Kaupunginhallitus
Protokoll 11.11.2024/Paragraf 279

Asianumero 10019/00.04.00/2021

Kaupunginhallitus 11.11.2024 § 279

§ 279

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen.

Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. MAL-sopimuksella edistetään Helsingin seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yhteistyönä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, elinkeinoelämän elinvoimaisuutta, liikenneturvallisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaatiota sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.

Sopimuksen sisältö

Sopimuksessa määritellään seudullisen suunnittelun ja tietopohjan kehittämistä, kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä asumista ja elinympäristön laatua koskevat tavoitetilat 2035+, kuvataan kehittämispolut tavoitetilan saavuttamiseksi sekä todetaan sovitut toimenpiteet. Lisäksi sopimuksessa mainitaan muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet, jotka koskevat mm. alueidenkäytön lainsäädännön uudistamista, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua, muita valtion kehittämisohjelmia sekä valtion maaomaisuuden luovuttamista kaupunkien ja kuntien kehitettäväksi.

Seudullisen suunnittelun ja tietopohjan kehittämiseen liittyen Helsingin seudulla jatketaan seudullista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteensovittavaa suunnittelua. Kaupunkiseudun MAL-suunnittelun prosessia ja päätöksenteon rakennetta selkeytetään. Toimenpiteisiin sisältyy, että Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevan asetuksen mukaisesti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaksi (SUMP) vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän sovittuihin toimenpiteisiin sisältyy Kehä I:n parantaminen Maarinsolmun kohdalla (toimenpide 33). Hankkeen kustannusarvio on noin 59,1 milj. euroa, josta valtion osuus on enintään 33,7 milj. euroa ja Espoon kaupungin osuus enintään 25,4 milj. euroa. Hanke on mahdollista käynnistää vuonna 2025. Muita Espoon kannalta merkittäviä sopimuksessa mainittuja kestävään ja vähähiiliseen yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä ovat tavoite Rantaradan lähijunaliikenteen uuden varikon sijainnin päättämisestä 2027 loppuun mennessä (toimenpide 38), Ilmalan varikon säilyminen nykykäytössä kunnes korvaavat ratkaisut ovat käytössä (toimenpide 41), valtion selvitys väylien liikenneympäristön muuttamisesta maankäytön tiivistämiseksi (toimenpide 30), sekä mahdollisesti raskaan liikenteen taukopaikkojen toteutumisen edistäminen (toimenpide 17).    

Toisin kuin edellisellä MAL-sopimuskierroksella, valtio ei osoita sopimuksessa rahaa seudullisesti tärkeisiin kustannustehokkaisiin liikennejärjestelmän parantamishankkeisiin (Kuha-hankkeet) eikä myöskään kunnallistekniikka-avustuksiin.

Asumiseen ja elinympäristön laatuun liittyvissä toimenpiteissä on sovittu, että asuntotuotantoon soveltuvan asemakaavavarannon tulee vastata vähintään viiden vuoden asuntotuotantotarvetta, ja että Helsingin seudulle valmistuu keskimäärin 16 500 uutta asuntoa vuodessa. Lisäksi kuntien tulee huolehtia maapolitiikan ja asemakaavoituksen keinoin, että asuntotuotannon käynnistämisen edellytykset turvataan erityisesti maankäytön ensisijaisilla kehittämisvyöhykkeillä. Valtio kohdentaa valtion tukemaa asuntotuotantoa ensisijaisille vyöhykkeille, mutta tavoitetta valtion tukemalle tuotannolle ei ole asetettu eikä valtio osoita korkotukivuokra-asunnoille käynnistysavustusta.

Voimassaolo

Sopimuksen pidemmän aikavälin tavoitteet ovat voimassa 2024–2035. Sopimuskausi on 31.12.2025 saakka. Sopimus päivitetään 2027-2028 siten, että sopimuksen tavoitetilat ja toimenpidepolut tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028–2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tarkistetun tavoitetilan 2035 toteutumista täsmennetyn toimenpidepolun mukaisesti. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus.

Seuranta

Sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-sopimussihteeristö.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi