Tekninen lautakunta
Protokoll 20.11.2024/Paragraf 93

Asianumero 5408/10.03.01/2022

Tekninen lautakunta 20.11.2024 § 93

§ 93

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Esittelijä korjasi liitteen ja selostusosan kappaletta, joka edeltää ”Lopuksi” -osiota.

Päätös

Selostus 

Valitus

Valituksen kohteena on Espoon kaupungin teknisen lautakunnan 21.8.2024 pidetyssä kokouksessa § 61 tekemä päätös Lambertinojan katusuunnitelman hyväksymisestä.

Muutoksenhakijat vaativat, että katusuunnitelmassa vahvistetaan heidän kiinteistölleen liittymä. Lisäksi muutoksenhakijat arvostelevat katusuunnitelman vuorovaikutusprosessia sekä Lambertinsilta nimiseen katuun kiinteistöltään liitettävän osan käyttötarkoitusta.

Vastaus valitukseen

Espoon kaupungin tekninen lautakunta kiistää vaatimukset ja pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Valituksen sisältö kohdistuu ensisijaisesti Lambertinsilta nimisen kadun katusuunnitelmaan. Muutoksenhakijoiden toiveena on ajoliittymän säilyt-täminen Lambertinsilta nimisellä kadulla. Lambertinsilta nimisen kadun katusuunnitelma on hyväksytty Espoon kaupungin teknisessä lautakun-nassa 16.8.2023 § 66 otsikolla Gobbackan asemakaavan katu- ja puis-tosuunnitelmien hyväksyminen. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi 27.5.2024 päätöksellään 3107/2024 Dnro 4632/2023 valituksenalaisen päätöksen Gobbacka/Lambertinoja 7801/005 katusuunnitelman yhden kiinteistön liittymää koskevalta osalta ja palautti asian Espoon tekniselle lautakunnalle. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen muilta osin. Hallinto-oikeus totesi, että se seikka, että kulku valittajien kiinteistölle on tosiasiallisesti ja vuosien ajan järjestetty kahden Lambertinsillalla sijaitsevan ajoneuvoliittymän kautta, ei tee Lambertinsillan katusuunnitelmasta, jossa liittymät on esitetty poistettaviksi, lainvastaista. Hallinto-oikeus katsoi, että liittymät on voitu esittää poistettaviksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Näin ollen valitus hylättiin siltä osin kuin se koski Lambertinsillan katusuunnitelmaa (piirustus numero 7801/003). Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten Lambertinsilta nimisen kadun katusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen. Katusuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen lainvoimaisuudesta johtuen, ei tässä vastauksessa oteta kantaa valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja arvosteluun niiltä osin, kun ne kohdistuvat lainvoimaiseen Lambertinsilta kadun katusuunnitelman.

Valituksessa on esitetty arvostelua nyt muutoksenhaun kohteena olevan Lambertinoja kadun katusuunnitelman hyväksymistä koskevan vuoro-vaikutusmenettelyyn.

Vastauksen perustelut

Lainsäädännöllinen tausta

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 § koskee asemakaavaa. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjata maankäyttöä ja rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n mukaan yleinen alue, katualue, liikennealue ja virkistysalue on asemakaavassa osoitettu. Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen laitteineen ja rakenteineen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 84 §:ssä säädetään kadunpidosta. Se käsittää muun muassa kadun suunnittelemisen ja rakentamisen. Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:ssä säädetään kadun rakentamisesta. Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:ssä säädetään katusuunnitelmasta. Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällysmateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Katu- ja puistosuunnitelman sisältö ja asemakaavan mukaisuus

Lambertinojan katusuunnitelma perustuu lainvoimaiseen Gobbackan asemakaavaan.

Katusuunnitelma määrättiin maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti pantaviksi täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Valituksessa ei ole vaadittu täytäntöönpanon kieltämistä.

Suunnitelma toteuttaa Gobbackan alueen asemakaavan tonttikatu- ja kevyen liikenteen raittiverkostoa. Suunnitelmassa on toteutettu Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä edellyttämä tonttiliittymän sijoitus lähemmäksi Lambertinsilta nimisen kadun risteystä.

Vuorovaikutus katusuunnitelmien laadinnan aikana

Gobbackan kaava-alueen kadut, ml. Lambertinojan katusuunnitelma on pidetty nähtävänä 5.6. ̶ 19.6.2023. Muutoksenhakijoista toinen on tehnyt muistutuksen katusuunnitelmasta sen nähtävillä ollessa. Tekninen lautakunta on vastannut muistutukseen. Asiassa ei ole tullut ilmi, että vuorovaikutus katusuunnitelmaa laadittaessa ei olisi toteutunut vaaditulla tavalla. Se, ettei muistutus ole johtanut katusuunnitelman muuttamiseen toivotulla tavalla, ei tee menettelyä lainvastaiseksi. Hallinto-oikeuden kumotessa Lambertinoja kadun katusuunnitelman, totesi hallinto-oikeus päätöksessään seuraavaa: ”ottaen huomioon erityisesti edellä mainittu valituksenalaisen päätöksen jälkeen saatu uusi selvitys liittymän vaihto-ehtoisesta sijainnista, hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen Lambertinojan katusuunnitelman (piirustus numero 7801/005) kiinteistön ------------ liittymää koskevalta osalta ja palauttaa asian Espoon tekniselle lautakunnalle liittymän osoittamiseksi projekti-insinöörin muutosehdotuksen mukaiseen sijaintiin.”

Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Suunnitelmaa laadittaessa on vastaavasti noudatettava, mitä 62 §:ssä säädetään. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Lain mukaan osallisilla on siten mahdollisuus osallistua, arvioida ja lausua mielipiteensä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Lambertinoja kadun katusuunnitelmaa on muutettu ainoastaan tonttiliittymän kohdalta, muutos koskee vain yksityistä etua ja osalliset, joita muutos koskee, ovat esittäneet näkemyksensä tonttiliittymän sijainnista jo hallinto-oikeuden käsittelyn aikana. Katusuunnitelmasta on jätetty yksi muistutus 19.6.2023. Tekninen lautakunta on vastannut muistutukseen katusuunnitelmaa hyväksyttäessä. Laissa asetettu vuorovaikutus katusuunnitelmaa laadittaessa on tullut täytetyksi.

Lopuksi

Päätös ei ole lainvastainen sen vuoksi, että voimassa olevaan asemakaavaan perustuva katualueen suunnitteluratkaisu ei kaikilta osin vastaa muutoksenhakijoiden toivomaa.

Edellä esitettyjen seikkojen valossa sekä valituksenalaiseen päätökseen ja etenkin hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin viitaten Espoon kaupungin tekninen lautakunta katsoo, ettei valituksessa ole esitetty syitä, joiden perusteella päätös tulisi kumota tai palauttaa.

Päätös perustuu voimassa olevaan asemakaavaan ja riittäviin selvityksiin sekä täyttää katusuunnitelmalle säädetyt edellytykset. Espoon kaupungin tekninen lautakunta pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi