

kunta-alan palkkaratkaisun vaikutus +1,5 %.

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2022

on 194,1 miljoonaa (48,6 %), kun sen vuonna 2021 ennustetaan olevan

205,8 miljoonaa (52,0 %). Nettorahoitusmenot vuonna 2022 ovat 65,3 miljoonaa. Korkokuluista 60,6 miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Vuonna 2022 jatkuu lisäksi koron maksaminen HSY:n peruspääomasta jäsenkunnille 2,5 milj. euron suuruisena.

Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen

tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi

investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2022 vuosikate on 128,8

miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 299,8

miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella joudutaankin turvautumaan

merkittävään ulkopuoliseen lainarahoitukseen.

Tilikauden tulos vuonna 2022 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien

vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 2,0 miljoonaa euroa

ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen

liittyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien

tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 2,0 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen

toukokuussa 2020 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 2021-2030,

joihin on tehty joitakin tarkennuksia.

Vuonna 2022 investoinnit ovat yhteensä 224 miljoonaa euroa, josta 198

miljoonaa on vesihuollon ja 22,4 miljoonaa jätehuollon investointeja.

Merkittävä muutos investointitasoon suunnitelmakaudella johtuu

Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistumisesta, mikä pudottaa

vesihuollon kokonaisinvestointien määrän suunnitelmakauden vuosilla

lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoa eli alle 200 milj. euron vuosittaisen

tason. Vesihuollon investointien taso säilyy suunnitelmakaudella kuitenkin

aiemmin arvioitua (mm. 10 vuoden investointiohjelma) korkeammalla

tasolla johtuen pääosin jäsenkuntien aiemmin arvioitua korkeampana

säilyvästä infrastruktuuri-investointien tasosta. Erityisesti suuret

raidehankkeet käynnistyessään nostavat näiden investointien määrää.

Tämä nostaa erityisesti johtosiirtojen ja osin verkostojen

saneerausinvestointien kustannuksia. Suunnitelmakaudella alkavat

Kruunusillat- ja Kalasatama-hankkeet ovat tyyppiesimerkkejä kauden

raidehankkeista. Kaavoituksen mukainen laajentuminen säilyy vakaan

korkealla tasollaan.

Alueverkoston rakentaminen jatkuu kaudella vilkkaana. Haja-asutusalueen

suurimpia kohteita ovat Kiilan, Riipilän ja Reunan alueet. Suuria

kaupunkilähtöisiä saneerauksia tehdään em. suurten raidehankkeiden

lisäksi erityisesti Helsingissä, jossa rakennetaan useita kokoojakatuja

kuten Kasin ratikan katuja, Mäkelänkatua, Mannerheimintietä ja Aleksis

Kiven kadun aluetta.

Jätehuollon hankkeet keskittyvät ympäristöhaittojen minimoimiseen ja

HSY:n toimipisteiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Aluepalvelulähtöisissä investoinneissa ensimmäinen Sortti-pienasema

valmistuu vuoden 2021 lopussa Koivukylän Kierrätyskeskuksen yhteyteen

ja talousarviovuonna on varauduttu toteuttamaan seuraava Sorttipienasema Espoon Nihtisillan kierrätystavaratalon läheisyyteen. Lisäksi käynnistetään myös uuden Sortin tukikohtarakennuksen rakennustyöt ja jatketaan Kivikon vaarallisen jätteen varaston saneeraustöitä.

Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit keskittyvät jätteenkäsittelykeskuksen

toiminnan varmistamiseen ja ympäristöhaittojen minimoimiseen.

Suunnitelmakaudella toteutetaan muun muassa jätteiden loppusijoitusalueiden tiiviitä pintarakenteita ja maisemoidaan kaatopaikka-alueita ympäristölupien mukaisesti, lisätään suoto- ja hulevesien tasauskapasiteettia ja toteutetaan käsittelykenttiä Ämmässuolle ja Seutulaan. Lisäksi toteutetaan kaasun- ja vesienhallinnan automaatio- ja

sähkösaneeraukset sekä biojätteen käsittelylaitosten vuosittaiset ylläpitoja

kehittämissaneeraukset ja valmistaudutaan ohjaamaan biokaasulaitoksen mädäte maatalouskäyttöön. Ämmässuon lämpötaloutta parannetaan varautumalla investoimaan kompostointilaitoksen lämpimän poistoilman hyödyntämiseen alueen kaukolämpöverkossa ja selvitetään biojätteen tunnelikompostointiajan lisäämistä, tavoitteena estää hajujen

leviämistä ympäristöön. Materiaalitehokkuusinvestointina on

talousarviovuonna varauduttu osallistumaan poistotekstiilin lajittelu- ja

esikäsittelylaitteiston hankintaan niin, että lajittelu olisi mahdollista

toteuttaa vuoden 2023 aikana joko itse tuotettuna tai vaihtoehtoisesti

ostopalveluna. Blominmäen jätevesilietteen kehittyneisiin

käsittelymenetelmiin tähtäävän lietteen pyrolyysin koetoimintalaitoksen

rakennustyöt valmistuivat vuosien 2020-2021 vaihteessa.

Suunnitelmakaudella ei ole varauduttu täyden mittakaavan laitoksen

rakentamiseen vaan investointivarausta käsitellään investointiohjelman

2023-2032 hyväksymismenettelyn yhteydessä, kun koetoimintalaitoksen

tulokset valmistuvat. Suunnitelmakaudella ei ole myöskään varauduttu

tuulivoimalainvestointiin, tarvetta tarkastellaan 2023-2032

investointiohjelman laadinnan yhteydessä.

Rahoitus

Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,1 miljardia euroa,

jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua

pitkäaikaista lainaa vuoden 2021 lopussa ennusteen mukaan noin 689

miljoonaa, mikäli vuoden 2021 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat

vuosiennusteen mukaisesti. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän

investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, minkä vuoksi suunnitelmakauden

kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä

noin 436 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta.

Lainamäärä sisältää myös nykyisen lainakannan uudelleen rahoitusta.

Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 227,7 milj.

eurolla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä

suunnitelmakauden lopulla on noin 897 milj. euroa.

Lähivuosien suurten investointien takia HSY:n omavaraisuusaste

heikkenee suunnitelmakausilla, ollen vuoden 2024 lopussa 26,0 %, kun

viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 27,6 %.

Suunnitelmakauden osin ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa,

mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi

tarvittavalla ulkopuolisella lainarahoituksella heikentää omavaraisuutta.

Esplanadin ja Etelärannan alueen vesihuoltoverkostojen saneerauksen hankesuunnitelma

Hanke käsittää Esplanadin ja Etelärannan alueen vesihuoltoverkostojen

kehittämisen ja saneerauksen. Alueen nykyinen vesihuoltoverkosto on

saneeraustarpeessa. Se on osin toteutettu 1870-luvulla ja 1900-luvun

alussa. Alueella on 3,3 km sekaviemäriä, jonka muuttamisen

erillisviemäröinniksi tämä hanke mahdollistaa.

Esplanadin alueelle on suunniteltu toteutettavaksi pitkän ajan kuluessa

mittavat verkostojen kehittämis- ja saneeraustoimenpiteet. Keskeinen osa

suunnitelmaa on uuden viemäritunnelin rakentaminen Esplanadilta

Munkkisaari-Mäntymäki viemäritunneliin. Sekaviemäriverkostot eriytetään,

jolloin alueelle rakennetaan kokonaan uudet seka-/jätevesiviemärit sekä

hulevesiviemäriverkosto. Tällöin hulevedet eriytetään jätevesistä ja alueen

viemäröintijärjestelmä muuttuu lopulta pääosin erillisviemäröinniksi. Seka-

/jätevesiviemärit ohjataan rakennettavaan tunneliin ja hulevedet suoraan

mereen. Suunnitelman mukaiset kohteet toteutetaan asteittain pitkän ajan

kuluessa ja pyritään yhteensovittamaan muun kunnallistekniikan rakentamisen ja saneerausten kanssa.

Maaliskuussa 2021 on valmistunut Esplanadin ja Etelärannan alueen

vesihuoltoverkostojen saneerauksen yleissuunnitelman tarkastus. Työn

pohjalta hankkeen työryhmä on esittänyt valittavaksi viidestä

vaihtoehdosta (mukana VE0 eli nykytilanne) vaihtoehdon (VE3), jossa

alueen sekavedet ohjataan uuteen suunniteltavaan viemäritunneliin ja

hulevedet mereen. Tässä vaihtoehdossa aiemman yleissuunnitelman

mukaisia viemäreitä on tarkistettu lähemmäksi maanpintaa, lukuun

ottamatta väliä Eteläranta - Esplanadin viemäritunneli, joka pidetään

aiemman yleissuunnitelman mukaisena. Rakennussuunnittelun

yhteydessä tutkitaan kaivamattomien tekniikoiden ja

menetelmäsaneerausten käytön hyödyntämistä vesihuollon

rakentamisessa.

Kruunusillat raitiotiehankkeen vesihuollon hankesuunnitelma

HSY:n hallintosäännön 8 §:n 17 kohdan mukaan hallitus hyväksyy vesi- ja

jätehuollon verkostoja, laitoksia, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja

maanrakennushankkeita koskevat hankesuunnitelmat, ellei tehtävä kuulu

yhtymäkokoukselle, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

HSY:n hallituksen päätöksessä viranhaltijoiden rajojen muuttamisessa

16.6.2017 § 4 todetaan hankesuunnitelmien osalta seuraavaa: "Mikäli

hankesuunnitelman kustannusarvio ylittää 30 000 000 euroa, se tulee viedä yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi."

Kruunusillat -hanke yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon,

Korkeasaaren ja Kalasataman kantakaupunkiin.

Rakentaminen on alkanut kesällä 2021 valmistelevilla töillä, joista on tehty

erillisiä päätöksiä. Tämän hetken tavoite koko hankkeen valmistumiselle on

vuonna 2026, mutta aikataulu tarkentuu kuluvan vuoden aikana.

Hankkeen yhteydessä laaditaan vesihuollon johtosiirtoihin ym.

vesihuoltojärjestelyihin liittyvät suunnitelmat. Suunnitelmat perustuvat

HSY:n vesihuollon verkko-osaston laatimiin esisuunnitelmiin. Johtosiirtojen

ohella uusitaan alueen vesihuoltoa laajemminkin sekä rakennetaan

työnaikaisia vesihuollon tilapäisjärjestelyjä. Toteutussuunnitelmat laaditaan

allianssin toimesta HSY:n ohjauksessa ja hyväksyminä.

Allianssi vastaa osuuksillaan toteutuksesta myös vesihuollon osalta. HSY:n

tehtävänä on vesihuollon verkostotekninen valvonta, HSY:lle määritellyt

liittämis- ja sulkemistyöt sekä verkoston vastaanotto.

Selvityksen antaminen yhtymäkokoukselle tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomuksen johdosta

Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 28.5.2021 § 2 merkitä tiedoksi

tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuoden 2020 toiminnasta ja

taloudesta sekä lähettää sen tiedoksi ja toimenpiteitä varten HSY:n

hallitukselle ja kehottaa hallitusta antamaan yhtymäkokoukselle selvityksen

niistä toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan suositusten perusteella

on ryhdytty.

Hallitus lausuu liitteen mukaisesti tarkastuslautakunnan

arviointikertomuksessa esiin nostamista asioista ja mahdollisista

toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi