Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto
Protokoll 24.11.2025/Paragraf 74

Asianumero 558/00.04.00/2025

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto 24.11.2025 § 74

§ 74

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunginjohtaja Mykkänen Kai

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (myöh. HSL) yhtymäkokous pidetään tiistaina 25.11.2025. Yhtymäkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

−        Kokouksen järjestäytyminen ja ääniluettelon vahvistaminen

−        Lausunnon antaminen yhtymäkokoukselle tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointikertomuksen johdosta

−        Osavuosikatsaus 3/2025

−        Vuoden 2025 talousarvion muuttaminen

−        Toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille 2026–2028

−        Strategian hyväksyminen vuosille 2026–2029

−        Sidonnaisuusilmoitukset

Yhtymäkokouksessa jäsenkunnat Helsinki (48,25 %), Espoo (22,64 %), Vantaa (17,72 %), Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Sipoo, Kauniainen ja Siuntio käyttävät päätösvaltaa nimeämiensä edustajien välityksellä. Espoon kaupungin nimeämällä edustajalla on yhtymäkokouksessa 22,64 % äänivalta.

Tämän toimiohjeen valmistelussa on huomioitu konserni- ja tilajaoston lausunto HSL:n alustavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 1.9.2025 § 20 sekä jaoston 29.9.2025 § 31 antamat muut huomiot HSL:ää koskien. Lisäksi valmistelussa viitataan pääkaupunkiseudun viranhaltijajohdon valmistelemiin yhteisiin omistajaohjaustavoitteisiin. Valmistelua on ohjannut myös lokakuun lopulla valtuuston hyväksymä Espoo-tarina 2025–2029 (20.10.2025 § 133), jossa joukkoliikenteen osalta korostuvat sujuvat yhteydet, hiilineutraalius, päästöjen vähentäminen, kestävien kulkumuotojen edistäminen sekä turvallisuus.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2026–2028

HSL:n hallitus on laatinut esityksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2026–2028. Tässä yhteydessä yhtymäkokouksessa päätetään talousarvion 2026 ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2026–2028 hyväksymisestä, sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden hyväksymisestä sekä HSL:n jäsenkunnille maksettavasta

peruspääoman korosta. 

Talous

HSL:n hallituksen esityksen mukaiset toimintatuotot ovat vuonna 2026 yhteensä 990,1 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvavat 7 % vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Toimintatuotot koostuvat lipputuloista, kuntaosuuksista, tuista ja avustuksista, vuokratuotoista sekä muista myyntituotoista, -tuloista ja toimintatuotoista.

Lipputuloja on arvioitu saatavan 407,6 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lipputulot kasvavat 4,7 % vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Vuoden 2026 lipputuloarviossa on huomioitu HSL:n hallituksen päättämät keskimääräiset 3,1 % hinnankorotukset vuodelle 2026 (28.10.2025 § 101), väestönkasvun ja matkustajamäärien muutokset (2026: 391 miljoonaa nousua), työmaiden ja erityisesti ratakatkojen vaikutukset, sekä kuluttaja- ja yritysmyynnin kasvuodotukset. Lipputulojen arvio laski alustavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan nähden, sillä tuolloin arvio (419,7 milj. euroa) perustui keskimäärin korkeampiin lippuhintojen korotuksiin.

Kunnilta laskutettavat kuntaosuudet ovat vuonna 2026 yhteensä 556,2 miljoonaa euroa. Laskutettavat kuntaosuudet kasvavat 49,7 miljoonaa euroa (9,8 %) vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Keskimääräinen kuntasubventio on 58,1 % (sisältäen infrakustannukset). Vuodelle 2027 keskimääräinen subventioaste kasvaa 60,0 %:iin, kunnes se laskee 56,4 %:iin vuonna 2028.

Kuitenkin Espoolta vuonna 2026 laskutettava kuntaosuus laskee alustavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan nähden sekä vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Vuonna 2026 Espoolta laskutettava kuntaosuus on 151,1 miljoonaa euroa, kun alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmaksi laskutettavaksi kuntaosuudeksi arvioitiin 155,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 Espoon laskutettava kuntaosuus on ennustettu toteutuvan 160,5 miljoonan euron suuruisena. Kertyneet ylijäämät pienentävät Espoon kuntaosuutta 11,2 miljoonalla eurolla vuonna 2026, ja suunnitelmakauden vuosina 2027 ja 2028 Espoolla ei ole enää kuntaosuutta pienentäviä ylijäämiä. Espoolta laskutettava kuntaosuus kasvaakin 172,3 miljoonaan euroon vuonna 2027, kunnes se laskee 169,5 miljoonaan euroon vuonna 2028.

HSL:n toimintamenot ovat yhteensä 989,9 miljoonaa euroa vuonna 2026, 1047,6 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 1041,1 miljoonaa euroa vuonna 2028. Vuoden 2026 toimintamenot kasvavat 27,2 miljoonaa euroa (2,8 %) vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Toimintamenot kuitenkin laskivat alustavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan nähden 3,2 miljoonaa euroa.

Suurin osa toimintamenoista koostuu liikennöinnistä maksettavista operointikustannuksista (64,9 %, 642,9 milj. euroa) ja kunnille maksettavista infrakorvauksista (25,2 %, 249,0 milj. euroa). Henkilöstökulut ovat 3,5 % (34,9 milj. euroa) kaikista toimintamenoista henkilöstömäärän ollessa 444 vuonna 2026.  HSL on hakenut toiminta- ja taloussuunnitelmaansa talouden tasapainoa operointikustannuksia karsimalla, ja tehnyt tältä osin noin 5 miljoonaa euroa säästöjä alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

Vuonna 2026 HSL maksaa kunnille infrakuluja yhteensä 249,0 miljoonaa euroa kuntien itse ilmoittamien infrakulujen perusteella. Espoo laskuttaa HSL:ltä infrakuluja 101,3 miljoonaa euroa, Helsinki 132,6 miljoonaa euroa, Vantaa 12,5 miljoonaa euroa ja Kirkkonummi 0,3 miljoonaa euroa. Maksettaviin infrakuluihin lasketaan myös sähköbussien latausinfra (2,3 milj. euroa). HSL:n ja jäsenkuntien välisten infrasopimusten mukaan kullekin kaupungille maksettavan joukkoliikenteen infrakorvauksen määrä vahvistetaan HSL:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Vuoden 2026 toimintakate on 148 000 euroa, ja se ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän. Rahoituksen nettotuottojen arvioidaan olevan 3,9 miljoonaa euroa ja näin ollen vuosikate on 4 miljoonaa euroa. Vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja (18,6 milj. euroa).

Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää vuonna 2020 nostetun 50,0 miljoonan euron talousarviolainan kustannukset takaisinmaksuerinä rahoituslaskelmassa ja korkoina tuloslaskelmassa. Tätä lainaa on jäljellä vuoden 2025 lopussa 23,7 miljoonaa euroa, jota lyhennetään 5,3 miljoonalla eurolla vuosittain. Viimeinen lainaerä lyhennetään suunnitelman mukaan 06/2030. Toiminta- ja taloussuunnitelma ei sisällä varausta uuden talousarviolainan nostoon.

Tilikauden 2026 tulos on -14,6 miljoonaa euroa alijämäinen ja se voidaan kattaa edellisinä vuosina kertyneistä ylijäämistä. Vuoden 2027 tilikauden alijäämäksi muodostuu -0,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2028 alijäämäksi -0,5 miljoonaa euroa. Ylijäämäkertymät on suunniteltu käytettäväksi loppuun toiminta- ja taloussuunnitelmakauden aikana.

Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa on varauduttu korkojen maksamiseen jäsenkuntien peruspääomaosuuksista PKS-omistajaohjauksen linjauksen mukaisella 1,5 % korkokannalla. HSL:n perussopimuksen mukaan peruspääoman koron määrästä ja maksamisesta päättää yhtymäkokous.

HSL:n hallitus esittää talousarviovuoden 2026 sitoviksi määrärahoiksi ja tuloarvioksi:

−        toimintamenojen osalta: 989 925 000 milj. euroa (määräraha)

−        investointimenojen osalta: 25 400 000 milj. euroa (määräraha)

−        kuntaosuuksien osalta: 556 185 000 milj. euroa (tuloarvio)

Toiminta ja tavoitteet

HSL:n hallituksen esittämän toiminta- ja taloussuunnitelman luku ”Keskeiset tavoitteet TTS-kaudella 2026–2028” kuvaa suunnitelmakauden toimintaa (s. 10–34). Espoon kaupungin näkökulmasta myönteistä on, että suunnitelmakauden toiminnassa näkyy uusien asiakasryhmien saaminen joukkoliikenteen piiriin, uusien ja olemassa olevien lipputuotteiden kehittäminen sekä tuottavuuteen panostaminen. Lisäksi myönteistä on HSL:n kehitystyö, jolla matkustajamääristä saadaan luotettavampaa tietoa (Konserni- ja tilajaoston lausunto 1.9.2025 § 20.)

Merkittävänä uutena kokonaisuutena toiminta- ja taloussuunnitelmaan on sen alustavaan versioon verrattuna tuotu HSL:n rooli aktiivisena kokeilijana autonomisen liikenteen kysymyksissä. HSL:n mukaan, vaikka taloudellinen tilanne edellyttää harkittua resurssien käyttöä, rajatut pilotit voivat tarjota kustannustehokasta tietoa automaation vaikutuksista liikennejärjestelmään. Konserni- ja tilajaosto totesi lausunnossaan, että kokeilujen rahoitus tulisi tiukassa taloustilanteessa löytyä kuntien ja HSL:n budjetin ulkopuolelta (1.9.2025 § 20).

HSL:n perussopimuksen 10 §:n mukaan talousarviossa määritellään vuosittaiset kuntayhtymän tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan on kuvattu ne mittarit, joilla mitataan strategian neljässä eri päämäärässä onnistumista. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan ei ole kuitenkaan erikseen määritelty juuri talousarviovuotta 2026 koskevia tavoitearvoja. Mikäli yhtymäkokouksessa päätettäisiin vuotta 2026 koskevista tavoitteista tavoitearvoineen, toteuttamiskelpoisin ratkaisu olisi nostaa talousarvioon strategian mitattavat tavoitteet, joille on määritelty tavoitearvo. Tällöin vuoden 2026 tavoitearvo olisi tavoitearvon paraneminen vuoden 2025 toteumaan verrattuna. Tämä edellyttää sitä, että yhtymäkokouksessa strategiasta päätettäisiin ennen toiminta- ja taloussuunnitelmaa.

HSL:n strategia 2026–2029

HSL:n perussopimuksen mukaan yhtymäkokous hyväksyy hallituskausittain toiminnan kehittämistä ohjaavan strategian. HSL:n hallituksen esittämä strategia vuosille 2026–2029 koostuu arvoista, missiosta, visiosta, strategisista päämääristä sekä mitattavista tavoitteista ja niiden tavoitearvoista. HSL:n vuosittaisten talousarvioiden tulee perustua päätettyyn strategiaan.

HSL:n hallitus esittää, että kuntayhtymän missio on: ”Elinvoimaisen ja toimivan seudun mahdollistamiseksi HSL luo houkuttelevaa joukkoliikennettä, joka lähtee ihmisten tarpeista ja kytkeytyy muihin kestäviin liikkumismuotoihin”, ja että visiona on: ”Elävä kaupunkiseutu, jossa kestävä liikkuminen on helpoin vaihtoehto”.

Strategiassa on 13 mitattavaa tavoitetta, ja niiden tavoitearvot kuvaavat toivottua tilannetta vuonna 2029. Tavoitteet on jaettu neljän strategisen päämäärän alle, joita ovat ”helppoa liikkumista ihmisille” (3 kpl), ”tulevaisuuden kestäviä matkaketjuja” (3 kpl), ”tuottavuudella tilaa uudistumiselle” (5 kpl) ja ”yhteiskunnallista vaikuttavuutta” (2 kpl). Viiden tavoitteen osalta mittaustapa ja tavoitearvo luodaan vasta strategian hyväksymisen jälkeen. HSL:n mukaan tavoitearvot ovat realistisia, mutta kurottavia.

Espoon kaupungin tahtotila joukkoliikenteen järjestämiseen ilmenee Espoo-tarinasta sekä myös konserni- ja tilajaoston lausunnoista. Espoo-tarinan 2025–2029 mukainen tahtotila korostaa sujuvien yhteyksien tärkeyttä, hiilineutraalisuutta ja päästöjen vähentämistä, kestävien kulkumuotojen edistämistä sekä turvallisuutta. Myös konserni- ja tilajaosto on kannattanut joukkoliikenteen CO2-päästöjen pienentämistä ja kulkutapaosuuden kasvattamista, minkä lisäksi konserni- ja tilajaosto on kannattanut asiakastyytyväisyyden kasvattamista, HSL:n tuottavuuden jatkuvaa parantamista, talouden tasapainotustoimia sekä korostanut edunvalvonnan tärkeyttä (lausunto toiminta- ja taloussuunnitelmaan 1.9.2025 § 20).

HSL:n hallituksen esittämään strategiaan sisältyy Espoolle merkityksellisiä teemoja sen visiossa, missiossa, päämäärissä ja tavoitteissa. Sujuviin yhteyksiin panostetaan matkaketjuja kehittämällä, ja joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Lisäksi matkaketjuilla ja palveluiden kehittämisellä parannetaan myös asiakastyytyväisyyttä. Talouden tasapainoa HSL pyrkii edistämään omaa tuottavuuttaan parantamalla. Myös joukkoliikenteen ja kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuksien kasvattaminen on huomioitu mitattavissa tavoitteissa. Aktiivinen edunvalvonta näkyy strategisessa päämäärässä ”yhteiskunnallista vaikuttavuutta”. Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan nouse strategian päämäärissä esiin yhtä vahvasti kuin aikaisemmalla strategiakaudella. Kokonaispäästöjä koskien on asetettu kuitenkin mitattava tavoite, joka on HSL:n mukaan kunnianhimoisempi kuin kuntayhtymän aikaisempi päästötavoite.

Mitattavien tavoitteiden tavoitearvot perustuvat HSL:n näkemykseen kurottavista, mutta realistisista tavoitteista. Muun muassa joukkoliikenteen kulkutapaosuudessa tavoitellaan 30,5 %:ia (2025: 30 %) ja kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuudessa 61 %:ia (2025: 60 %). Espoo-tarinan näkökulmasta tavoitearvot voisivat olla korkeampiakin. Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuus 61 % ei myöskään vastaa pääkaupunkiseudun viranhaltijatyönä valmisteltua omistajaohjauslinjausta (65 %). Todettakoon kuitenkin, että tavoitteiden mittarien ja tavoitearvojen Espoo-tarinan mukaisuutta ei ole mahdollista arvioida täysin luotettavasti, sillä mittarit ja mittaustavat osin poikkeavat aiemmin raportoiduista tiedoista.

Strategian mitattaviin tavoitteisiin sisältyy sekä subventioaste (%) että subventioaste ilman infraa (%). Subventioaste kertoo, kuinka suuri osuus HSL:n kuluista jää jäsenkuntien katettavaksi. HSL:n hallitus esittää subventioastetta koskevaksi tavoitteeksi 56,5 % ja ilman infrakuluja mitattavaksi subventiotavoitteeksi 40 %. Tavoitteet koskevat jäsenkuntien yhteensä katettavaa osuutta HSL:n kuluista, ja näin ollen jäsenkunnittaiset subventioasteet voivat erota toisistaan merkittävästikin.

Konserni- ja tilajaosto on lausunut, että 45–55 % subventio-osuuden (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten osalta) edellyttäminen nykyisellä mallilla, jossa infrakorvaukset lasketaan mukaan ei ole Espoon kaupungin tavoitteiden mukaista (1.9.2025 § 20 & 29.9.2025 § 31). Konserni- ja tilajaosto tuki lähtökohtaisesti sitä, että infrakustannukset erotettaisiin kokonaisuudessaan subventioprosentin laskennasta infrakorvausjärjestelmän säilyessä muutoin nykyisen kaltaisena. Lausunnon mukaan subventiotavoite määriteltäisiin uudelleen ja muutokset pyrittäisiin ottamaan käyttöön jo toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2026–2028 siten, että muutos on sen toteuttamisen ajankohtana kuntien taloudelle neutraali.

Koska HSL:n syysyhtymäkokouksessa päätetään vuosia 2026–2029 koskevasta strategiasta, on subventiotavoitteeseen otettava kantaa jo nyt. Vaihtoehtoina on käytännössä tavoitteesta/tavoitteista luopuminen, kannan ottaminen tavoitearvoihin tai tavoitearvoista päättämisen siirtäminen. Subventiotavoitteesta luopuminen tarkoittaisi sitä, että tämä tavoite ei ohjaisi HSL:n toimintaa strategiakaudella käytännössä ollenkaan. Toisaalta kannan ottaminen vuotta 2029 koskevaan tavoitearvoon jo syysyhtymäkokouksessa 2025 on haastavaa, sillä pääkaupunkiseudun viranhaltijatyöskentelyssä keväällä 2025 muodostuneen omistajaohjauslinjauksen (subventioaste 55 %) muuttaminen edellyttää yhteistyössä tehtävää, huolellista valmistelua. Tavoitearvosta voitaisiin kuitenkin päättää ensi vuoden 2026 syysyhtymäkokouksessa samalla kun päätöksenteossa olisi muitakin strategiaesityksestä nyt puuttuvia tavoitearvoja. Tämä tarkoittaisi sitä, että molempia subventioasteita kuitenkin seurataan viralliseen päätöksentekoon asti, vaikka niille ei ole asetettu tavoitearvoja.

Koska HSL:n strategiasta päättäminen kuuluu yhtymäkokoukselle, on olennaista, että niiden tavoitteiden mittaustavat ja tavoitearvot tuodaan yhtymäkokouksen päätettäväksi, joiden osalta ei tehdä vielä päätöstä syysyhtymäkokouksessa 2025.

Muut yhtymäkokouksessa päätettävät asiat

HSL:n hallitus esittää, että:

−        yhtymäkokous merkitsee tiedoksi hallituksen lausunnon tarkastuslautakunnan vuotta 2024 koskevan arviointikertomuksen johdosta (esityslistan kohta 11).

−        yhtymäkokous merkitsee osavuosikatsauksen 3/2025 tiedoksi (esityslistan kohta 12).

−        yhtymäkokous merkitsee sidonnaisuusilmoitukset tiedoksi (esityslistan kohta 16).

Lisäksi HSL:n hallitus esittää (esityslistan kohta 13), että yhtymäkokous päättää muuttaa HSL:n infrakorvauksiin varattua talousarviota Helsingille maksettavien infrakorvausten osalta niin, että Helsingille maksettavat infrakorvaukset vuonna 2025 ovat yhteensä 115,361 milj. euroa (ilman alv) ja kunnille yhteensä maksettavat infrakorvaukset 236,471 milj. euroa (ilman alv). HSL:n mukaan muutoksesta ei aiheudu tarvetta muuttaa yhtymäkokouksen vuodelle 2025 päättämiä sitovia eriä. Tarve talousarvion muuttamiseen on saatettu konserni- ja tilajaoston tietoon jo konserniraportoinnin myötä 1.9.2025 § 17.

Toimivalta: Hallintosäännön I osan 2. luvun 4 §:n 5. kohdan mukaan konserni- ja tilajaosto määrää kaupungin edustajan yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- ja vuosikokouksiin ja vastaaviin sekä antaa toimiohjeet edustajille.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi