Kaupunginhallitus
Protokoll 07.10.2024/Paragraf 241

Asianumero 2889/10.03.00/2024

Kaupunginhallitus 07.10.2024 § 241

§ 241

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuustokysymys

Valtuutettu Jouni J. Särkijärvi on jättänyt 19.8.2024 valtuustokysymyksen segregaation torjumisesta asuntoalueilla. Valtuustokysymyksessä todetaan, että segregaatiota oli aikaisemmin helpompi torjua, kun sitä aiheuttavista tekijöistä oli merkittävin kunnallisten ja muiden ARA-vuokra-asuntojen keskittyminen samoille alueille, ja jokaiseen hankkeeseen tarvittiin kaupungin puolto. Vapaarahoitteisten sijoitusvuokra-asuntojen määrän kasvu on viime vuosina kuitenkin vaikeuttanut tilannetta, koska niiden osuus on ollut suuri uustuotannossa. Valtuustokysymyksessä todetaan myös, että kaupunginhallitus voi sekä maankäyttö- että tontinluovutussopimuksissa rajoittaa uudisasuntojen tukkumyyntiä sijoittajille, mutta asemakaavoihin asuntokohtaisia määräyksiä ei Espoossa laiteta. Valtuustokysymyksessä ehdotetaan, että syntynyttä asukasrakenteen vinoumaa korjattaisiin lisäämällä pientalorakentamista segregaatioriskin alueilla. Esimerkiksi Suurpellossa on rakentamatta AP ja AP-1 korttelialueilla yli 18 000 kerrosneliömetriä, vaikka pientaloille olisikin kysyntää. Lainsäädännössä on tällaista tilannetta varten mahdollisuus antaa kiinteistönomistajalle rakentamiskehotus. Valtuustokysymyksessä kysytään, katsooko kaupunginhallitus, että myös rakentamiskehotusten antaminen tulisi ottaa käyttöön, jotta voidaan torjua asuinalueiden sosiaalista yksipuolistumista.

 Vastaus valtuustokysymykseen

Espoon asuntotuotanto on viime vuosina ollut kerrostalovaltaista. Yli 80 % uusista asunnoista on valmistunut kerrostaloihin. Samalla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä valmistuneista asunnoista on kasvanut ja huoneistotyyppijakauma yksipuolistunut uudistuotannon painottuessa pienasuntoihin.

Tilastokeskuksen julkaiseman 31.12.2022 tilanteen mukaan Espoon asuntokannasta oli omistusasuntoja 49,7 %. Vähiten omistusasuntoja oli Otaniemessä, Lakistossa, Suurpellossa, Perkkaalla, Etelä-Leppävaarassa, Matinkylän keskuksessa, Tiistilässä, Saunaniemessä, Suvelassa ja Kauklahdessa. Näillä alueilla Suurpeltoa ja Suvelaa lukuun ottamatta ei ole käyttämätöntä pientalokaavavarantoa täysin tyhjillä tonteilla, jos ei oteta huomioon kaupungin ja muutamia yksityishenkilöiden omistuksessa olevia tontteja. Suurpellossa pientalokaavavaranto on kahden vuokra-asuntoja rakennuttavan tahon ja Suvelassa yhden kiinteistökehitykseen ja -omistukseen erikoistuneen toimijan omistuksessa.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi asumisen ja maankäytön periaatteet 12.6.2023. Periaatteiden luvussa 6.2 todetaan, että toimenpiteitä, kuten rakentamiskehotuksen antamista, harkitaan alueilla, joilla investoinnit kunnallistekniikkaan on jo tehty tai esimerkiksi alueen koulussa on liikakapasiteettia. Lisäksi asumisen ja maankäytön periaatteissa todetaan, että ennen rakentamiskehotuksen antamista on selvitettävä, onko kunnalla taloudellisia mahdollisuuksia lunastaa tontit, jos rakentamiskehotus ei tuota toivottua tulosta, ja mikä on mahdollisesti lunastamalla saatujen tonttien myyntikelpoisuus ja markkinatilanne.

Rakentamiskehotusten tavoitteena on edistää asemakaavan toteutumista ja lisätä rakentamattomien tonttien ja muulla tavoin vajaakäyttöisten tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Rakentamiskehotusten antaminen ja tyhjien tonttien rakentaminen on perusteltua kunnallistekniikan investointien, palvelujen vajaakäytön ja kaupunkikuvan näkökulmista. Asuinalueiden sosiaalisen yksipuolistumisen torjumisessa rakentamiskehotusten antaminen toimii huonosti. Rakentamiskehotuksella ei voida määrätä asuntojen tuotantomuotoa.

Asuntoalueiden eriytymiskehitykseen ja alueiden sosiaaliseen yksipuolisuuteen voidaan vaikuttaa ohjaamalla asuntojen hallintamuoto- ja huoneistotyyppijakaumaa sekä lisäämällä omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettuja pientalotontteja erityisesti matalan ja matalahkon statusindeksin alueilla. Sen sijaan yhtiömuotoisten pientalojen rakentaminen ei välttämättä lisää omistusasumista. Espoon muutamilla kaava-alueilla on viime vuosina toteutettu enintään kaksi kerrosta salliville asuinpientalojen korttelialueille pieniä vuokra-asuntoja päällekkäin, koska kaksikerroksisille rivitalohuoneistoille ei ole ollut riittävästi kysyntää.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi