Tekninen lautakunta
Protokoll 15.05.2024/Paragraf 42

Asianumero 91/02.02.02/2024

Tekninen lautakunta 15.05.2024 § 42

§ 42

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus Vuoden 2024 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä.

Kaupunginhallitus voi lisätä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointien pääluokan yksityisrahoitteiset hankkeet (määräraharyhmän) määrärahaa, mikäli tuloarviota korotetaan vastaavasti.

Mikäli kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointien nimetyn hankkeen tai pääluokan (määräraharyhmän) käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus.

Mikäli investointien nimetyn hankkeen tai pääluokan (määräraharyhmän) lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muualta säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto.

Valtuusto päättää taseyksiköiden investoinneista ja niiden rahoituksesta. Kunkin taseyksikön sitovuustaso on omaisuuslaji.

Kunnallistekniikan investointien vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa on osoitettu talousarvion mukaiset määrärahat projekteille, työkohteille ja kohteille.

Valtuusto on päättänyt rahoituksellisten infraprojektien peruskaupungin hankkeista Espoonlahden metrokeskus, Kivenlahden metrokeskus, Raide-Jokeri, Kaupunkirata, Turuntie, Vihdintie ja Espoonväylä sekä taseyksiköiden, Suurpellon, Tapiolan ja Urheilupuiston sitovan tason, kiinteät rakenteet ja laitteet investointimäärärahasta. Tekninen lautakunta päättää peruskaupungin, yksityisrahoitteisten ja taseyksiköiden hankkeiden projekteista, työkohteista sekä kohteista.

Kunnallistekniikan investointien ryhmittely

Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit ryhmitellään kahteen projektirakenteeseen (hierarkiaan), joihin sijoittuu kahdeksan pääluokkaa:

1. Peruskaupungin hankkeet

1.Strategiset maankäytön hankkeet

Strategiset projektit, joiden tarkoituksena on kehittää kaupunkirakenteen painotusta Espoo-tarinan ohjaamana.

2.Strategiset joukkoliikenteen hankkeet

Strategiset projektit, joissa kehitetään kaupunkikeskuksia yhdistävää joukkoliikenneinfraa.

3. Tuloa tuottavat hankkeet

Projektit, joissa investointikustannukset saadaan takaisin lyhyellä tähtäimellä esimerkiksi kaupungin maanmyynti- tai -vuokratulojen kautta.

4.Toimintojen edellyttämät hankkeet

Muiden tehtäväalueiden edellyttämät esi- tai tukitoiminnot tai valmistelevat projektit, joita ei voida suoraan sijoittaa yhdelle tehtäväalueelle.

5. Korjausvelkaa alentavat hankkeet

Korjausinvestoinnit ja peruskorjaukset, jotka nostavat projektin palvelutason alkuperäiselle tasolle ja jatkavat hankkeen elinkaarta.

6. Liikenteen toimivuus ja turvallisuus hankkeet

Projektit, joissa rakennetaan olemassa olevaa ja uutta asutusta ja elinkeinoelämää palvelevia liikenneyhteyksiä sekä parannetaan vanhan liikenneinfran turvallisuutta ja toimivuutta.

7. Asukasviihtyisyyttä parantavat hankkeet

Projektit, joissa parannetaan espoolaisten asumisviihtyvyyttä rakentamalla viheralueita, puistoja, raitteja, liikunta-alueita ja ulkoilureittejä sekä nostetaan vanhan katu-infran palvelutasoa.

2. Yksityisrahoitteiset hankkeet

8. Yksityisrahoitteiset hankkeet

Projektit, joissa investointikustannukset saadaan suoraan kumppanilta esimerkiksi maankäyttösopimuksen tai kunnallistekniikkasopimuksen myötä.

Määrärahamuutokset

Yksityisrahoitteiset hankkeet pääluokassa määrärahan lisäys tarvitaan mahdollistamaan hankkeiden ennakoitua nopeampi toteutuminen mm. Keran, Niittykummun, Mynttilän kaava-alueen, eteläisen Soukan, Finnoonkallion, Säterinkallionkulman ja Hepokorven alueilla. Lisäksi osa Kaupunkirata-hankkeesta rahoitetaan yksityisrahoitteisesti, johon osa määrärahan lisäyksestä kohdistetaan. Uusia yksityisrahoitteisia hankkeita käynnistetään Niittykummun alueella (Gräsantori, Vuoritontuntien osa) ja Finnoon alueella (mm. Finnoonsillan jalankulku, Jerikonpolku, Hannuksenkuja, Luoteisrinteen jalankulku, Finnovikenin kunnostus, Syvänsalmenpuisto).

Tuloa tuottavat hankkeet pääluokasta jää investointimäärärahaa käyttämättä, koska katusuunnitelmista on valitettu hallinto-oikeuteen ja tästä syystä osassa investointeja ei päästä etenemään. Lisäksi joidenkin projektien, työkohteiden ja kohteiden suunnitelmat eivät valmistu aiemmin arvioidun mukaisesti.

Strategiset maankäytön hankkeet pääluokassa on tarkoitus toteuttaa Säterinpuistontie jatke samanaikaisesti Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä ja hanke etenee ennakoitua nopeammin.

Kaupunkiradan urakkasopimukset saatiin solmittua vuosien 2023-2024 vaihteessa, jolloin myös rakentaminen käynnistyi. Koska rakentaminen käynnistyi vuoden 2024 puolella, jäi vuodelle 2023 budjetoitua määrärahaa käyttämättä 4,3 milj. euroa. Eri urakoitsijat vastaavat eri välien toteuttamisesta ja kaikkia urakoitsijoita ohjaa Väylävirasto. Kaupunkiradan välin Leppävaara-Kera urakoitsija on esittänyt rakentamisen toteuttamista alkuperäistä aikataulua nopeammin ja Väylävirasto rakennuttajana on puolestaan ennustanut Kaupunkirata-hankkeen kokonaisuuden aikaistamista. Kaupunkiradan kokonaiskustannusten ei ole ennustettu nousseen, vain niiden ajallista kohdistumista ja näin olleen hankkeen toteuttamisaikataulua on syytä tarkistaa. Hankkeelle on haettu EU:lta rahoitusta Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta. Espoon osuus hankkeen EU-tukirahoituksesta on noin 25 milj. euroa. EU-komission alustavan ilmoituksen mukaan, rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2024. Avustustulot kirjataan samalla vuodelle kuin niitä koskevat menot.

Liikenteen toimivuus ja turvallisuus hankkeet pääluokassa on tarkoitus toteuttaa Rantaradanbaana samanaikaisesti Kaupunkirata hankkeen kanssa. Kaupunki, HSL, ELY ja Väylävirasto ovat sopineet, että valtio osallistuu Rantaradanbaanan rakentamiseen 10 milj. eurolla. Talousarvion laadinnan jälkeen on selvinnyt, että valtio maksaa osuutensa tukena, ei toisen investointimenojen suorittamisena, ja kaupunki kaikki hankkeen menot. Näin ollen hankkeen menot ja tulot käsitellään bruttona.

Suurpellon taseyksikön projektit, työkohteet ja kohteet Stormhemtinreitti, Sepänkalliontie, Tuurinniityn vesihuollon korjaus, Kokinniitty sekä Lillhemtinpuisto ovat edistyneet talousarviossa ennakoitua nopeammin.

Teknisen lautakunnan päätösvaltaan kuuluvien projektien, työkohteiden ja kohteiden määrärahasiirrot, ovat luonteeltaan teknisiä siirtoja ja tarkistuksia määrärahankäytöstä, jolla varmistetaan investointiohjelman toteutuminen.

Liitteessä kaupunkitekniikan keskuksen investointien toimintasuunnitelman tarkistus 1-2024 on esitetty kaikki määrärahasiirrot sekä lisämäärärahan kohdistukset.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi